Ajankohtaista

Lastensuojelun jälkihuolto

Sijoituksen päätyttyä lapsella on enintään 23-vuotiaaksi asti oikeus lastensuojelun jälkihuoltoon. Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Jälkihuollossa lasta tai nuorta tuetaan jälkihuollon palveluilla, jotka ovat vapaaehtoisia.

Jälkihuollon palveluita voivat olla esimerkiksi:

• tuki, ohjaus ja neuvonta
• tukihenkilö
• taloudellinen tuki
• työntekijöiden apu muiden palveluiden selvittämiseksi ja järjestämiseksi.

Jälkihuollossa asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään lapsen ja nuoren tuen tarve sekä määritellään käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet.

Lisätietoa lastensuojelun jälkihuollosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

Jälkihuollosta säädetään lastensuojelulain luvussa 12.

Kainuussa toimii jälkihuoltotiimi, jossa vastataan yli 18-vuotiaiden asiakkaiden jälkihuollosta. Alaikäisten jälkihuollosta vastaa lapselle nimetty sosiaalityöntekijä. Voit lähettää viestin työntekijöille Omasoten viestipalvelussa tai ottaa yhteyttä puhelimitse. Lastensuojelun yhteystiedot >

Lastenkoti SalmiLa on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ylläpitämä lastensuojeluyksikkö. Se on aloittanut toimintansa vuonna 2008 ja laajentanut sitä vuonna 2014. Lastenkoti SalmiLa koostuu Järvi-yksiköstä, SOS-kriisityönyksiköstä ja Salmi-yksiköstä. Lastenkoti SalmiLan toimintaa ohjaavia arvoja ovat ihmisarvon kunnioittaminen, asiakaslähtöisyys, tasavertaisuus, kodinomaisuus ja oikeudenmukaisuus.

Järvi- ja Salmi-yksiköt

Asumisyksiköt on tarkoitettu 12–18-vuotiaille kainuulaisille lapsille ja nuorille. Järvi-yksikössä on seitsemän asiakaspaikkaa ja Salmi-yksikössä viisi. Yksiköissä tehtävä työ on korjaavaa kasvatusta ja ohjausta. Toiminta on hyvin kodinomaista. Lapsille ja nuorille tarjotaan kasvatuksen ja ohjauksen keinoin turvallinen kasvuympäristö, jossa heidän kanssaan opetellaan elämisen perustaitoja sekä tuetaan heitä pääsemään yksilöllisesti asetettuihin hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Kasvatustyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä vanhempien, lapsen sosiaalityöntekijän sekä monialaisen verkoston kanssa.

SOS-kriisityönyksikkö

SOS-kriisityönyksikössä toteutetaan kriisi- ja arviointityötä. Lasten ja nuorten kriisi- ja arviointityöhön on varattu kaksi asiakaspaikkaa, jotka ovat tarkoitettu 0–18-vuotiaille kainuulaisille lapsille ja nuorille. Lisäksi yksikössä on yksi tilapäiseen käyttöön tarkoitettu asiakaspaikka. Toiminta on hyvin kodinomaista ja arkiaskareet tehdään yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Lapset ja nuoret saapuvat yksikköön kiireellisesti tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettuina. Ensisijaisena tavoitteena on pysäyttää kriisiytynyt tilanne ja arvioida yksilöllisesti jatkotoimenpiteiden tarve. Kriisi- ja arviointityötä tehdään tiiviisti lapsen ja nuoren huoltajien, perheen, sosiaalityöntekijän sekä monialaisen verkoston kanssa. SOS-kriisityönyksikössä toimii myös Kainuun sosiaalipäivystys sekä Kainuun turvakoti, joka on Oulun turvakodin etäyksikkö.

Yhteystiedot

Salmijärventie 300 B
87930 Salmijärvi

Las­tensuojeluyksikön päällikkö
Anu Kuparinen
Puh. 044 797 0673
anu.kuparinen@kainuu.fi

Järvi-yksikkö ohjaajat puh. 044 797 0675
Salmi-yksikkö ohjaajat puh. 044 710 4467
SOS-kriisityönyksikkö ohjaajat puh. 044 797 5252
 

Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto

Mi­kä­li lap­si tai nuo­ri on vä­lit­tö­män hoi­don tai huo­len­pi­don tar­pees­sa tai vä­lit­tö­mäs­sä vaa­ras­sa, voi­daan lap­si si­joit­taa kii­reel­li­ses­ti kodin ulkopuolelle si­jais­huol­topaik­kaan. Sijaishuoltopaikka voi olla si­jais­per­he, am­ma­til­li­nen per­he­ko­ti tai las­ten­suo­je­lu­lai­tos. Kiireellisissä tilanteissa voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen.

Kii­reel­li­sen si­joi­tuk­sen kes­to on enintään 30 vuorokautta. Tar­vit­taes­sa kii­reel­lis­tä si­joi­tus­ta voi­daan jat­kaa toiset 30 vuorokautta. Kiireellisen sijoituksen jälkeen lapsi voi palata kotiin, sijoitusta voidaan jatkaa avohuollon tukitoimenpiteenä tai lapsi voidaan ottaa huostaan.

Kun lasta ja perhettä ei saada tuettua riittävästi lapsen asuessa kotona, lapsi voidaan ottaa huostaan ja järjestää hänelle sijaishuoltopaikka. Huos­taa­not­to on ai­na vii­me­si­jai­nen toi­men­pi­de, jol­la tur­va­taan lap­sen tai nuo­ren hoi­to ja huo­len­pi­to se­kä edel­ly­tyk­set ter­vee­seen kas­vuun ja ke­hi­tyk­seen.

Huos­taa­no­ton val­mis­te­lus­sa kuul­laan van­hem­pia ja las­ta, ja hei­dän suos­tu­mus­taan huos­taa­not­toon sel­vi­te­tään. Huos­taa­not­to voi­daan tar­vit­taes­sa teh­dä vas­toin van­hem­pien ja lap­sen suos­tu­mus­ta, jos lap­sen ti­lan­ne si­tä vaa­tii. Van­hem­pien tai 12 vuot­ta täyt­tä­neen lap­sen vas­tus­taes­sa huos­taa­not­toa pää­tök­sen te­kee hal­lin­to-oi­keus.

Huostaanotto tarkoittaa sitä, että vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Huostaanotetulle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma yhteistyössä lap­sen ja hä­nen huol­ta­jien­sa kans­sa. Suun­ni­tel­maan kir­ja­taan muun muassa sijoituksen ta­voit­teet, tu­ki­muo­dot, lapsen ja vanhempien sekä muiden läheisten välinen yhteydenpito sekä tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Myös lapsen vanhemmille laaditaan vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma.

Huos­taa­not­to päät­tyy vii­meis­tään nuo­ren täy­tet­tyä 18 vuot­ta. Se voi­daan lak­kaut­taa ai­kai­sem­min­kin huos­taa­no­ton syi­den pois­tut­tua, jos rat­kai­su ei ole vas­toin lap­sen etua.

Kiireellisestä sijoituksesta säädetään lastensuojelulain luvussa 8 ja huostaanotosta luvussa 9.

Sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhempien on mahdollista hakea tukea Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n VOIKUKKIA-vertaistukiryhmästä.

Sijaishuolto

Huos­taa­no­ton yh­tey­des­sä lap­sel­le jär­jes­te­tään hä­nen tar­pei­taan vas­taa­va si­jais­huol­to. Täl­löin lap­si asuu oman ko­din ul­ko­puo­lel­la si­jais­per­hees­sä, am­ma­til­li­sis­sa per­he­ko­dis­sa tai las­ten­suo­je­lu­lai­tok­ses­sa. Sijaishuoltopaikkoja on sekä Kainuussa että Kainuun ulkopuolella. Paikan valintaan osallistuvat lapsi itse, perhe, perheen oma lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä sijaishuoltoyksikön työntekijä.

Sijaishuollosta säädetään lastensuojelulain luvuissa 10 ja 11.

Perhehoito

Las­ten ja nuor­ten per­he­hoi­dol­la tar­koi­te­taan hen­ki­lön hoi­don, kas­va­tuk­sen tai muun ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen huo­len­pi­don jär­jes­tä­mis­tä hä­nen ko­tin­sa ul­ko­puo­lel­la yk­si­tyis­ko­dis­sa. Per­he­hoi­don ta­voit­tee­na on an­taa per­he­hoi­dos­sa ole­val­le hen­ki­löl­le mah­dol­li­suus per­hee­no­mai­seen hoi­toon ja lä­hei­siin ih­mis­suh­tei­siin. Per­he­ko­din pie­ni yh­tei­sö, jo­ka­päi­väi­set ko­din as­ka­reet ja kiin­teät va­ki­tui­set ih­mis­suh­teet tu­ke­vat per­he­hoi­dos­sa ole­van hen­ki­lön tur­val­li­suut­ta ja yl­lä­pi­tä­vät hy­vää fyy­sis­tä, psyyk­kis­tä ja so­siaa­lis­ta toi­min­ta­ky­kyä.

Per­he­hoi­to on in­hi­mil­li­nen ja mer­kit­tä­vä pal­ve­lu­vaih­toeh­to niin asiak­kail­le kuin so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­jär­jes­tel­mäl­le. Per­he­hoi­to so­pii kai­ke­ni­käi­sil­le ja se voi ol­la pe­rus­tuen yk­si­löl­li­siin asia­kas-, hoi­to- ja pal­ve­lu­suun­ni­tel­miin jat­ku­vaa tai ti­la­päis­tä per­he­hoi­toa. Per­he­hoi­dos­sa voi ol­la lap­si, nuo­ri, ikäih­mi­nen, ke­hi­tys­vam­mai­nen hen­ki­lö tai vam­mai­nen hen­ki­lö.

Kai­nuun hyvinvointialue laa­tii per­he­hoi­ta­jan kans­sa toi­mek­sian­to­so­pi­muk­sen. Per­he­hoi­dos­sa ole­val­le asiak­kaal­le teh­dään hen­ki­lö­koh­tai­nen suun­ni­tel­ma tar­vit­ta­van pal­ve­lun, hoi­don, tuen ja oh­jauk­sen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Per­he­hoi­ta­jal­le mak­se­taan hoi­to­palk­kio ja ku­lu­kor­vaus. Li­säk­si las­ten­suo­je­lun per­he­hoi­dos­sa kor­va­taan per­he­hoi­dos­sa ole­van lap­sen/nuo­ren opis­ke­luun, har­ras­tuk­seen ja te­ra­piaan liit­ty­viä han­kin­to­ja ja ku­lu­ja. Jat­ku­vas­sa per­he­hoi­dos­sa per­he­hoi­ta­jal­le voi­daan hank­kia käyn­nis­tä­mis­kor­vauk­seen liit­ty­viä tar­peel­li­sia han­kin­to­ja.

Per­he­hoi­dos­sa ole­val­ta hen­ki­löl­tä pe­ri­tään asia­kas­mak­su­lain mu­kai­nen per­he­hoi­don asia­kas­mak­su. Mi­kä­li hä­nen omat va­rat ei­vät rii­tä, voi hän saa­da per­he­hoi­don mak­sus­ta mak­su­vä­hen­nyk­sen. 

Per­he­hoi­to pe­rus­tuu per­he­hoi­to­la­kiin. Kai­nuun hyvinvointialueella on hal­li­tuk­sen hy­väk­sy­mä per­he­hoi­don toi­min­taoh­je, jol­la yh­te­näis­te­tään per­he­hoi­don to­teut­ta­mis­ta eri asia­kas­ryh­mien per­he­hoi­dos­sa.

Kai­nuun hyvinvointialue huo­leh­tii per­he­hoi­don val­von­nas­ta, oh­jauk­ses­ta ja tuen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Per­he­hoi­don ar­vot, laa­tu­ta­voit­teet ja kri­tee­rit oh­jaa­vat per­he­hoi­don laa­du­kas­ta toi­min­taa. Nii­tä ar­vioi­daan sään­nöl­li­ses­ti ja ne an­ta­vat suun­nan per­he­hoi­don ke­hit­tä­mi­sel­le.

Kai­nuun hyvinvointialueen alue­hal­li­tus on hy­väk­sy­nyt 12.12.2022 § 214 per­he­hoi­don toi­min­taoh­jeen Kai­nuun hy­vin­voin­tia­lueel­la 1.1.2023 al­kaen.

Kai­nuun hy­vin­voin­tia­lueen alue­hal­li­tus on hy­väk­sy­nyt 12.12.2022 § 215 per­he­hoi­ta­jal­le mak­set­ta­vat palk­kiot ja ku­lu­kor­vauk­set, joi­hin on teh­ty in­dek­si­tar­kis­tuk­set 1.1.2024 al­kaen alla olevan liitteen mukaisesti.

Per­he­hoi­toon liit­ty­vät lo­mak­keet löydän lasten, nuorten ja perheiden lomakesivuilta.

 

1.10.2023 al­kaen Kai­nuun hy­vin­voin­tia­lueella on käytössä sähköinen Oima-palvelu

Pal­ve­lua käy­te­tään las­ten­suo­je­lun per­he­hoi­don ja tu­ki­per­hei­den palk­kioi­den mak­sa­tuk­ses­sa. Hoi­to­jak­sojen kir­jauk­set, esim. to­teu­tu­neet hoi­to­päi­vät, va­paa­päi­vät, hoi­don kes­key­tyk­set il­moi­te­taan suo­raan ver­kos­sa si­jait­se­vaan Oi­ma-pal­ve­luun:

https://mi­nun.oi­ma.fi/

Oiman käyttöohjeet

 

Las­ten­suo­je­lu­työ pai­not­tuu avo­huol­lon pal­ve­lui­hin, jolloin lapsi asuu kotona. Avo­huollon palveluissa tuetaan, neuvotaan ja ohjataan lapsen kasvatusta kotona. Käy­tän­nös­sä sen on­nis­tu­mi­nen edel­lyt­tää osa­puol­ten va­paaeh­tois­ta osal­lis­tu­mis­ta, muutosvalmiutta ja ak­tii­vi­suut­ta oma­toi­mi­sen sel­viy­ty­mi­sen tur­vaa­mi­sek­si. Avo­huol­lon tu­ki­toi­mil­la ha­lu­taan ai­na tu­kea vanhempien ja muiden huoltajien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia si­ten, et­tä per­heet sel­viy­ty­vät pe­rus­pal­ve­lui­den tur­vin. Las­ten­suo­je­lun asiak­kai­na ole­vil­le lap­sil­le laa­di­taan asia­kas­suun­ni­tel­ma yh­des­sä lap­sen ja hä­nen huol­ta­jien­sa kans­sa. Suun­ni­tel­maan kir­ja­taan muun muassa asiakkuuden ta­voit­teet ja tu­ki­muo­dot.

Avohuollon tukitoimina perheelle voidaan järjestää:

• tukea, ohjausta ja neuvontaa

• tukea arjessa selviytymiseen, kasvatukseen ja vanhemmuuteen lapsiperheiden kotipalvelusta ja perhetyöstä
• lapselle tukihenkilö tai tukiperhe
• varhaiskasvatus
• tehostettu perhetyö
• taloudellinen tuki ja harrastustoimintaa
• perhekuntoutus
• sijoitus avohuollon tukitoimena.

Lastensuojelun asiakasperheille on mahdollista järjestää yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa esimerkiksi:

• eron kohdatessa tukea perheoikeudellisista palveluista, perheneuvolasta ja perheasioiden sovittelusta ja perheasiain neuvottelukeskuksesta
• tukea erilaisissa elämäntilanteissa perheneuvolasta

• tukea lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista
• tukea koulunkäyntiin
• ensi- ja turvakotipalveluja
• aikuissosiaalipalveluja
• vammaispalveluja
• aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluja
• nuorisotyötä ja etsivää nuorisotyötä
• sovittelutoimintajärjestöjen ja seurakuntien palveluja.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimista säädetään lastensuojelulain luvussa 7.

Systeeminen lastensuojelu

Lastensuojelussa työskennellään systeemisellä työotteella. Siinä lapsen ja perheen elämä nähdään laajana kokonaisuutena, jonka eri osat vaikuttavat toisiinsa. Tavoitteena on pyrkiä

ymmärtämään yhdessä perheen kanssa perheen ja lapsen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä, ymmärtää lapsen todellisia tarpeita ja löytää tarpeita vastaavia ratkaisuja yhdessä perheen ja verkoston kanssa. Systeemisen lastensuojelu pitää sisällään myös systeemisen toimintamallin, jossa perheen ja lapsen tueksi kootaan monialainen tiimi. Lue lisää lastensuojelun systeemisestä toimintamallista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

Palvelutarpeen arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhteydenotosta. Palvelutarpeen arvioinnin aikana tehdään kirjallinen yhteenveto asiakkaan tilanteesta ja tuen tarpeesta, jonka asiakas saa itselleen.

Palvelutarpeen arvioinnin valmistuttua perhe voi saada sosiaalipalveluina:

• tukea, ohjausta ja neuvontaa
• työntekijöiden apua muiden tarvittavien palveluiden selvittämiseen ja palveluihin ohjaukseen

• tukea arjessa selviytymiseen, kasvatukseen ja vanhemmuuteen lapsiperheiden kotipalvelusta ja perhetyöstä
• lapselle tukihenkilön tai tukiperheen.

Sosiaalipalveluista säädetään sosiaalihuoltolain luvussa 3.

Palvelutarpeen arvioinnin valmistuttua on mahdollista, että lapsen sosiaalihuollon asiakkuus jatkuu, lapsen lastensuojelun asiakkuus alkaa tai sosiaalihuollon asiakkuus päättyy.

Yhteydenotto lasten sosiaalityöhön

Mikäli olet huolissasi omasta lapsestasi ja koet perheesi tarvitsevan tukea, voit tehdä lasten sosiaalityöhön sähköisen yhteydenoton. Yhteydenoton tekeminen ei vaadi tunnistautumista. Kuvaa yhteydenottoon lapsesi tilanne sekä huolenaiheet. Myös lapsi itse voi ottaa lasten sosiaalityöhön yhteyttä.

Voit ottaa yhteyttä lasten sosiaalityöhön myös lähettämällä viestin Omasotessa tai soittamalla. Lastensuojelun yhteystiedot >

Lastensuojeluilmoitus

Mikäli olet huolissasi jonkun toisen lapsesta, voit tehdä lasten sosiaalityöhön sähköisen lastensuojeluilmoituksen.  Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei vaadi tunnistautumista. Voit tehdä ilmoituksen yksityishenkilönä halutessasi nimettömänä. Kuvaa lastensuojeluilmoitukseen lapsen tilanne ja huolenaiheet niin hyvin, kuin ne ovat sinulla tiedossa. Kiireellisessä tilanteessa tee lastensuojeluilmoitus soittamalla sosiaalipäivystykseen.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus

Jos huolesi koskee syntymätöntä lasta, voit tehdä odottavasta vanhemmasta ennakollisen lastensuojeluilmoituksen. Tällöin ilmoitukseen kuvataan mahdollisimman tarkkaan odottavien vanhempien tilannetta ja heihin liittyviä huolenaiheita. Tulostettava lomake löytyy lomakesivulta. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus toimitetaan äidin asuinkunnan aikuissosiaalipalveluihin. Osoitetiedot löytyvät lomakkeesta.

Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten osalta voit ottaa yhteyttä aikuissosiaalipalveluihin.

Kaikki tulostettavat lomakkeet löydät lasten, nuorten ja perheiden lomakkeista.

Mitä yhteydenoton jälkeen tapahtuu?

Yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen vastaanotettuaan työntekijä ottaa aina lapsen perheeseen yhteyttä joko puhelimitse tai kirjeellä. Työntekijä arvioi asian kiireellisyyden ja päättää laajemmasta palvelutarpeen arvioinnista seitsemän arkipäivän sisällä. Yhteydenotto tai lastensuojeluilmoitus ei aina johda automaattisesti lastensuojelun asiakkuuteen.

Lapsen ja perheen palvelutarpeen arviointi >

Mikäli olet huolissasi omasta tai jonkun toisen lapsesta, voit ottaa yhteyttä lasten sosiaalityöhön. Myös lapsi itse voi ottaa yhteyttä. Huoli voi liittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin:

• arkielämän sujuminen
• vanhemmuus ja jaksaminen
• koulunkäynnin haasteet
• lapsen yksinäisyys
• harrastusten puute
• vanhemman tai lapsen mielenterveys- ja päihdeongelmat
• vanhemman tai lapsen peliriippuvuus
• lähisuhde- ja perheväkivalta
• perheen kriisitilanne.

Parhaiten lapsia ja perheitä pystytään tukemaan, kun perhe ottaa itse riittävän ajoissa yhteyttä tarvitessaan apua ja tukea.

Kuinka otan yhteyttä >

Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelukokonaisuuden kehittämishanke Pohjois-Suomessa (PÄKÄ) -Kainuun osahanke 

Hankkeen toteutusaika: 1/2022 - 12/2023
Budjetti : 503 000 €, josta Kainuun osahankkeen osuus 40 000 € 
Rahoitus: STM 100 %
Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hankkeen tavoitteena on vähentää raskaana olevien ja pikkulapsiperheiden äitien ja heidän kumppaniensa päihteiden käyttöä ja siten parantaa sikiön ja pienen lapsen mahdollisuuksia päihteettömään elämään ja turvalliseen lapsuuteen. Tarkoituksena on vahvistaa repaleista palvelujärjestelmää. Erityisesti pyritään luomaan pitkäjänteistä ja pysyvää yhteensovittamiseen perustuvaa yhteistyötä sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden välillä sekä OT-keskustoiminnan kanssa.

Tavoitteet toimintamuodoittain:

1. Pohjoisen YTAn perhekeskuksissa, erityisesti äitiys- ja lastenneuvoloissa tunnistetaan aiempaa yleisemmin raskaana olevan naisen tai pikkulapsiperheen äidin tai isän päihdeongelma.
2. Lastensuojelun ja aikuissosiaalityön työntekijöiden kyky ammattimaiseen päihdepotilaan kohtaamiseen ja motivoivaan työotteeseen on parantunut.
3. Perhekeskusten neuvoloissa, lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä ja päihdepalveluissa työskennellään aiempaa yleisemmin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa raskaana olevan naisen tai pikkulapsiperheen päihdeongelmien lievittämiseksi. Hyvät käytännöt ja toimintatavat leviävät sote-toimijoiden välillä yhteistyön tiivistymisen seurauksena.
4. Päihdeongelmasta johtuvat lastensuojelun huostaanotot vähenevät parantuneen avohoidon yhteistyön ja koordinaation ansiosta.
5. YTAn kaikkiin hyvinvointialueisiin on juurtunut hankkeen päättyessä verkostomainen yhteistyömalli perhekeskusten neuvoloiden, lastensuojelun, aikuissosiaalityön, 5(11) päihdepalveluiden, OT-keskusten ja kolmannen sektorin toimijoiden (kuten ensi- ja turvakotien) välille.
6. Asiakkaat ja potilaat kokevat saamansa palvelun ammattimaiseksi ja asiakaslähtöiseksi ja heidän luottamuksensa palvelutarjoajia sekä omaa toipumisprosessiaan ja päihteettömyyttään kohtaan on sen seurauksena parantunut.
7. Sote-palveluiden työntekijät tuntevat päihdeongelmista kärsivien raskaana olevien naisten ja pikkulapsiperheiden vanhempien palvelujärjestelmän niin hyvin, että tunnistavat paikkansa palvelujräejstelmässä ja tuntevat palvelupolkujen porrastuksen ja työnjaon.
8. Ennakoiva vierotushoito saadaan laajemmin käyttöön vakavasti päihdeongelmaisten hoitomuotona.
9. Korvaushoito saadaan huumeita käyttävillä raskaana olevilla naisilla ja pikkulapsiperheiden vanhemmilla yleistymään.
10. Kokemustoimijoiden ja järjestöjen rooli vahvistuu ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö vakiintuu kiinteäksi osaksi palvelujärjestelmää.
11. Ensi- ja turvakotien Pidä kiinni -ohjelman yhteistyö julkisten palveluiden kanssa tiivistyy sekä avopäihdetyössä että päihde-ensikodeissa niin, että käytettävissä olevat palvelut ovat kokonaisuutta ajatellen tehokkaassa käytössä.

Päihteet Raskaus ja päihteet Vauvaperhe ja päihteet Päihteitä käyttävä äiti