Ajankohtaista

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Itsetuhoisuudella tarkoitetaan pyrkimystä tai käyttäytymistä, johon sisältyy itsensä vahingoittaminen tai tarkoituksellinen henkeä uhkaavan riskin ottaminen. Itsetuhoisuus voi ilmetä itsemurha-ajatuksina, itsemurhasta puhumisena, keskeytyneenä itsemurhayrityksenä, itsemurhayrityksenä tai itsemurhana. Itsemurha-ajatukset voivat vaihdella hetkellisistä ja jäsentymättömistä mielikuvista pitkäaikaisiin ja yksityiskohtaisiin itsemurhasuunnitelmiin.

Hoidolliset tuet

Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon hoi­don tar­peen ar­vioin­nin terveysasemien tai työterveyshuollon vastaanotoilla te­kee sai­raan­hoi­ta­ja jo­ko pu­he­li­mit­se tai vas­taa­no­tol­la. Asiakas saa oh­jaus­ta ja neu­von­taa ja tar­vit­taes­sa hä­net oh­ja­taan:
- lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le
- sai­raan­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­le
- kan­san­ter­veys­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­le
- etä­lää­kä­rin­vas­taa­no­tol­le

 - työpsykologinvastaanotolle
- fy­sio­te­ra­peu­tin suo­ra­vas­taa­no­tol­le, esimerkiksi kivun hoidossa

– mielenterveys- ja päihdeyksikön työntekijän vastaanotolle

Terveysasemat, hoitoon hakeutuminen ja vastaanottojen yhteystiedot:

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/hoitoon-hakeutuminen

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/vastaanottojen-yhteystiedot-0

Itsetuhoisen henkilön tapaamiset tulee olla suunniteltuja; tiedät ajan, paikan ja työntekijän kenen kanssa tapaaminen on sovittu ja hänen yhteystietonsa sekä tiedät tämän jälkeen seuraavan sovitun ajan tai toimintasuunnitelman voinnin huonontuessa. Perheellä ja läheisillä on mahdollisuus tulla mukaan tueksi hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. On merkityksellistä, että useampi henkilö jakaa huolen ja voi antaa tukea itsetuhoiselle henkilölle.

Työterveyshuolto

Työterveyshuolto kuuluu työssä käyville työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuolto on toimintaa, jonka järjestää ja kustantaa työnantaja. Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön.

Sairaanhoidon järjestäminen työterveyshuollonpalveluna on työnantajalle vapaaehtoista. Työnantajasi ja työterveyshuollon palveluntuottaja ovat yhdessä suunnitelleet työpaikan tarpeisiin perustuvan työterveyshuollon sisällön ja toimet. Työssä olevat saavat tietoa omista työterveyshuollonpalveluista ja yhteystiedoista työnantajalta.

Kainuunmeren työterveyshuolto

https://kmtt.fi/

https://terveys.puolanka.fi/tyoterveyshuolto

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on julkaisut materiaalia Itsemurhien ehkäisemiseksi työpakoilla.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130792/THL_TT_Itsemurhien_ehkaisy_tyopaikalla_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut tarjoavat yli- 18- vuotiaalle hoitoa mielenterveyden pulmissa sekä päihdeongelmissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin voi olla yhteydessä, kun itsellä tai läheisellä tulee huoli itsetuhoisuudesta, psyykkisestä voinnista tai päihteidenkäytöstä. Avo­hoi­to­käyn­nit ovat mak­sut­to­mia ei­kä eril­lis­tä lä­he­tet­tä tar­vi­ta.  Ma–to klo 8–16, pe klo 8–15, yh­teys ko­ti­kun­nan mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin ja riip­pu­vuuk­sien hoi­toon.

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/kuntien-yksikot-mt-paihteet-ja-riippuvuudet-paivystys-0

https://terveys.puolanka.fi/terveydenhuolto/mielenterveyspalvelut

Mielenterveys- ja päihdepäivystys

Mielenterveys- ja päihdepäivystys tarjoaa apua ja tukea itsemurhavaarassa, äkillisesti muuttuneessa mielialan heikentymisessä, kriisitilanteissa sekä päihteiden käytön avokatkaisuhoidossa arkisin, vii­kon­lop­pui­sin ja ar­ki­py­hi­nä. Mie­len­ter­veys- ja päih­de­päi­vys­tys, toi­mii Kai­nuun kes­kus­sai­raa­lan yh­teis­päi­vys­tyk­ses­sä (Sot­ka­mon­tie 13), puh. 044 790 0051 (voi jät­tää vies­tin ta­kai­sin­soit­toa var­ten) tarjoten päivystyspalveluita koko Kainuun asukkaille.

Sosiaalinen tuki

Sosiaalinen tuki on aikuisen kokonaisvaltaista tukemista arjessa pärjäämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja talouden hallinnassa. Aikuissosiaalipalveluiden tehtävänä on Kainuun aikuisväestön hyvinvoinnin edistäminen, itsenäisen selviytymisen tukeminen ja taloudellisen turvallisuuden takaaminen. Aikuissosiaalityössä autetaan sosiaalisen tai taloudellisen tuen tai palvelun tarpeessa olevia kuntalaisia. Aikuissosiaalityössä palvellaan täysi-ikäisiä, yksinasuvia tai perheellisiä asiakkaita.

Sosiaalisen palvelun- ja tuen arviointi voi tapahtua puhelimitse, etävastaanottona tai paikan päällä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaan luona. Aikuisen kanssa etsitään yhdessä ratkaisuja.

Sosiaalinen tuen tarvetta voi olla:

• perhe-elämässä on ristiriitatilanteita
• tarvitsee apua päihde- tai mielenterveysongelmaan
• tietää, että joku lapsi tai perhe on avun tarpeessa
• tarvitsee neuvoja ja tietoa sosiaalipalveluista ja etuuksista
• tarvitsee tukea arjen hallintaan, työllistymiseen, asumisen tukemiseen tai asunnottomuuteen
• taloudellinen tilanne on vaikeutunut

Sosiaalityöntekijät tekevät moniammatillista yhteistyötä alueella toimivien viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Sosiaalisen tuen vahvistaminen kuuluu itsemurhien ehkäisyyn.

Sosiaalityö Kainuussa

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/palvelut/neuvonta-ja-ohjaus-kunnittain

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/sosiaalinen-tuki

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/uutiset/puolangan-sosiaalipalveluiden-yhteystiedot-kainuun-hyvinvointialueella

Taloudellisen ahdingon omahoito

Ohjelma pitää sisällään tietoa ja neuvoja raha-asioiden hoitamisesta

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/taloudellisen_ahdingon_omahoito/Pages/default.aspx

Huoli-ilmoitus

Jos olet huo­lis­sa­si toi­ses­ta ih­mi­ses­tä, jo­ka ei mie­les­tä­si pys­ty vas­taa­maan omas­ta huo­len­pi­dos­taan, ter­vey­des­tään tai tur­val­li­suu­des­taan, voit teh­dä il­moi­tuk­sen so­siaa­li­huol­lon tar­pees­ta. Il­moi­tus teh­dään lo­mak­keel­la tai soit­ta­mal­la ai­kuis­so­siaa­li­työ­hön.  Kii­reel­li­sis­sä so­siaa­li­sen avun ti­lan­teis­sa soi­te­taan so­siaa­li­päi­vys­tyk­seen puh. 044 797 0676 (käy­tös­sä ta­kai­sin­soit­to­jär­jes­tel­mä, ei teks­ti­vies­ti­pal­ve­lua). Mi­kä­li so­siaa­li­päi­vys­tys ei pys­ty vas­taa­maan, soi­te­taan hä­tä­kes­kuk­seen 112.

Ilmoitus aikuisen henkilön sosiaalipalveluiden tarpeesta

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/sites/sote.kainuu.fi/files/documents/library/2021-10/Ilmoitus%20yli%2018_vuotiaan%20asiakkaan%20tai%20i%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4n%20henkil%C3%B6n%20sosiaalihuollon%20palvelun%20tarpeesta.doc

Asiakaspalaute

Palautetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voi antaa sähköisellä palautteella https://hyvinvointialue.kainuu.fi/palaute

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Masennuksen tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito on tärkeää. Masennuksen hoitoon lääkehoitoon kuuluu ohjeenmukainen käyttö ja seuranta. Hyvä masennuksen hoito ja masennuslääkkeiden käyttö masentuneilla vähentää itsetuhoisuutta ja on osana itsemurhien ehkäisyä. Myös unettomuuden hoito ja päihteettömyyteen tukeminen ovat itsemurhien ehkäisyä.

Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu tuki haastavissa elämäntilanteissa sekä tunnistaa henkilön masennus ja päihdeongelma hyvissä ajoin.

Masennuksen tunnistamiseen voidaan käyttää BDI-arviointilomaketta, joka löytyy
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/BDI.aspx

ja alkoholin käytön arvioon voi hyödyntää
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/AUDIT-kysely-alkoholinkayton-riskit.aspx

Mitä on masennus ja miten hoitaa masennusta?  
https://www.kaypahoito.fi/khp00044

Masennuksen hoitoon on saatavissa Nettiterapiaa lähetteellä. Nettiterapiapalvelun toteuttaa HUS. Nettiterapiaan hakeutuminen ja tietoa Nettiterapiasta löytyy:
https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/Pages/default.aspx

Alkoholiongelmaisen hoito

https://www.kaypahoito.fi/khp00049

Huumeongelmaisen hoito

https://www.kaypahoito.fi/khp00056

Opas vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia. Miten autan lastani?
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110699/Miten%20autan%20lastani_Tytin%20osoite%20korjattu.pdf?sequence=1&isAllowed=y

tai vastaava linkki:
https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/miten-autan-lastani-opas-vanhemmille-joilla-on-mielenterveyden-ongelmia/

Mikä meidän vanhempia vaivaa? - Käsikirja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110697/MUU2013_verkkojulkaisu_Mita_meidan_vanhempia_vaivaa_2016.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Miten huolehdin lapsistani?: Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteidenkäyttö askarruttaa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80089/MUU_280_2011_verkko25082016.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kainuun sote palvelut tuen tarpeessa
https://sote.kainuu.fi/palvelut/tuen-tarpeessa

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Varhainen tunnistaminen on toimintaa, jonka avulla pyritään tunnistamaan henkilön mielenterveyshäiriöihin viittaavat oireet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu vahvistaa itsemurhilta suojaavia tekijöitä. Itsemurhalta suojaavia tekijöitä ovat;

• Yksilön kehittyneet selviytymiskeinot, kuten valmius avun hakemiseen muilta tai ratkaisukeskeinen ote ja ongelmanratkaisutaidot
• Pärjäävyys vaikeuksien edessä, joka ohjaa kokemusta oman elämän hallintaa ja omaan toimijuuteen vaikeuksien edessä.
• Elämän kokeminen merkitykselliseksi
• sosiaalinen tuki ja yksinäisyyden tunteen vähentäminen

Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu myös esimerkiksi lääkehoidon suunnitelmallisuus, kerralla toimitettavien lääkkeiden määrä. Lisäksi itsemurhien ehkäisyyn kuuluu henkilön ajoterveyden arviointi ja esimerkiksi ampuma-aseiden saatavuus. On tarkennettava, että edellä mainituille on asianmukaista käyttöä.

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Aikuisen itsetuhoisuuden varhaiseen tunnistaminen liittyy riskiä nostavia tekijöitä:

• Elämäntilanteen äkillinen kriisi mm. ero parisuhteessa, leskeksi jääminen, läheisen kuolema
• Sosiaalinen eristäytyneisyys, yksinäisyys tai esimerkiksi huonot suhteet lapsiin, lastenlapsiin tai lähisukuun voi lisätä itsemurhariskiä
• Aikuisen kokema sosiaalisen tilanteen vaikeudet (työttömyys, muutos taloudellisessa tilanteessa, opiskelu- tai työpaikka- nettikiusaaminen, työkyvyttömyys)
• Arkielämästä syrjäytyminen
• Heikot elämänhallintaidot tai ongelmanratkaisutaidot
• Mielenterveyden häiriöt ja etenkin masennustilat, johon liittyy toivottomuutta, ahdistuneisuutta, vaikeaa unettomuutta, paniikkikohtauksia, mielihyvän puuttuminen
• Epävakaan persoonallisuushäiriö ja psykoottisuus
• Päihdeongelmat
• Tietyt fyysiset sairaudet ja oireet (esimerkiksi epilepsia, unettomuus) ja pitkittynyt kipu ovat yhteydessä lisääntyneeseen itsemurhariskiin.
• Aiempi itsemurhayritys
• Läheisen itsemurha
• Miessukupuoli

Itsemurhavaaran hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi:

• Sanalliset kuoleman toivetta kuvaavat ilmaisut
• Henkilö kertoo tuntevansa olonsa toivottomaksi tai merkityksettömäksi tai puhuu olevansa umpikujassa
• Henkilö etsii itselleen sopivaa keinoa itsensä tappamiseen
• Kokemus muille taakkana olemisesta
• Välinpitämätön käyttäytyminen esimerkiksi lääkehoitoon tai ruokailuun
• Sietämättömät kivut
• Ahdistuneisuus, kiihtyneisyys ja levottomuus
• Alkoholinkäytön lisääminen
• Sosiaalinen eristäytyminen
• Tunnetilojen puuttuminen

Mitä useampia hälytysmerkkejä ilmenee, sitä kiireemmin henkilö on ohjata hakemaan apua.

Jos huomaat, että läheisesi ei voi hyvin, kysy, miten voit? Siitä ei ole haittaa, vaan päinvastoin se osoittaa, että välität. Voit kehottaa ja auttaa hakemaan ammattiapua, jos läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia.

Toisinaan läheiset ja hoitavat tahot eivät millään pysty ennakoimaan itsemurhayritystä.

Tutkimusnäyttöön perustuva yhteenveto itsemurhariskiä nostavista somaattisista sairauksista, häiriöistä ja oireista

Näyttöön perustuen on olemassa useita tutkimuksia, missä todetaan tiettyjen somaattisten sairauksien ja kivun nostavan itsetuhoisuuden riskiä. Itsetuhoisuuden huolen puheeksi ottoa on tehtävä matalalla kynnyksellä itsemurhariskiä nostavien somaattisten sairauksien ja oireiden yhteydessä. Itsetuhoisista ajatuksista kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä.

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Kun huoli herää aikuisen mahdollisesta itsetuhoisuudesta, huolen puheeksi ottaminen on tärkeää ja turvallista ja voi ehkäistä itsemurhan. Puheeksi ottaminen ei lisää itsemurhariskiä. Seuraavassa apua huolen puheeksi ottoon:

• Kuuntele, osoita huolestuneisuutesi ja halusi auttaa.
• Puhu moralisoimatta ja syyllistämättä, mutta silti asioiden oikeilla nimillä.
• Huolen puheeksi oton tarkoitus ei ole vain ohjata muualle, vaan rohkeasti kysyä, kuunnella ja kohdata.
• Kysy itsetuhoisista ajatuksista/itsemurhasuunnitelmasta.
• Ole itse rehellinen ja aito, kunnioita henkilön mielipiteitä ja arvoja, vaikka et olisikaan hänen kanssaan samaa mieltä.
• Tarjoudu saattamaan henkilö hoitoon, jos vaara on välitön tai henkilö sitä toivoo. Hätätilanteessa yritä saada aikaiseksi sopimus siitä, että henkilö ei vahingoita itseään. Tarvittaessa soita 112.
• Koeta saada henkilö itse keksimään erilaisia vaihtoehtoja omien kokemustensa pohjalta. Rohkaise kokeilemaan jotain ratkaisua, mutta muista, että vastuu siitä on henkilöllä itsellään.
• Kiitä henkilöä siitä, että hän on jakanut huolensa kanssasi ja sovi, miten pidätte jatkossa yhteyttä/kontaktia.
• Luota itseesi! Olet riittävä!

THL Avaimia itsemurhien ehkäisyyn- esite:

https://thl.fi/documents/10531/371759/THL_itsemurhien_ehkaisy_haitariesite_painoon.pdf

Huolen puheeksi otto tallenne, joka tehty Mukana elämässä Itsemurhien ehkäisy Kainuussa -hankkeessa https://www.youtube.com/watch?v=Qn8fIOT4n5c&t=15s

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Sähköiset palvelut tarjoavat matalan kynnyksen tukea, apua ja neuvoa usein ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköisiä palveluita voivat olla erilaiset puhelin- ja chat-palvelut, terveysportaalit ja omahoito-ohjelmat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukanavat.

Oma­so­te on Kai­nuun so­ten tar­joa­ma hy­vin­voin­nin ja ter­vey­den pal­ve­lu­ka­na­va. Pal­ve­lun kaut­ta voit hoi­taa hy­vin­voin­tii­si ja ter­vey­tee­si liit­ty­viä asioi­ta, kuten ajanvarauksia, reseptin uusimisia ja yhteydenottoa ammattilaisiin viestien avulla. Omasoten sisällöstä löydät myös omahoito-ohjelmia hyvinvointisi tueksi.

Kainuun Omasote

https://sote.kainuu.fi/kainuun-omasote

Omahoito-ohjelmien avulla voit tukea mielen hyvinvointiasi esimerkiksi ahdistuksessa, masennuksessa, unettomuudessa, juomisen hallinnassa ja tunnelukoissa. Omahoito-ohjelmissa voit työskennellä hyvinvointisi parantamiseksi omaan tahtiisi, missä ja milloin vain. Omahoito-ohjelmat ovat ammattilaisten suunnittelemia ja luotettavia. Omahoito-ohjelmien sisällöistä hyötyminen ei edellytä psykiatrista diagnoosia. Kaikille avoimia omahoito-ohjelmia löydät:

Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Pages/default.aspx

Oman voinnin itsearviointi mittareita

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/default.aspx

Sähköiset omahoito-ohjelmat ja oppaat

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/Pages/default.aspx

Kainuun soten omahoito: https://sote.kainuu.fi/index.php/palvelut/oma-terveyteni-testaan-ja-seuraan

Aikuisille suunnattuja puhelin- ja chat-palveluita löytyy useita. Seuraavaan on koottu muutamia esimerkkejä:

 

Tutkimusnäyttöön perustuva yhteenveto sähköisten palveluiden hyödynnettävyydestä itsemurhien ehkäisyssä

Itsemurhien ehkäisyssä sähköisiä palveluita ja terveysteknologiaa voi olla hyödyllistä käyttää ennalta ehkäisevästi lievien psyykkisten sairauksien hoidossa, kuten nettiterapiaa lievän masennuksen, sosiaalisten pelkojen ja paniikkihäiriöiden hoidossa. Omahoito-ohjelmat soveltuvat hyvänä lisänä muuhun hoitoon. Itsemurhien ehkäisyssä myös puhelinkontakteista kriisitilanteissa voi olla hyötyä. Samalla puhelinkontaktissa mahdollistuu reaaliaikainen hoidon tarpeenarvio. Sosiaalisen median osalta voidaan terveydenhuollon osalta panostaa asianmukaiseen tietoon itsemurhien ehkäisystä, itsemurhariskeistä ja tunnistamisesta. Mobiiliapplikaatiot ja virtuaalitodellisuus ovat varmasti tulevaisuuden vaihtoehto, mutta kehitystyö on vielä alussa. Etävastaanotot ovat jo arkipäivää ja soveltuvat käytettäväksi, kun sekä asiakkaalla että työntekijällä on asianmukaiset etävastaanottoon soveltuvat välineet eli kuva+ ääniyhteys toteutuu eikä vastaanotto edellytä fyysistä tutkimusta. Tekoäly kehittyy nopeasti ja voi tehostaa arviointia sekä hoidon kohdentamista.

Lähteet:

Anttila, K. 2018. Web-based interventions supporting the mental health of adolescents with depression. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/handle/10024/145827

Jylhä, P. 2020. Itsemurhayrityksen jälkeisen seurantasoiton hyödyt. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak09378

Jylhä, V. & Haapalainen, A. 2017. Sosiaalisen median käytön vaikutus potilaisiin ja hoitosuhteeseen. Näyttövinkki. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/nayttovinkki-2017-1.pdf

Kajaste, S. 2015. Erityyppiset itsehoito-ohjelmat unettomuuden hoidossa ja Itsehoito-ohjelmat unettomuushäiriön hoidossa. Näytönkatsaukset. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak08542

Laajasalo, T. 2020. Mobiiliapplikaatioiden vaikuttavuus itsemurhaa yrittäneiden potilaiden hoidossa. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nix02754

Lindfrors, O. & Stenberg, J-H. 2020. Tietoteknikka-avusteiset terapiat depressioiden hoidossa. Näytönkatsaus. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak06935

Niemelä, S. 2015. Tietokoneavusteinen lyhytterapia opiskelijoiden alkoholiongelmien hoidossa. Näytönkatsaus. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak08530

Räsänen, K. 2019. Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sen kustannusvaikuttavuus työikäisten paniikkihäiriön hoidossa ja Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. Näytönkatsaukset. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/sv/nak09154

Saarela, K-M., Lotvonen, S., Siira, H., Kyngäs, H. & Konttila, J. 2020. Millaisia teknologisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden yksinäisyyteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen?. Näyttövinkki. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/06/nayttovinkki-9-2020.pdf

Sadeniemi, M. 2021. Nettiterapiat kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievien masennusoireiden hoidossa. Näytönkatsaus. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak09554

Salminen, A-L., Hiekkala, S. & Stenberg, J-H. (toim.) 2016.  Etäkuntoutus. Helsinki: Kelan tutkimus. https://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df

Stenberg, J-H. 2019. Nettiterapiat ja ahdistuneisuus. Duodecim: Käypä hoito.  https://www.kaypahoito.fi/nix02632

Tolonen, J., Konttila, J. & Salmitaival, J. 2021. Tehoaako virtulaalialtustusterapia (VRET) sosiaalisten tilanteiden pelkojen hoitoon tavanomaista hoitoa paremmin? Näyttövinkki. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/virtuaalialtistusterapialla-vret-voidaan-vahentaa-sosiaalisten-tilanteiden-pelkoa/

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Hyvä mielenterveys on yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä lisäävä voimavara, jota voidaan vahvistaa läpi elämän. Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on vahvistaa yksilön itseluottamusta, elämänhallintaa, tyytyväisyyttä itseensä, kykyjä vuorovaikutukseen sekä ihmissuhteisiin. Varhainen tukeminen kuuluu mielenterveyttä vahvistaviin toimiin.

Mielenterveyttä suojaavat tekijät jaotellaan sisäisiin ja ulkoisiin suojaaviin tekijöihin. Sisäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi myönteiset ihmissuhteet, hyvä itsetunto, sosiaalinen tuki ja hyvät vuorovaikutustaidot. Ulkoisiin suojatekijöihin luetaan esimerkiksi kuulluksi tuleminen, turvallinen elinympäristö sekä helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät.

Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat toiminnot, jotka tukevat arjessa jaksamista ja hyvää mieltä. Varhaisen tuen palvelut auttavat tukemaan voimavaroja ja vahvistavat sosiaalista tukea.

Varhaisen tuen palveluita voivat olla esimerkiksi järjestö- ja harrastustoiminta. Järjestöjen yhteystietoja löytyy https://www.toimeksi.fi/

Varhaista tukea tarjoavat myös oman paikkakuntasi seurakunnat.

Huolen ilmaantuessa siihen pyritään löytämään ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin asioihin voidaan vaikuttaa niin, että varsinaisia ongelmia ei pääse syntymään. Kyse on hyvinvoinnin edistämisestä.

Jos varhaisen tuen palveluissa nousee esille huolta aikuisen itsetuhoisuudesta, tulee itsetuhoisista ajatuksista kysyä aina. Itsetuhoisten ajatusten tullessa esille, tulee henkilöä tukea saamaan apua vaikeaan oloonsa esimerkiksi työterveyshuollosta, terveysasemalta tai aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista tai sähköisistä tukipalveluista, kuten Mieli ry:n kriisipuhelimesta p:0925250111, joka toimii 24/7. Kiireellisessä tilanteessa soitetaan 112.

Terveellisen elämän peruspilareita ovat liikunta, oikeanlainen ravinto, riittävä uni ja mielekäs tekeminen.

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus

Mielenhyvinvointia tukevia neuvoja

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/default.aspx

Mielenterveyden ensiaputietotta

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/mielenterveys_puheeksi/Pages/pikaopas_mielenterveystaitoihin.aspx

Tiivistetysti tietoutta Kelan palveluista

https://elamassa.fi/

Järjestöjen yhteystietoja

https://www.lahella.fi/

Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku.

Hoito- ja palvelupolku alkaa varhaisesta tuesta ja jatkuu matalan kynnyksen sähköisiin palveluihin ja omahoito-ohjelmiin. Hoito- ja palveluketju jatkuu huolen heräämiseen sekä itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottoon, mistä siirrytään varhaiseen tunnistamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn. Terveys- ja sosiaalipalveluiden polkua on kuvattu perusterveyden huollosta erikoissairaanhoitoon, missä erityisesti itsemurhavaarassa olevan hoito. Lisäksi hoito- ja palvelupolkuun on avattu tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä itsemurhien ehkäisemiseksi kuten Turvasuunnitelman laatiminen. Aikuisen itsetuhoinen käyttäytyminen tai itsemurhayritys vaikuttaa myös läheisiin, jotka myös tarvitsevat tukea.

Lähteenä hoito- ja palvelupolussa: Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä hoito-suositus (2020)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50122  sekä

Käyvän hoidon potilasversio https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00131.pdf