Ajankohtaista

Hyvä mielenterveys on yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä lisäävä voimavara, jota voidaan vahvistaa läpi elämän. Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on vahvistaa yksilön itseluottamusta, elämänhallintaa, tyytyväisyyttä itseensä, kykyjä vuorovaikutukseen sekä ihmissuhteisiin. Varhainen tukeminen kuuluu mielenterveyttä vahvistaviin toimiin.

Mielenterveyttä suojaavat tekijät jaotellaan sisäisiin ja ulkoisiin suojaaviin tekijöihin. Sisäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi myönteiset ihmissuhteet, hyvä itsetunto, sosiaalinen tuki ja hyvät vuorovaikutustaidot. Ulkoisiin suojatekijöihin luetaan esimerkiksi kuulluksi tuleminen, turvallinen elinympäristö sekä helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät.

Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat toiminnot, jotka tukevat arjessa jaksamista ja hyvää mieltä. Varhaisen tuen palvelut auttavat tukemaan voimavaroja ja vahvistavat sosiaalista tukea.

Varhaisen tuen palveluita voivat olla esimerkiksi järjestö- ja harrastustoiminta. Järjestöjen yhteystietoja löytyy https://www.toimeksi.fi/

Varhaista tukea tarjoavat myös oman paikkakuntasi seurakunnat.

Huolen ilmaantuessa siihen pyritään löytämään ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin asioihin voidaan vaikuttaa niin, että varsinaisia ongelmia ei pääse syntymään. Kyse on ikäihmisten hyvinvoinnin edistämistä.

Jos varhaisen tuen palveluissa nousee esille huolta ikäihmisen itsetuhoisuudesta, tulee itsetuhoisista ajatuksista kysyä aina. Itsetuhoisten ajatusten tullessa esille, tulee ikäihmistä tukea saamaan apua vaikeaan oloonsa esimerkiksi terveysasemalta tai aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista tai sähköisistä tukipalveluista, kuten Mieli ry:n kriisipuhelimesta p:0925250111, joka toimii 24/7. Kiireellisessä tilanteessa soitetaan 112.

Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen ikäihmisen hoito- ja palvelupolku.

Hoito- ja palvelupolku alkaa varhaisesta tuesta ja jatkuu matalan kynnyksen sähköisiin palveluihin ja omahoito-ohjelmiin. Hoito- ja palveluketju jatkuu huolen heräämiseen sekä itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottoon, mistä siirrytään varhaiseen tunnistamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn. Terveys- ja sosiaalipalveluiden polkua on kuvattu perusterveyden huollosta erikoissairaanhoitoon, missä erityisesti itsemurhavaarassa olevan hoito. Lisäksi hoito- ja palvelupolkuun on avattu tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä itsemurhien ehkäisemiseksi kuten Turvasuunnitelman laatiminen. Ikäihmisen itsetuhoinen käyttäytyminen tai itsemurhayritys vaikuttaa myös läheisiin, jotka myös tarvitsevat tukea.

Lähteenä hoito- ja palvelupolussa: Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä hoito-suositus (2020)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50122  sekä

Käyvän hoidon potilasversio

https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00131.pdf

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Perheen ja läheisten huomioiminen voimavarana sekä tuen tarve itsetuhoisen tai itsemurhaa yrittäneen henkilön hoidon aikana.

Perheellä ja läheisillä on mahdollisuus tulla mukaan hoitoprosessin tueksi hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se voi edesauttaa asiasta keskustelua perheen ja läheisten kanssa ja saada lisätietoa tilanteesta. Siinä avautuu myös hyvä mahdollisuus antaa lisätietoa läheisille sairaudesta, kuntoutumisesta ja omista oikeuksista.

Läheiset ovat tärkeä tuki itsemurhaa yrittäneelle. Itsemurha tai sen yritys on aina kriisi, joka koskettaa ja järkyttää vahvasti myös lähipiiriä. Siihen liittyy niin surua, huolta kuin ahdistustakin; miksi näin kävi, miksi en huomannut mitään, olisinko voinut tehdä jotakin toisin? Itsemurhan tai itsemurhayrityksen tehneen omaiset tarvitsevat usein joko läheisten tai ammattilaisten tukea tai apua.

Heillä, jotka haluavat puhua kokemastaan, tulee olla mahdollisuus keskustella asiasta. Keskusteluapua on mahdollista saada terveydenhuollosta sekä lisäksi myös monilta eri järjestöiltä ja seurakunnalta. Omaisten ja läheisten huomioinen ja tuen pariin ohjaaminen kuuluu kaikille toimijoille, jotka kohtaavat itsemurhan tehneitä tai itsemurhaa yrittäneitä läheisiä.

 

Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt

https://www.kaypahoito.fi/khp00086

Itsemurhakuoleman jälkeen läheisten tukeminen

Itsemurhan tehneiden omaisilla esiintyy tapahtuman jälkeen hyvin erilaisia ja voimakkuudeltaan erilaisia tunteita. Lisäksi voi esiintyä voinnin sekä toimintakyvyn heikkenemistä, ahdistuneisuusoireilua ja myös lisääntynyttä itsetuhoisuutta.

Omaisena tarvitset aikaa jäsentääksesi surua ja menetystä. Toipuminen traumaattisesta kriisistä on usein hitaampaa kuin luonnollisesti tapahtuneen läheisen kuoleman jälkeen. On tärkeää ymmärtää, että itsemurha ei ole kuolleen läheisten syytä.

Menetyksen jälkeen omaisilla voi olla tarve puhua kokemastaan. Omaisten pitkittynyttä surua ja/tai masennusoireiden kehittymistä voidaan ehkäistä psykososiaalisella tuella sekä erityisesti ryhmämuotoisilla vertaisryhmillä. Läheisen itsemurhan jälkeistä vertaistukea tarjoaa esimerkiksi Surunauha ry.

Myös lapsen huomiointi omaisena on tärkeää. Lapsi ei osaa ajatella itsemurhaa hävettävänä tai salattavana asiana. Lapsi voi pyrkiä suojelemaan vanhempiaan, esimerkiksi kätkemällä surunsa tai olemalla erityisen kiltti. Hän voi muuttua myös hyvin riippuvaiseksi vanhemmistaan. Lapsi saattaa kokea syyllisyyttä ja hylätyksi tulemisen tunteita. Turvallisuuden tunnetta lisää päivittäisten arkirutiinien säilyminen ennallaan.

Kriisiapu elämän vaikeissa tilanteissa

https://sote.kainuu.fi/palvelut/kriisiapu-elaman-vaikeissa-tilanteissa

Tiedoksi vainajan omaisille

https://sote.kainuu.fi/tiedoksi-vainajan-omaisille

Omaisille voidaan tarjota menetyksen jälkeen keskustelutukea esimerkiksi Kainuun kriisityön ja Kainuun kriisikeskuksen järjestämänä.

Terveydenhuolto voi ohjata apua tarvitsevia myös kolmannen sektorin palveluihin. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata tai voit hakeutua paikkakuntasi mielenterveys- ja päihdeyksikköön.

Alla esimerkkejä matalan kynnyksen läheisten ja omaisten tukimahdollisuuksista

Kriisipuhelin (09) 2525 0111 päivystää suomen kielellä vuoden jokainen päivä ja yö 24 tuntia. 

Tukinetistä löydät palveluita, joiden tarkoituksena on ihmisen auttaminen, tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ja kokemusten jakaminen. Tukinetin teemojen kautta voit tutustua sinua koskettaviin aiheisiin, osallistua ryhmächatteihin tai kahdenkeskisiin chatteihin, ottaa osaa ryhmäkeskusteluihin tai saada henkilökohtaisen tukihenkilön.

Surunauha ry. Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Oletko sinä menettänyt läheisesi itsemurhan kautta? Olet kohdannut valtavan kriisin, johon voi liittyä monenlaisia vaikeita tunteita, kuten surua, hämmennystä, häpeää, ahdistusta, pelkoa tai vihaa. Lohtua voi tuoda se, että et ole yksin, ja apua on saatavilla. Moni on kokenut vertaistuen auttavan vaikeassa tilanteessa.

Kainuun Kriisikeskus tarjoaa tukea elämäntilannekriiseissä. Kriisikeskukseen voit ottaa yhteyttä halutessasi nimettömänä. Apu on maksutonta, eikä lähetettä tarvita. Ajanvaraukset puh: 044 782 6030

Kainuun kriisiryhmien yhteystiedot löytyvät, terveysasemilta, mielenterveys- ja päihdepäivystyksestä ja sosiaalipäivystyksestä.

Seurakuntien sururyhmät ovat ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä     läheisensä menettäneille. Näistä saat tietoa paikkakuntasi seurakunnasta.

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Jatkohoitosuunnitelman tulee perustua huolelliseen tilannearvioon niin ajankohtaisesta itsetuhoisuudesta kuin hoidollisista tarpeista. Hoidossa tehdään selkeä hoitosuunnitelma. Itsetuhoisen ja itsemurhavaarassa olevan asiakkaan hoidon tulee jatkua saumattomasti hoitotahon vaihtuessa ja toimijoiden kesken. Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa avohoidossa. Mielenterveysavopalveluiden saatavuus ja monimuotoisuus ovat yhteydessä vähäisempään itsemurhakuolleisuuteen. Yhteistyö hoitotahojen kesken on tärkeää, samoin perheen huomioiminen ja mukana olo hoidossa 

Hoidossa huomioidaan psykiatrisen tai päihdesairauden hoidon tehostaminen ja yksilöllinen hoidon tarve huomioiden lääkehoidon hyöty ja vuorovaikutuksellisuuteen perustuvasta hoito. Mikäli psyykkisen hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen jatkohoidon järjestäminen ei ole tarpeen, tulee asiakkaan saada ohjeet siitä, minne ja miten hän voi olla yhteydessä, jos itsetuhoajatukset kuitenkin aktivoituvat.                                                     

Potilaan opas, THL

https://www.khshp.fi/wp-content/uploads/2017/06/potilaanopas.pdf

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Täysi-ikäinen henkilö on itsemurhavaarassa, jos esille nousee useita itsemurhavaaran riskitekijöitä ja hän puhuu itsensä tappamisesta tai etsii siihen sopivaa tekotapaa. Akuutissa itsemurhavaarassa olevaa ei tulisi jättää yksin. Jos itsetuhoisella henkilöllä on ase tai hän käyttäytyy aggressiivisesti, tulisi apua hakea poliisilta.

Päivystyspalvelut tarjoavat hoidon tarpeen arvion 24/7. Vakavassa itsemurhavaarassa oleva kuuluu päivystykselliseen arvioon. Soi­ta päi­vys­ty­sa­puun 116117, mi­kä­li tar­vit­set neu­vo­ja ja arviota itsemurhavaarassa et­kä ole var­ma pi­tää­kö si­nun läh­teä päi­vys­tyk­seen. Kiireellisessä tilanteessa soita 112. Itsemurhaa yrittänyt kuuluu ensihoidon kuljetettavaksi.

Mielenterveys- ja päihdepäivystys tarjoaa päi­vys­tyk­sel­li­stä ar­vioin­tia ko­ko Kai­nuun alueel­la Kai­nuun kes­kus­sai­raa­lan yh­teis­päi­vys­tyk­ses­sä (Sot­ka­mon­tie 13). Au­kio­loa­jat: ar­ki­sin klo 8.00–20.00, vii­kon­lop­pui­sin ja ar­ki­py­hi­nä klo 10.00–20.00 Pu­he­lin­nu­me­ro: 044 790 0051, jo­hon voit jät­tää myös vies­tin ja Si­nuun ol­laan yh­tey­des­sä mah­dol­li­sim­man pian.

Itsemurhavaarassa olevan ja itsemurhaa yrittäneen henkilön arvioinnin tekee psykiatrinen sairaanhoitaja yhteistyössä päivystyksen lääkärin kanssa. Lääkäri vastaa itsemurhaa yrittäneen henkilön hoidon tarpeen arviosta. Tarvittaessa voidaan konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä.  Arvioinnissa käydään läpi itsemurhayritykseen johtanut tapahtumaketju henkilön itsensä kertomana. Samalla selvitetään, onko ollut aiempia itsemurhayrityksiä, ja liittyikö itsemurhayritykseen halu kuolla. Välittömän akuuttihoidon jälkeen tehdään arvio jatkohoidosta.

Itsemurhavaarassa olevan ja itsemurhaa yrittäneen päivystykselliseen lääkärin arvioon kuuluu myös Mielenterveyslain mukaisen tarkkailulähetteen arvio. Tarkkailulähetteellä tarkoitetaan lääkärin tekemää lähetettä potilaan tahdosta riippumattoman hoidon tarpeesta. Mielenterveyslaki sallii tahdosta riippumattoman tarkkailuun ottamisen ja hoidon silloin, kun potilaan todellisuudentaju on häiriintynyt, hän on vaaraksi itselleen ja muut mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä hänen hoitoonsa. Tarkkailulähetteessä tulee täyttyä kaikki edellä mainitut.

Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa avohoidossa. Vain pieni osa itsemurhaa yrittäneistä tarvitsee psykiatrista sairaalahoitoa. Itsemurhavaara yksin ei riitä tahdosta riippumattoman sairaalahoidon aiheeksi. Mikäli itsemurhavaaran tai itsemurhayrityksen taustalla on sairaus, tulee se hoitaa asianmukaisesti, oli se sitten fyysinen tai psyykkinen.

Päivystyksellisessä arviossa voidaan todeta, että henkilö tarvitsee osastohoitoa. Itsemurhavaarassa olevalle henkilölle voidaan tarjota psykiatrista osastohoitoa Kainuussa osastolla E7. Jos lääkäri päätyy arvioissaan lähetteeseen tahdosta riippumattomaan hoitoon, potilas siirtyy hoitoon Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Osastohoito perustuu työskentelyyn, jossa hoito suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaalle.  Asiakkaan läheiset osallistuvat hoidon suunnitteluun yhdessä potilaan ja hoitohenkilökunnan kanssa. Osastohoidossa olevan potilaan kohtaaminen, suojelu ja kontrolli ehkäisevät itsemurhia.

E7 osasto

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/toimipisteet/mielenterveys-ja-paihdeosasto

Oulun yliopistollinen sairaala, psykiatria

https://oys.fi/psykiatria/

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

Itsetuhoisen henkilön turvasuunnitelma

Turvasuunnitelman tarkoitus on tehdä valmis toimintasuunnitelma mahdollisia itsetuhoisia vaaratilanteita varten ja ehkäistä itsemurhayritys.  https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/itsetuhoisen-henkilon-turvasuunnitelma/

Turvasuunnitelmalla tarkoitetaan tutkimusnäyttöön perustuvaa kirjallista suunnitelmaa, joka tulee tehdä henkilölle, jolla on itsetuhoisia ajatuksia tai aikaisempi itsemurhayritys. Turvasuunnitelma laaditaan yhdessä henkilön ja ammattilaisen kanssa.

Turvasuunnitelman avulla voidaan etukäteen varautua sellaisen tilanteen varalle, jossa itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen. Turvasuunnitelmaan listataan itsetuhoisuuden varomerkit kyseisellä henkilöllä sekä millaisia keinoja hän voi avukseen käyttää, jos oma olo uudelleen vaikeutuu sekä tiedot ammattilaisavusta. Turvasuunnitelma on konkreettinen apuväline. Turvasuunnitelman laatiminen on myös osa hoitosuunnitelmaa.

Artikkeli: Pekka Jylhä ja Erkki Isometsä, Itsemurhaa yrittäneen turvasuunnitelma

https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15944.pdf

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Itsetuhoisuudella tarkoitetaan pyrkimystä tai käyttäytymistä, johon sisältyy itsensä vahingoittaminen tai tarkoituksellinen henkeä uhkaavan riskin ottaminen. Itsetuhoisuus voi ilmetä itsemurha-ajatuksina, itsemurhasta puhumisena, keskeytyneenä itsemurhayrityksenä, itsemurhayrityksenä tai itsemurhana. Itsemurha-ajatukset voivat vaihdella hetkellisistä ja jäsentymättömistä mielikuvista pitkäaikaisiin ja yksityiskohtaisiin itsemurhasuunnitelmiin.

Hoidolliset tuet

Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon hoi­don tar­peen ar­vioin­nin terveysasemien tai työterveyshuollon vastaanotoilla te­kee sai­raan­hoi­ta­ja jo­ko pu­he­li­mit­se tai vas­taa­no­tol­la. Asiakas saa oh­jaus­ta ja neu­von­taa ja tar­vit­taes­sa hä­net oh­ja­taan:
- lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le
- sai­raan­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­le
- kan­san­ter­veys­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­le
- etä­lää­kä­rin­vas­taa­no­tol­le

 - työpsykologinvastaanotolle
- fy­sio­te­ra­peu­tin suo­ra­vas­taa­no­tol­le, esimerkiksi kivun hoidossa

– mielenterveys- ja päihdeyksikön työntekijän vastaanotolle

Terveysasemat, hoitoon hakeutuminen ja vastaanottojen yhteystiedot:

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/hoitoon-hakeutuminen

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/vastaanottojen-yhteystiedot-0

Itsetuhoisen henkilön tapaamiset tulee olla suunniteltuja; tiedät ajan, paikan ja työntekijän kenen kanssa tapaaminen on sovittu ja hänen yhteystietonsa sekä tiedät tämän jälkeen seuraavan sovitun ajan tai toimintasuunnitelman voinnin huonontuessa. Perheellä ja läheisillä on mahdollisuus tulla mukaan tueksi hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. On merkityksellistä, että useampi henkilö jakaa huolen ja voi antaa tukea itsetuhoiselle henkilölle.

Työterveyshuolto

Työterveyshuolto kuuluu työssä käyville työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuolto on toimintaa, jonka järjestää ja kustantaa työnantaja. Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön.

Sairaanhoidon järjestäminen työterveyshuollonpalveluna on työnantajalle vapaaehtoista. Työnantajasi ja työterveyshuollon palveluntuottaja ovat yhdessä suunnitelleet työpaikan tarpeisiin perustuvan työterveyshuollon sisällön ja toimet. Työssä olevat saavat tietoa omista työterveyshuollonpalveluista ja yhteystiedoista työnantajalta.

Kainuunmeren työterveyshuolto

https://kmtt.fi/

https://terveys.puolanka.fi/tyoterveyshuolto

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on julkaisut materiaalia Itsemurhien ehkäisemiseksi työpakoilla.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130792/THL_TT_Itsemurhien_ehkaisy_tyopaikalla_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut tarjoavat yli- 18- vuotiaalle hoitoa mielenterveyden pulmissa sekä päihdeongelmissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin voi olla yhteydessä, kun itsellä tai läheisellä tulee huoli itsetuhoisuudesta, psyykkisestä voinnista tai päihteidenkäytöstä. Avo­hoi­to­käyn­nit ovat mak­sut­to­mia ei­kä eril­lis­tä lä­he­tet­tä tar­vi­ta.  Ma–to klo 8–16, pe klo 8–15, yh­teys ko­ti­kun­nan mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin ja riip­pu­vuuk­sien hoi­toon.

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/kuntien-yksikot-mt-paihteet-ja-riippuvuudet-paivystys-0

https://terveys.puolanka.fi/terveydenhuolto/mielenterveyspalvelut

Mielenterveys- ja päihdepäivystys

Mielenterveys- ja päihdepäivystys tarjoaa apua ja tukea itsemurhavaarassa, äkillisesti muuttuneessa mielialan heikentymisessä, kriisitilanteissa sekä päihteiden käytön avokatkaisuhoidossa arkisin, vii­kon­lop­pui­sin ja ar­ki­py­hi­nä. Mie­len­ter­veys- ja päih­de­päi­vys­tys, toi­mii Kai­nuun kes­kus­sai­raa­lan yh­teis­päi­vys­tyk­ses­sä (Sot­ka­mon­tie 13), puh. 044 790 0051 (voi jät­tää vies­tin ta­kai­sin­soit­toa var­ten) tarjoten päivystyspalveluita koko Kainuun asukkaille.

Sosiaalinen tuki

Sosiaalinen tuki on aikuisen kokonaisvaltaista tukemista arjessa pärjäämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja talouden hallinnassa. Aikuissosiaalipalveluiden tehtävänä on Kainuun aikuisväestön hyvinvoinnin edistäminen, itsenäisen selviytymisen tukeminen ja taloudellisen turvallisuuden takaaminen. Aikuissosiaalityössä autetaan sosiaalisen tai taloudellisen tuen tai palvelun tarpeessa olevia kuntalaisia. Aikuissosiaalityössä palvellaan täysi-ikäisiä, yksinasuvia tai perheellisiä asiakkaita.

Sosiaalisen palvelun- ja tuen arviointi voi tapahtua puhelimitse, etävastaanottona tai paikan päällä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaan luona. Aikuisen kanssa etsitään yhdessä ratkaisuja.

Sosiaalinen tuen tarvetta voi olla:

• perhe-elämässä on ristiriitatilanteita
• tarvitsee apua päihde- tai mielenterveysongelmaan
• tietää, että joku lapsi tai perhe on avun tarpeessa
• tarvitsee neuvoja ja tietoa sosiaalipalveluista ja etuuksista
• tarvitsee tukea arjen hallintaan, työllistymiseen, asumisen tukemiseen tai asunnottomuuteen
• taloudellinen tilanne on vaikeutunut

Sosiaalityöntekijät tekevät moniammatillista yhteistyötä alueella toimivien viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Sosiaalisen tuen vahvistaminen kuuluu itsemurhien ehkäisyyn.

Sosiaalityö Kainuussa

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/palvelut/neuvonta-ja-ohjaus-kunnittain

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/sosiaalinen-tuki

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/uutiset/puolangan-sosiaalipalveluiden-yhteystiedot-kainuun-hyvinvointialueella

Taloudellisen ahdingon omahoito

Ohjelma pitää sisällään tietoa ja neuvoja raha-asioiden hoitamisesta

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/taloudellisen_ahdingon_omahoito/Pages/default.aspx

Huoli-ilmoitus

Jos olet huo­lis­sa­si toi­ses­ta ih­mi­ses­tä, jo­ka ei mie­les­tä­si pys­ty vas­taa­maan omas­ta huo­len­pi­dos­taan, ter­vey­des­tään tai tur­val­li­suu­des­taan, voit teh­dä il­moi­tuk­sen so­siaa­li­huol­lon tar­pees­ta. Il­moi­tus teh­dään lo­mak­keel­la tai soit­ta­mal­la ai­kuis­so­siaa­li­työ­hön.  Kii­reel­li­sis­sä so­siaa­li­sen avun ti­lan­teis­sa soi­te­taan so­siaa­li­päi­vys­tyk­seen puh. 044 797 0676 (käy­tös­sä ta­kai­sin­soit­to­jär­jes­tel­mä, ei teks­ti­vies­ti­pal­ve­lua). Mi­kä­li so­siaa­li­päi­vys­tys ei pys­ty vas­taa­maan, soi­te­taan hä­tä­kes­kuk­seen 112.

Ilmoitus aikuisen henkilön sosiaalipalveluiden tarpeesta

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/sites/sote.kainuu.fi/files/documents/library/2021-10/Ilmoitus%20yli%2018_vuotiaan%20asiakkaan%20tai%20i%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4n%20henkil%C3%B6n%20sosiaalihuollon%20palvelun%20tarpeesta.doc

Asiakaspalaute

Palautetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voi antaa sähköisellä palautteella https://hyvinvointialue.kainuu.fi/palaute

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Masennuksen tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito on tärkeää. Masennuksen hoitoon lääkehoitoon kuuluu ohjeenmukainen käyttö ja seuranta. Hyvä masennuksen hoito ja masennuslääkkeiden käyttö masentuneilla vähentää itsetuhoisuutta ja on osana itsemurhien ehkäisyä. Myös unettomuuden hoito ja päihteettömyyteen tukeminen ovat itsemurhien ehkäisyä.

Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu tuki haastavissa elämäntilanteissa sekä tunnistaa henkilön masennus ja päihdeongelma hyvissä ajoin.

Masennuksen tunnistamiseen voidaan käyttää BDI-arviointilomaketta, joka löytyy
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/BDI.aspx

ja alkoholin käytön arvioon voi hyödyntää
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/AUDIT-kysely-alkoholinkayton-riskit.aspx

Mitä on masennus ja miten hoitaa masennusta?  
https://www.kaypahoito.fi/khp00044

Masennuksen hoitoon on saatavissa Nettiterapiaa lähetteellä. Nettiterapiapalvelun toteuttaa HUS. Nettiterapiaan hakeutuminen ja tietoa Nettiterapiasta löytyy:
https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/Pages/default.aspx

Alkoholiongelmaisen hoito

https://www.kaypahoito.fi/khp00049

Huumeongelmaisen hoito

https://www.kaypahoito.fi/khp00056

Opas vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia. Miten autan lastani?
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110699/Miten%20autan%20lastani_Tytin%20osoite%20korjattu.pdf?sequence=1&isAllowed=y

tai vastaava linkki:
https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/miten-autan-lastani-opas-vanhemmille-joilla-on-mielenterveyden-ongelmia/

Mikä meidän vanhempia vaivaa? - Käsikirja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110697/MUU2013_verkkojulkaisu_Mita_meidan_vanhempia_vaivaa_2016.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Miten huolehdin lapsistani?: Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteidenkäyttö askarruttaa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80089/MUU_280_2011_verkko25082016.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kainuun sote palvelut tuen tarpeessa
https://sote.kainuu.fi/palvelut/tuen-tarpeessa