Ajankohtaista

Hankkeen toteutusaika: 1.1.2022 – 31.12.2023
Hankkeen rahoitus: STM:n valtionavustus (100 %) 717 000 €
Hankkeen hallinnoija: Kainuun sote

Pal­ve­lut tu­ke­na­si - ko­to­na asu­mis­ta tu­ke­vien pal­ve­lu­jen ke­hit­tä­mi­nen Kai­nuus­sa -han­ke­suun­ni­tel­ma

Palvelut tukenasi -hankkeen tarkoituksena on luoda Kainuun alueella kotiin annettavien palvelujen yhtenäinen toimintakokonaisuus ja mallit ikäihmisille. Hanke on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Se noudattaa kansallista laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2030 painopisteitä.

Hankkeen kohderyhmänä on kainuulaiset ikäihmiset. Kohderyhmä on heterogeeninen, siinä on sekä toimintakyvyltään vielä suhteellisen itsenäisesti toimivia henkilöitä että jo paljon palveluja tarvitsevia. Säännöllisen kotihoidon asiakkailla on suurella osalla jonkinasteinen muistisairaus.

Hankkeen tavoitteet ovat:

1. Kotona asumista tukevat palvelut ovat asiakaslähtöisiä.
2. Asiakas saa oikeat palvelut oikeaan aikaan.
3. Riittävä ja osaava henkilöstö turvaa kotiin annettavien palvelujen laadun.
4. Palvelujen laatu varmistetaan järjestelmällisellä seurannalla.

Toimenpiteinä ovat mm. akuuttitilanteiden toimintamallin luominen, riittävien terveyspalvelujen turvaaminen, kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimintamallien kehittäminen, ikäihmisten asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen, asiakasosallisuuden lisääminen ja palautejärjestelmien kehittäminen sekä työntekijöiden osaamisen vahvistaminen.

Hankkeen pääviesti on, että Kainuussa palvelut ovat tukenasi. Sidosryhmänä hankkeessa toimivat myös alueen oppilaitokset (Kainuun ammatti oppilaitos ja Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja Itä-Suomen yliopisto, esimerkiksi opiskelijoiden harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta.

Tällä hankkeella on selkeitä liittymäpintoja meneillään oleviin Kainuun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus HELLÄ –hankkeeseen, Yhdessä ihmisen parhaaksi – palliatiivisen hoidon osaamisen ja alueellisen toimintamallin kehittäminen –hankkeeseen, Tecnos – etäkuntoutuksen teknologiset ratkaisut – hankkeeseen sekä Innostu vanhustyöstä –hankkeeseen.

palveluttukenasihanke.wordpress.com

facebook.com/Palvelut-tukenasi-hanke-104010995711198

https://www.instagram.com/palveluttukenasi/

Lisätietoja:
Kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen
 

Läheiset ovat tärkeä tuki itsemurhaa yrittäneelle ikäihmiselle

Itsemurha – tai sen yritys – on aina kriisi, joka koskettaa ja järkyttää vahvasti myös lähipiiriä. Siihen liittyy niin surua, huolta kuin ahdistustakin; miksi näin kävi, miksi en huomannut mitään, olisinko voinut tehdä jotakin toisin? Itsemurhan tai itsemurhayrityksen tehneen omaiset tarvitsevat usein joko läheisten tai ammattilaisten tukea tai apua.

Heillä, jotka haluavat puhua kokemastaan, tulee olla mahdollisuus keskustella asiasta. Keskusteluapua on mahdollista saada terveydenhuollosta sekä lisäksi myös monilta eri järjestöiltä ja seurakunnalta. Omaisten ja läheisten huomioinen ja tuen pariin ohjaaminen kuuluu kaikille toimijoille, jotka kohtaavat itsemurhan tehneitä tai itsemurhaa yrittäneitä läheisiä.

Itsetuhoisen ja itsemurhavaarassa olevan asiakkaan hoidon tulee jatkua saumattomasti hoitotahon vaihtuessa ja toimijoiden kesken. Nämä ovat yhteydessä vähäisempään itsemurhakuolleisuuteen. Itsemurhayrityksen jälkeisen hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä. Jatkohoitosuunnitelman tulee perustua huolelliseen tilannearvioon niin ajankohtaisesta itsetuhoisuudesta kuin hoidollisista tarpeista. Yhteistyö hoitotahojen kesken on tärkeää.  Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa avohoidossa.

Mielenterveysavopalveluiden saatavuus ja monimuotoisuus ovat yhteydessä vähäisempään itsemurhakuolleisuuteen. Hoidossa huomioidaan psykiatrisen tai päihdesairauden hoidon tehostaminen ja yksilöllinen hoidon tarve. Myös ikäihmiset hyötyvät niin lääkehoidosta kuin vuorovaikutuksellisuuteen perustuvasta hoidosta. Mikäli psyykkisen hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen jatkohoidon järjestäminen ei ole tarpeen, ikäihmisen tulee saada ohjeet siitä, minne ja miten hän voi olla yhteydessä, jos itsetuhoajatukset kuitenkin aktivoituvat.

Potilaan opas, THL

• https://www.khshp.fi/wp-content/uploads/2017/06/potilaanopas.pdf

Päivystyspalvelut tarjoavat hoidon tarpeen arvion 24/7. Vakavassa itsemurhavaarassa oleva kuuluu päivystykselliseen arvioon. Ikäihminen on itsemurhavaarassa, jos esille nousee useita itsemurhavaaran riskitekijöitä ja ikäihminen puhuu itsensä tappamisesta tai etsii siihen sopivaa tekotapaa.

Soi­ta päi­vys­ty­sa­puun 116117, mi­kä­li tar­vit­set neu­vo­ja ja arviota ikäihmisen itsemurhavaarassa et­kä ole var­ma pi­tää­kö si­nun läh­teä päi­vys­tyk­seen. Kiireellisessä tilanteessa soita 112.

Akuutissa itsemurhavaarassa olevaa ei tulisi jättää yksin. Jos itsetuhoisella henkilöllä on ase tai hän käyttäytyy aggressiivisesti tai muita kohtaa aggressiivisesti, tulisi apua hakea poliisilta.

Itsemurhaa yrittänyt kuuluu ensihoidon kuljetettavaksi.

Itsetuhoisen ikäihmisen turvasuunnitelma

Turvasuunnitelman tarkoitus on tehdä valmis toimintasuunnitelma mahdollisia itsetuhoisia vaaratilanteita varten ja ehkäistä itsemurhayritys.  https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/itsetuhoisen-henkilon-turvasuunnitelma/

Turvasuunnitelmalla tarkoitetaan tutkimusnäyttöön perustuvaa kirjallista suunnitelmaa, joka tulee Käypä hoito -suosituksen mukaan laatia henkilöille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia tai aikaisempi itsemurhayritys. Turvasuunnitelma laaditaan yhdessä henkilön ja ammattilaisen kanssa. Turvasuunnitelman avulla voidaan etukäteen varautua sellaisen tilanteen varalle, jossa itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen. Turvasuunnitelmaan listataan itsetuhoisuuden varomerkit kyseisellä henkilöllä sekä millaisia keinoja hän voi avukseen käyttää, jos oma olo uudelleen vaikeutuu sekä tiedot ammattilaisavusta. Turvasuunnitelma on konkreettinen apuväline. Turvasuunnitelman laatiminen on myös osa hoitosuunnitelmaa.

Artikkeli: Pekka Jylhä & Erkki Isometsä, Itsemurhaa yrittäneen turvasuunnitelma

https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15944.pdf

Itsetuhoisuudella tarkoitetaan pyrkimystä tai käyttäytymistä, johon sisältyy itsensä vahingoittaminen tai tarkoituksellinen henkeä uhkaavan riskin ottaminen. Itsetuhoisuus voi ilmetä itsemurha-ajatuksina, itsemurhasta puhumisena, keskeytyneenä itsemurhayrityksenä, itsemurhayrityksenä tai itsemurhana. Itsemurha-ajatukset voivat vaihdella hetkellisistä ja jäsentymättömistä mielikuvista pitkäaikaisiin ja yksityiskohtaisiin itsemurhasuunnitelmiin.

Hoidolliset tuet

Perusterveydenhuollon hoi­don tar­peen ar­vioin­nin terveysasemien vastaanotoilla te­kee sai­raan­hoi­ta­ja jo­ko pu­he­li­mit­se tai vas­taa­no­tol­la. Asiakas saa oh­jaus­ta ja neu­von­taa ja tar­vit­taes­sa hä­net oh­ja­taan:

• lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le
• sai­raan­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­le
• kan­san­ter­veys­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­le
• etä­lää­kä­rin­vas­taa­no­tol­le
• fy­sio­te­ra­peu­tin suo­ra­vas­taa­no­tol­le, esimerkiksi kivun hoidossa
• Mielenterveys- ja päihdeyksikön työntekijän vastaanotolle

Varhainen tunnistaminen on toimintaa, jonka avulla pyritään tunnistamaan ikäihmisen mielenterveyshäiriöihin viittaavat oireet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu vahvistaa itsemurhilta suojaavia tekijöitä. Ikäihmisellä itsemurhalta suojaavia tekijöitä ovat;

• Yksilön kehittyneet selviytymiskeinot, kuten valmius avun hakemiseen muilta tai ratkaisukeskeinen ote ja ongelmanratkaisutaidot
• Pärjäävyys vaikeuksien edessä, joka ohjaa kokemusta oman elämän hallintaa ja omaan toimijuuteen vaikeuksien edessä.
• Elämän kokeminen merkitykselliseksi
• sosiaalinen tuki ja yksinäisyyden tunteen vähentäminen

Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu myös esimerkiksi lääkehoidon suhteen, paljonko kerralla toimitetaan lääkkeitä kotiin. Lisäksi itsemurhien ehkäisyyn kuuluu ikäihmisillä ajoterveyden arviointi ja esimerkiksi ampuma-aseiden saatavuus. On tarkennettava, että edellä mainituille on vielä asianmukaista käyttöä.

Varhaiseen tunnistamiseen kuuluu tunnistaa ikäihmisillä itsetuhoisuuden riskiä nostavia tekijöitä, joita ovat:

• Työelämän päättyminen
• Leskeksi jääminen
• Sosiaalinen eristäytyneisyys, yksinäisyys tai esimerkiksi huonot suhteet lapsiin, lastenlapsiin tai lähisukuun voi lisätä itsemurhariskiä
• Mielenterveyden häiriöt ja etenkin masennustilat
• Päihdeongelmat
• Tietyt fyysiset sairaudet ja oireet (esimerkiksi epilepsia, unettomuus) ja pitkittynyt kipu ovat yhteydessä lisääntyneeseen itsemurhariskiin.
• Elämän kriisit, jos niihin liittyy kokemus toivottomuudesta
• Aiempi itsemurhayritys, varsinkin jos apu on jäänyt riittämättömäksi
• Lähipiirissä tapahtuneet itsemurhat ja sairastetut mielenterveyshäiriöt
• Arkielämästä syrjäytyminen
• Miessukupuoli

Itsemurhavaaran hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi:

• Sanalliset kuoleman toivetta kuvaavat ilmaisut
• Ikäihminen kertoo tuntevansa olonsa toivottomaksi tai merkityksettömäksi tai puhuu olevansa umpikujassa
• Henkilö etsii itselleen sopivaa keinoa itsensä tappamiseen
• Kokemus muille taakkana olemisesta
• Välinpitämätön käyttäytyminen esimerkiksi lääkehoitoon tai ruokailuun
• Sietämättömät kivut
• Ahdistuneisuus, kiihtyneisyys ja levottomuus
• Alkoholinkäytön lisääminen
• Sosiaalinen eristäytyminen
• Tunnetilojen puuttuminen
• Mitä useampia hälytysmerkkejä ilmenee, sitä kiireemmin henkilö on ohjata hakemaan apua.

Ikäihmisten itsemurhien ehkäisyyn kuuluu tukea haastavissa elämäntilanteissa sekä tunnistaa ikäihmisten masennus ja päihdeongelma hyvissä ajoin. Masennuksen tunnistamiseen voidaan käyttää GDS-15 arviointilomaketta, joka löytyy https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/GDS.aspx

ja yli 65-vuotiaan alkoholin käytön arvioon voi hyödyntää https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/AUDIT_yli_65-vuotiaille.aspx

Jos huomaat, että läheisesi ei voi hyvin, kysy, miten voit? Siitä ei ole haittaa, vaan päinvastoin se osoittaa, että välität. Voit kehottaa ja auttaa hakemaan ammattiapua, jos läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia.

Toisinaan läheiset ja hoitavat tahot eivät millään pysty ennakoimaan itsemurhayritystä.

Tutkimusnäyttöön perustuva yhteenveto itsemurhariskiä nostavista somaattisista sairauksista, häiriöistä ja oireista

Näyttöön perustuen on olemassa useita tutkimuksia, missä todetaan tiettyjen somaattisten sairauksien ja kivun nostavan itsetuhoisuuden riskiä. Itsetuhoisuuden huolen puheeksi ottoa on tehtävä matalalla kynnyksellä itsemurhariskiä nostavien somaattisten sairauksien ja oireiden yhteydessä. Itsetuhoisista ajatuksista kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä.

Kun huoli herää ikäihmisen mahdollisesta itsetuhoisuudesta, huolen puheeksi ottaminen on tärkeää ja turvallista ja voi ehkäistä itsemurhan. Puheeksi ottaminen ei lisää itsemurhariskiä. Seuraavassa apua huolen puheeksi ottoon:

• Kuuntele, osoita huolestuneisuutesi ja halusi auttaa.
• Puhu moralisoimatta ja syyllistämättä, mutta silti asioiden oikeilla nimillä.
• Huolen puheeksi oton tarkoitus ei ole vain ohjata muualle, vaan rohkeasti kysyä, kuunnella ja kohdata.
• Kysy itsetuhoisista ajatuksista/itsemurhasuunnitelmasta.Ole itse rehellinen ja aito, kunnioita henkilön mielipiteitä ja arvoja, vaikka et olisikaan hänen kanssaan samaa mieltä.
• Tarjoudu saattamaan henkilö hoitoon, jos vaara on välitön tai henkilö sitä toivoo. Hätätilanteessa yritä saada aikaiseksi sopimus siitä, että henkilö ei vahingoita itseään. Tarvittaessa soita 112.
• Koeta saada henkilö itse keksimään erilaisia vaihtoehtoja omien kokemustensa pohjalta. Rohkaise kokeilemaan jotain ratkaisua, mutta muista, että vastuu siitä on henkilöllä itsellään.
• Kiitä henkilöä siitä, että hän on jakanut huolensa kanssasi ja sovi, miten pidätte jatkossa yhteyttä/kontaktia.
• Luota itseesi! Olet riittävä!

Mukana elämässä Itsemurhien ehkäisy Kainuussa -hankkeessa on tehty Huolen puheeksi ottamiseen tallenne https://www.youtube.com/watch?v=Qn8fIOT4n