Ajankohtaista

Varhainen tunnistaminen on toimintaa, jonka avulla pyritään tunnistamaan ikäihmisen mielenterveyshäiriöihin viittaavat oireet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu vahvistaa itsemurhilta suojaavia tekijöitä. Ikäihmisellä itsemurhalta suojaavia tekijöitä ovat;

• Yksilön kehittyneet selviytymiskeinot, kuten valmius avun hakemiseen muilta tai ratkaisukeskeinen ote ja ongelmanratkaisutaidot
• Pärjäävyys vaikeuksien edessä, joka ohjaa kokemusta oman elämän hallintaa ja omaan toimijuuteen vaikeuksien edessä.
• Elämän kokeminen merkitykselliseksi
• sosiaalinen tuki ja yksinäisyyden tunteen vähentäminen

Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu myös esimerkiksi lääkehoidon suhteen, paljonko kerralla toimitetaan lääkkeitä kotiin. Lisäksi itsemurhien ehkäisyyn kuuluu ikäihmisillä ajoterveyden arviointi ja esimerkiksi ampuma-aseiden saatavuus. On tarkennettava, että edellä mainituille on vielä asianmukaista käyttöä.

Varhaiseen tunnistamiseen kuuluu tunnistaa ikäihmisillä itsetuhoisuuden riskiä nostavia tekijöitä, joita ovat:

• Työelämän päättyminen
• Leskeksi jääminen
• Sosiaalinen eristäytyneisyys, yksinäisyys tai esimerkiksi huonot suhteet lapsiin, lastenlapsiin tai lähisukuun voi lisätä itsemurhariskiä
• Mielenterveyden häiriöt ja etenkin masennustilat
• Päihdeongelmat
• Tietyt fyysiset sairaudet ja oireet (esimerkiksi epilepsia, unettomuus) ja pitkittynyt kipu ovat yhteydessä lisääntyneeseen itsemurhariskiin.
• Elämän kriisit, jos niihin liittyy kokemus toivottomuudesta
• Aiempi itsemurhayritys, varsinkin jos apu on jäänyt riittämättömäksi
• Lähipiirissä tapahtuneet itsemurhat ja sairastetut mielenterveyshäiriöt
• Arkielämästä syrjäytyminen
• Miessukupuoli

Itsemurhavaaran hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi:

• Sanalliset kuoleman toivetta kuvaavat ilmaisut
• Ikäihminen kertoo tuntevansa olonsa toivottomaksi tai merkityksettömäksi tai puhuu olevansa umpikujassa
• Henkilö etsii itselleen sopivaa keinoa itsensä tappamiseen
• Kokemus muille taakkana olemisesta
• Välinpitämätön käyttäytyminen esimerkiksi lääkehoitoon tai ruokailuun
• Sietämättömät kivut
• Ahdistuneisuus, kiihtyneisyys ja levottomuus
• Alkoholinkäytön lisääminen
• Sosiaalinen eristäytyminen
• Tunnetilojen puuttuminen
• Mitä useampia hälytysmerkkejä ilmenee, sitä kiireemmin henkilö on ohjata hakemaan apua.

Ikäihmisten itsemurhien ehkäisyyn kuuluu tukea haastavissa elämäntilanteissa sekä tunnistaa ikäihmisten masennus ja päihdeongelma hyvissä ajoin. Masennuksen tunnistamiseen voidaan käyttää GDS-15 arviointilomaketta, joka löytyy https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/GDS.aspx

ja yli 65-vuotiaan alkoholin käytön arvioon voi hyödyntää https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/AUDIT_yli_65-vuotiaille.aspx

Jos huomaat, että läheisesi ei voi hyvin, kysy, miten voit? Siitä ei ole haittaa, vaan päinvastoin se osoittaa, että välität. Voit kehottaa ja auttaa hakemaan ammattiapua, jos läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia.

Toisinaan läheiset ja hoitavat tahot eivät millään pysty ennakoimaan itsemurhayritystä.

Tutkimusnäyttöön perustuva yhteenveto itsemurhariskiä nostavista somaattisista sairauksista, häiriöistä ja oireista

Näyttöön perustuen on olemassa useita tutkimuksia, missä todetaan tiettyjen somaattisten sairauksien ja kivun nostavan itsetuhoisuuden riskiä. Itsetuhoisuuden huolen puheeksi ottoa on tehtävä matalalla kynnyksellä itsemurhariskiä nostavien somaattisten sairauksien ja oireiden yhteydessä. Itsetuhoisista ajatuksista kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä.

Kun huoli herää ikäihmisen mahdollisesta itsetuhoisuudesta, huolen puheeksi ottaminen on tärkeää ja turvallista ja voi ehkäistä itsemurhan. Puheeksi ottaminen ei lisää itsemurhariskiä. Seuraavassa apua huolen puheeksi ottoon:

• Kuuntele, osoita huolestuneisuutesi ja halusi auttaa.
• Puhu moralisoimatta ja syyllistämättä, mutta silti asioiden oikeilla nimillä.
• Huolen puheeksi oton tarkoitus ei ole vain ohjata muualle, vaan rohkeasti kysyä, kuunnella ja kohdata.
• Kysy itsetuhoisista ajatuksista/itsemurhasuunnitelmasta.Ole itse rehellinen ja aito, kunnioita henkilön mielipiteitä ja arvoja, vaikka et olisikaan hänen kanssaan samaa mieltä.
• Tarjoudu saattamaan henkilö hoitoon, jos vaara on välitön tai henkilö sitä toivoo. Hätätilanteessa yritä saada aikaiseksi sopimus siitä, että henkilö ei vahingoita itseään. Tarvittaessa soita 112.
• Koeta saada henkilö itse keksimään erilaisia vaihtoehtoja omien kokemustensa pohjalta. Rohkaise kokeilemaan jotain ratkaisua, mutta muista, että vastuu siitä on henkilöllä itsellään.
• Kiitä henkilöä siitä, että hän on jakanut huolensa kanssasi ja sovi, miten pidätte jatkossa yhteyttä/kontaktia.
• Luota itseesi! Olet riittävä!

Mukana elämässä Itsemurhien ehkäisy Kainuussa -hankkeessa on tehty Huolen puheeksi ottamiseen tallenne https://www.youtube.com/watch?v=Qn8fIOT4n

Hyvä mielenterveys on yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä lisäävä voimavara, jota voidaan vahvistaa läpi elämän. Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on vahvistaa yksilön itseluottamusta, elämänhallintaa, tyytyväisyyttä itseensä, kykyjä vuorovaikutukseen sekä ihmissuhteisiin. Varhainen tukeminen kuuluu mielenterveyttä vahvistaviin toimiin.

Mielenterveyttä suojaavat tekijät jaotellaan sisäisiin ja ulkoisiin suojaaviin tekijöihin. Sisäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi myönteiset ihmissuhteet, hyvä itsetunto, sosiaalinen tuki ja hyvät vuorovaikutustaidot. Ulkoisiin suojatekijöihin luetaan esimerkiksi kuulluksi tuleminen, turvallinen elinympäristö sekä helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät.

Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat toiminnot, jotka tukevat arjessa jaksamista ja hyvää mieltä. Varhaisen tuen palvelut auttavat tukemaan voimavaroja ja vahvistavat sosiaalista tukea.

Varhaisen tuen palveluita voivat olla esimerkiksi järjestö- ja harrastustoiminta. Järjestöjen yhteystietoja löytyy https://www.toimeksi.fi/

Varhaista tukea tarjoavat myös oman paikkakuntasi seurakunnat.

Huolen ilmaantuessa siihen pyritään löytämään ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin asioihin voidaan vaikuttaa niin, että varsinaisia ongelmia ei pääse syntymään. Kyse on ikäihmisten hyvinvoinnin edistämistä.

Jos varhaisen tuen palveluissa nousee esille huolta ikäihmisen itsetuhoisuudesta, tulee itsetuhoisista ajatuksista kysyä aina. Itsetuhoisten ajatusten tullessa esille, tulee ikäihmistä tukea saamaan apua vaikeaan oloonsa esimerkiksi terveysasemalta tai aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista tai sähköisistä tukipalveluista, kuten Mieli ry:n kriisipuhelimesta p:0925250111, joka toimii 24/7. Kiireellisessä tilanteessa soitetaan 112.

Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen ikäihmisen hoito- ja palvelupolku.

Hoito- ja palvelupolku alkaa varhaisesta tuesta ja jatkuu matalan kynnyksen sähköisiin palveluihin ja omahoito-ohjelmiin. Hoito- ja palveluketju jatkuu huolen heräämiseen sekä itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottoon, mistä siirrytään varhaiseen tunnistamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn. Terveys- ja sosiaalipalveluiden polkua on kuvattu perusterveyden huollosta erikoissairaanhoitoon, missä erityisesti itsemurhavaarassa olevan hoito. Lisäksi hoito- ja palvelupolkuun on avattu tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä itsemurhien ehkäisemiseksi kuten Turvasuunnitelman laatiminen. Ikäihmisen itsetuhoinen käyttäytyminen tai itsemurhayritys vaikuttaa myös läheisiin, jotka myös tarvitsevat tukea.

Lähteenä hoito- ja palvelupolussa: Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä hoito-suositus (2020)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50122  sekä

Käyvän hoidon potilasversio

https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00131.pdf

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Perheen ja läheisten huomioiminen voimavarana sekä tuen tarve itsetuhoisen tai itsemurhaa yrittäneen henkilön hoidon aikana.

Perheellä ja läheisillä on mahdollisuus tulla mukaan hoitoprosessin tueksi hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se voi edesauttaa asiasta keskustelua perheen ja läheisten kanssa ja saada lisätietoa tilanteesta. Siinä avautuu myös hyvä mahdollisuus antaa lisätietoa läheisille sairaudesta, kuntoutumisesta ja omista oikeuksista.

Läheiset ovat tärkeä tuki itsemurhaa yrittäneelle. Itsemurha tai sen yritys on aina kriisi, joka koskettaa ja järkyttää vahvasti myös lähipiiriä. Siihen liittyy niin surua, huolta kuin ahdistustakin; miksi näin kävi, miksi en huomannut mitään, olisinko voinut tehdä jotakin toisin? Itsemurhan tai itsemurhayrityksen tehneen omaiset tarvitsevat usein joko läheisten tai ammattilaisten tukea tai apua.

Heillä, jotka haluavat puhua kokemastaan, tulee olla mahdollisuus keskustella asiasta. Keskusteluapua on mahdollista saada terveydenhuollosta sekä lisäksi myös monilta eri järjestöiltä ja seurakunnalta. Omaisten ja läheisten huomioinen ja tuen pariin ohjaaminen kuuluu kaikille toimijoille, jotka kohtaavat itsemurhan tehneitä tai itsemurhaa yrittäneitä läheisiä.

 

Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt

https://www.kaypahoito.fi/khp00086

Itsemurhakuoleman jälkeen läheisten tukeminen

Itsemurhan tehneiden omaisilla esiintyy tapahtuman jälkeen hyvin erilaisia ja voimakkuudeltaan erilaisia tunteita. Lisäksi voi esiintyä voinnin sekä toimintakyvyn heikkenemistä, ahdistuneisuusoireilua ja myös lisääntynyttä itsetuhoisuutta.

Omaisena tarvitset aikaa jäsentääksesi surua ja menetystä. Toipuminen traumaattisesta kriisistä on usein hitaampaa kuin luonnollisesti tapahtuneen läheisen kuoleman jälkeen. On tärkeää ymmärtää, että itsemurha ei ole kuolleen läheisten syytä.

Menetyksen jälkeen omaisilla voi olla tarve puhua kokemastaan. Omaisten pitkittynyttä surua ja/tai masennusoireiden kehittymistä voidaan ehkäistä psykososiaalisella tuella sekä erityisesti ryhmämuotoisilla vertaisryhmillä. Läheisen itsemurhan jälkeistä vertaistukea tarjoaa esimerkiksi Surunauha ry.

Myös lapsen huomiointi omaisena on tärkeää. Lapsi ei osaa ajatella itsemurhaa hävettävänä tai salattavana asiana. Lapsi voi pyrkiä suojelemaan vanhempiaan, esimerkiksi kätkemällä surunsa tai olemalla erityisen kiltti. Hän voi muuttua myös hyvin riippuvaiseksi vanhemmistaan. Lapsi saattaa kokea syyllisyyttä ja hylätyksi tulemisen tunteita. Turvallisuuden tunnetta lisää päivittäisten arkirutiinien säilyminen ennallaan.

Kriisiapu elämän vaikeissa tilanteissa

https://sote.kainuu.fi/palvelut/kriisiapu-elaman-vaikeissa-tilanteissa

Tiedoksi vainajan omaisille

https://sote.kainuu.fi/tiedoksi-vainajan-omaisille

Omaisille voidaan tarjota menetyksen jälkeen keskustelutukea esimerkiksi Kainuun kriisityön ja Kainuun kriisikeskuksen järjestämänä.

Terveydenhuolto voi ohjata apua tarvitsevia myös kolmannen sektorin palveluihin. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata tai voit hakeutua paikkakuntasi mielenterveys- ja päihdeyksikköön.

Alla esimerkkejä matalan kynnyksen läheisten ja omaisten tukimahdollisuuksista

Kriisipuhelin (09) 2525 0111 päivystää suomen kielellä vuoden jokainen päivä ja yö 24 tuntia. 

Tukinetistä löydät palveluita, joiden tarkoituksena on ihmisen auttaminen, tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ja kokemusten jakaminen. Tukinetin teemojen kautta voit tutustua sinua koskettaviin aiheisiin, osallistua ryhmächatteihin tai kahdenkeskisiin chatteihin, ottaa osaa ryhmäkeskusteluihin tai saada henkilökohtaisen tukihenkilön.

Surunauha ry. Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Oletko sinä menettänyt läheisesi itsemurhan kautta? Olet kohdannut valtavan kriisin, johon voi liittyä monenlaisia vaikeita tunteita, kuten surua, hämmennystä, häpeää, ahdistusta, pelkoa tai vihaa. Lohtua voi tuoda se, että et ole yksin, ja apua on saatavilla. Moni on kokenut vertaistuen auttavan vaikeassa tilanteessa.

Kainuun Kriisikeskus tarjoaa tukea elämäntilannekriiseissä. Kriisikeskukseen voit ottaa yhteyttä halutessasi nimettömänä. Apu on maksutonta, eikä lähetettä tarvita. Ajanvaraukset puh: 044 782 6030

Kainuun kriisiryhmien yhteystiedot löytyvät, terveysasemilta, mielenterveys- ja päihdepäivystyksestä ja sosiaalipäivystyksestä.

Seurakuntien sururyhmät ovat ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä     läheisensä menettäneille. Näistä saat tietoa paikkakuntasi seurakunnasta.

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Jatkohoitosuunnitelman tulee perustua huolelliseen tilannearvioon niin ajankohtaisesta itsetuhoisuudesta kuin hoidollisista tarpeista. Hoidossa tehdään selkeä hoitosuunnitelma. Itsetuhoisen ja itsemurhavaarassa olevan asiakkaan hoidon tulee jatkua saumattomasti hoitotahon vaihtuessa ja toimijoiden kesken. Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa avohoidossa. Mielenterveysavopalveluiden saatavuus ja monimuotoisuus ovat yhteydessä vähäisempään itsemurhakuolleisuuteen. Yhteistyö hoitotahojen kesken on tärkeää, samoin perheen huomioiminen ja mukana olo hoidossa 

Hoidossa huomioidaan psykiatrisen tai päihdesairauden hoidon tehostaminen ja yksilöllinen hoidon tarve huomioiden lääkehoidon hyöty ja vuorovaikutuksellisuuteen perustuvasta hoito. Mikäli psyykkisen hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen jatkohoidon järjestäminen ei ole tarpeen, tulee asiakkaan saada ohjeet siitä, minne ja miten hän voi olla yhteydessä, jos itsetuhoajatukset kuitenkin aktivoituvat.                                                     

Potilaan opas, THL

https://www.khshp.fi/wp-content/uploads/2017/06/potilaanopas.pdf

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Täysi-ikäinen henkilö on itsemurhavaarassa, jos esille nousee useita itsemurhavaaran riskitekijöitä ja hän puhuu itsensä tappamisesta tai etsii siihen sopivaa tekotapaa. Akuutissa itsemurhavaarassa olevaa ei tulisi jättää yksin. Jos itsetuhoisella henkilöllä on ase tai hän käyttäytyy aggressiivisesti, tulisi apua hakea poliisilta.

Päivystyspalvelut tarjoavat hoidon tarpeen arvion 24/7. Vakavassa itsemurhavaarassa oleva kuuluu päivystykselliseen arvioon. Soi­ta päi­vys­ty­sa­puun 116117, mi­kä­li tar­vit­set neu­vo­ja ja arviota itsemurhavaarassa et­kä ole var­ma pi­tää­kö si­nun läh­teä päi­vys­tyk­seen. Kiireellisessä tilanteessa soita 112. Itsemurhaa yrittänyt kuuluu ensihoidon kuljetettavaksi.

Mielenterveys- ja päihdepäivystys tarjoaa päi­vys­tyk­sel­li­stä ar­vioin­tia ko­ko Kai­nuun alueel­la Kai­nuun kes­kus­sai­raa­lan yh­teis­päi­vys­tyk­ses­sä (Sot­ka­mon­tie 13). Au­kio­loa­jat: ar­ki­sin klo 8.00–20.00, vii­kon­lop­pui­sin ja ar­ki­py­hi­nä klo 10.00–20.00 Pu­he­lin­nu­me­ro: 044 790 0051, jo­hon voit jät­tää myös vies­tin ja Si­nuun ol­laan yh­tey­des­sä mah­dol­li­sim­man pian.

Itsemurhavaarassa olevan ja itsemurhaa yrittäneen henkilön arvioinnin tekee psykiatrinen sairaanhoitaja yhteistyössä päivystyksen lääkärin kanssa. Lääkäri vastaa itsemurhaa yrittäneen henkilön hoidon tarpeen arviosta. Tarvittaessa voidaan konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä.  Arvioinnissa käydään läpi itsemurhayritykseen johtanut tapahtumaketju henkilön itsensä kertomana. Samalla selvitetään, onko ollut aiempia itsemurhayrityksiä, ja liittyikö itsemurhayritykseen halu kuolla. Välittömän akuuttihoidon jälkeen tehdään arvio jatkohoidosta.

Itsemurhavaarassa olevan ja itsemurhaa yrittäneen päivystykselliseen lääkärin arvioon kuuluu myös Mielenterveyslain mukaisen tarkkailulähetteen arvio. Tarkkailulähetteellä tarkoitetaan lääkärin tekemää lähetettä potilaan tahdosta riippumattoman hoidon tarpeesta. Mielenterveyslaki sallii tahdosta riippumattoman tarkkailuun ottamisen ja hoidon silloin, kun potilaan todellisuudentaju on häiriintynyt, hän on vaaraksi itselleen ja muut mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä hänen hoitoonsa. Tarkkailulähetteessä tulee täyttyä kaikki edellä mainitut.

Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa avohoidossa. Vain pieni osa itsemurhaa yrittäneistä tarvitsee psykiatrista sairaalahoitoa. Itsemurhavaara yksin ei riitä tahdosta riippumattoman sairaalahoidon aiheeksi. Mikäli itsemurhavaaran tai itsemurhayrityksen taustalla on sairaus, tulee se hoitaa asianmukaisesti, oli se sitten fyysinen tai psyykkinen.

Päivystyksellisessä arviossa voidaan todeta, että henkilö tarvitsee osastohoitoa. Itsemurhavaarassa olevalle henkilölle voidaan tarjota psykiatrista osastohoitoa Kainuussa osastolla E7. Jos lääkäri päätyy arvioissaan lähetteeseen tahdosta riippumattomaan hoitoon, potilas siirtyy hoitoon Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Osastohoito perustuu työskentelyyn, jossa hoito suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaalle.  Asiakkaan läheiset osallistuvat hoidon suunnitteluun yhdessä potilaan ja hoitohenkilökunnan kanssa. Osastohoidossa olevan potilaan kohtaaminen, suojelu ja kontrolli ehkäisevät itsemurhia.

E7 osasto

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/toimipisteet/mielenterveys-ja-paihdeosasto

Oulun yliopistollinen sairaala, psykiatria

https://oys.fi/psykiatria/

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

Itsetuhoisen henkilön turvasuunnitelma

Turvasuunnitelman tarkoitus on tehdä valmis toimintasuunnitelma mahdollisia itsetuhoisia vaaratilanteita varten ja ehkäistä itsemurhayritys.  https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/itsetuhoisen-henkilon-turvasuunnitelma/

Turvasuunnitelmalla tarkoitetaan tutkimusnäyttöön perustuvaa kirjallista suunnitelmaa, joka tulee tehdä henkilölle, jolla on itsetuhoisia ajatuksia tai aikaisempi itsemurhayritys. Turvasuunnitelma laaditaan yhdessä henkilön ja ammattilaisen kanssa.

Turvasuunnitelman avulla voidaan etukäteen varautua sellaisen tilanteen varalle, jossa itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen. Turvasuunnitelmaan listataan itsetuhoisuuden varomerkit kyseisellä henkilöllä sekä millaisia keinoja hän voi avukseen käyttää, jos oma olo uudelleen vaikeutuu sekä tiedot ammattilaisavusta. Turvasuunnitelma on konkreettinen apuväline. Turvasuunnitelman laatiminen on myös osa hoitosuunnitelmaa.

Artikkeli: Pekka Jylhä ja Erkki Isometsä, Itsemurhaa yrittäneen turvasuunnitelma

https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15944.pdf