Kirjaamis- ja raportointikäytäntöjen kehittäminen

Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kir­jaa­mi­sen ke­hit­tä­mi­sen tar­koi­tuk­se­na on tu­kea Kai­nuun hy­vin­voin­tia­lueen vai­kut­ta­vuus­pe­rus­teis­ta oh­jaus­ta ke­hit­tä­mäl­lä kir­jaa­mi­seen liit­ty­vää osaa­mis­ta.

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen

Ra­ken­teel­li­ses­ta so­siaa­li­työs­tä sää­de­tään so­siaa­li­huol­to­lais­sa (1301/2014, 7 §), jon­ka mu­kaan ra­ken­teel­li­sel­la so­siaa­li­työl­lä on huo­leh­dit­ta­va so­siaa­lis­ta hy­vin­voin­tia ja so­siaa­li­sia on­gel­mia kos­ke­van tie­don vä­lit­ty­mi­ses­tä ja so­siaa­li­huol­lon asian­tun­te­muk­sen hyö­dyn­tä­mi­ses­tä hy­vin­voin­nin ja ter­vey­den edis­tä­mi­sek­si. Ra­ken­teel­li­seen so­siaa­li­työ­hön kuu­luu mm. so­siaa­li­huol­lon asia­kas­työ­hön pe­rus­tu­van tie­don tuot­ta­mi­nen asiak­kai­den tar­peis­ta ja nii­den yh­teis­kun­nal­li­sis­ta yh­teyk­sis­tä se­kä tar­pei­siin vas­taa­vien so­siaa­li­pal­ve­lu­jen ja muun so­siaa­li­huol­lon vai­ku­tuk­sis­ta, se­kä ta­voit­teel­li­set toi­met ja toi­men­pi­de-eh­do­tuk­set so­siaa­lis­ten on­gel­mien eh­käi­se­mi­sek­si ja kor­jaa­mi­sek­si.

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen

Rakenteellisesta sosiaalityöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 7 §), jonka mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu mm. sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista, sekä tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. 

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämistä koskevan työpaketin tavoitteena on toimeenpanna Kainuun hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön kansallinen, yhtenäinen ja vertailukelpoinen raportoinnin malli, joka on kehitetty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. 

Työpaketin suunnittelija osallistuu THL:n rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston toimintaan. Kainuun hyvinvointialueelle luodaan valtakunnallisen mallipohjan avulla alueellinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma yhteistyössä hyvinvointialueelle nimetyn rakenteellisen sosiaalityön (RAKE) työryhmän kanssa. Lisäksi kehitetään edelleen sosiaalisen raportoinnin prosessia Kainuussa. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön tuottaman tiedon hyödyntämistä hyvinvointialueen johtamisessa, palveluiden kehittämisessä sekä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. 

Yhteystiedot:

Suvi Ruotsalainen
suunnittelija (50 %), YTM, laillistettu sosiaalityöntekijä 
puh. 044 797 4220
suvi.ruotsalainen@kainuu.fi

Kuraattoripalvelut

Kuraattoripalvelu on koulunkäynnin ja opiskelun tukea ja ohjausta tarjoava ehkäisevä sosiaalipalvelu, jolla edistetään sekä yksittäisen että koko koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Palvelulla tuetaan oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia sekä sosiaalisia valmiuksia. Työn tavoitteena on yhdessä opiskelijoiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa edistää oppilaitoksen sosiaalista eheyttä, vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden toimintaedellytyksiä sekä osallisuutta. Kuraattorin tehtävässä painottuu sosiaaliohjauksellinen, ehkäisevä ja yhteisöllinen työote. Tilanteita, joissa koulukuraattori voi olla tukena, ovat esimerkiksi ongelmat koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai perheessä.

Kuraattoripalvelu on osa moniammatillista opiskeluhuoltoa, johon kuuluu lisäksi koulu- ja nuorisopsykologipalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Kuraattoripalvelu on suunnattu opiskelussa, kasvussa tai kehityksessä tukea tarvitseville esi-, perus- ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille ja heidän huoltajilleen sekä oppilaitosyhteisöille. Esiopetuksessa ja perusopetuksessa olevalla oppilaalla ja lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa olevalla opiskelijalla on oikeus opiskeluhuoltoon.   

Yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto on lapsen/nuoren sekä huoltajien/perheen tapaamisia ja kuuntelua, ohjausta ja neuvontaa oppilaalle/opiskelijalle, huoltajille ja opettajille, kartoitustyötä, palveluohjausta ja yhteistyökumppaneiden konsultointia. Palvelut ovat luottamuksellisia ja vapaaehtoisia.

Koulukuraattorin asiakastyötä sääteleviä keskeisiä lakeja ovat mm. oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, perusopetuslaki, lukiolaki, lastensuojelulaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolaki. Koulukuraattori noudattaa työssään sosiaalityön ammattieettisiä periaatteita.


Päivitetty 29.9.2025

Asiakaspalaute

Käy­tös­säm­me on reaa­liai­kai­nen asia­kas­pa­lau­te­jär­jes­tel­mä, jon­ka kaut­ta voit an­taa pa­lau­tet­ta saa­mas­ta­si pal­ve­lus­ta.
Oh­jei­ta pa­laut­teen an­ta­mi­seen.

Voit lä­het­tää lo­mak­keel­la asia­kas­pa­lau­tet­ta opis­ke­lu­huol­lon kuraattoripalveluista.

Siirry lomakkeelle

HAL-poliklinikka (huumeet, alkoholi, lääkkeet)

HAL-poliklinikka toimii Kainuun Keskussairaalan 3. kerroksessa naistentautien- ja äitiyspoliklinikan yhteydessä. Odottaja tulee HAL-poliklinikalle lähetteellä. Lähete kirjoitetaan odottajalle yleensä neuvolasta. HAL -poliklinikka käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia.

Päihderiippuvuus on sairaus jossa odottaja/perhe tarvitsevat moniammatillista tukea ja tavoitteenamme on auttaa, kannustaa ja ohjata odottajaa/ perhettä jotta heidän arkensa olisi raskausaikana ja lapsiperheenä mahdollisimman tasapainoista ja turvallista.

HAL- poliklinikka käynneillä on mukana synnytyslääkäri ja kätilö/hoitaja. Käynneillä seurataan sikiön kasvua ja kehitystä sekä odottajan hyvinvointia. Ensimmäinen HAL-pkl käynti on ns. suunnittelukäynti, jossa yleensä on aina mukana sairaalan sosiaalityöntekijä. Tuolla käynnillä arvioidaan, jatkuuko lääkärikäyntien osalta seuranta äitiyspoliklinikalla vai neuvolassa. Loppuraskauden käynneillä suunnitellaan yhdessä perheen kanssa tulevaa synnytystä, sekä käydään tutustumassa synnytys- ja perheosaston sekä vastasyntyneiden teho-osaston tiloihin.

Raskauden aikana asiakkaalle kootaan verkosto yksilöllisen tarpeen mukaan. HAL-poliklinikalla verkosto kokoontuu raskausviikolla 30-33. Verkostoon kuuluvat tapauskohtaisesti mm. synnytyslääkäri, lastenlääkäri, päihdelääkäri/päihdetyöntekijä, kätilö/hoitaja, sairaalan sosiaalityöntekijä, sosiaalipalvelut, neuvolan terveydenhoitaja, vastasyntyneiden tehon hoitaja sekä tarvittaessa muut verkostoon kuuluvat tahot. Odottajalla ja puolisolla voi olla verkostopalaverissa mukana myös omia tukihenkilöitä esimerkiksi isovanhemmat.

Yhteystiedot:

Takaisinsoittopalvelumme on avoinna ma - to klo 7.30 - 16, perjantaisin ja arki­pyhien aattoina klo 7.30 - 15 puh. 040 153 3248.

HAL-poliklinikka Huumeet Alkoholi Lääkkeet