Ajankohtaista

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

 

Perheen ja läheisten huomioiminen voimavarana sekä tuen tarve itsetuhoisen tai itsemurhaa yrittäneen nuoren hoidon aikana.

Nuoruusiässä myönteiset suhteet perheessä ja nuoren yksinäisyyden torjunta suojaavat ajankohtaista itsemurhariskiä.

Perheellä ja läheisillä on mahdollisuus tulla mukaan hoitoprosessin tueksi hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se voi edesauttaa asiasta keskustelua perheen ja läheisten kanssa ja saada lisätietoa tilanteesta. Siinä avautuu myös hyvä mahdollisuus antaa lisätietoa läheisille sairaudesta, kuntoutumisesta ja omista oikeuksista.

Perheenjäsenet ja läheiset voivat kokea samoja tuntemuksia kuin itsetuhoinen tai itsemurhaa yrittänyt nuori mm. hämmennystä, epävarmuutta, häpeää, vihaa tai pelkoa. Myös läheiset usein pyrkivät löytämään selviytymiskeinoja tilanteeseen.  Läheisenä olet saattanut torjua tilanteen vakavuuden. Olemalla osallisena, useampi henkilö jakaa huolen ja voi antaa tukea itsetuhoiselle nuorelle. Itsemurha on ehkäistävissä, ja läheisten tuki on yksi tärkeimmistä suojaavista tekijöistä.

Nuoren itsemurhayrityksen jälkeen myös tuen tarvetta on nuoren vanhemmilla ja sisaruksilla. Jos nuorella on omaa perhettä ja lapsia myös he tarvitsevat tukea. Läheiset itsekin ovat nuoren itsetuhoisuuden esiintyessä ja itsemurhayrityksen jälkeen kriisissä ja myös läheisillä voi esiintyä ahdistuneisuutta ja lisääntynyttä itsetuhoisuutta.

Läheiset voidaan huomioida myös nuoren hoidon aikana ja ohjata tuen piiriin. Psykososiaalisella tuella tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla voidaan torjua ja lievittää seurauksia, joita traumaattisella tapahtumalla on ihmisille. Ota rohkeasti myös itse tukea ja apua vastaan.

 (esite)

Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt

https://www.kaypahoito.fi/khp00086

Itsemurhakuoleman jälkeen läheisten tukeminen

Itsemurhan tehneiden omaisilla esiintyy traumaattisen tapahtuman jälkeen hyvin erilaisia ja voimakkaita tunteita. Lisäksi voi esiintyä voinnin sekä toimintakyvyn heikkenemistä, ahdistuneisuusoireilua ja myös lisääntynyttä itsetuhoisuutta.

Omaisena tarvitset aikaa jäsentääksesi surua ja menetystä. Toipuminen traumaattisesta kriisistä on usein hitaampaa kuin luonnollisesti tapahtuneen läheisen kuoleman jälkeen. On tärkeää ymmärtää, että itsemurha ei ole kuolleen läheisten syytä.

Menetyksen jälkeen omaisilla voi olla tarve puhua kokemastaan. Omaisten pitkittynyttä surua ja/tai masennusoireiden kehittymistä voidaan ehkäistä psykososiaalisella tuella sekä erityisesti ryhmämuotoisilla vertaisryhmillä. Läheisen itsemurhan jälkeistä vertaistukea tarjoaa esimerkiksi Surunauha ry.

Omaisille voidaan tarjota menetyksen jälkeen Kainuun kriisityön järjestämää kriisitukea ja Kainuun kriisikeskuksella tapahtuvaa keskustelutukea.

Terveydenhuolto voi ohjata apua tarvitsevia myös kolmannen sektorin palveluihin. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata tai voit hakeutua paikkakuntasi mielenterveys- ja päihdeyksikköön.

Myös lapsen huomiointi omaisena on tärkeää. Lapsi ei osaa ajatella itsemurhaa hävettävänä tai salattavana asiana. Lapsi voi pyrkiä suojelemaan vanhempiaan, esimerkiksi kätkemällä surunsa tai olemalla erityisen kiltti. Hän voi muuttua myös hyvin riippuvaiseksi vanhemmistaan. Lapsi saattaa kokea syyllisyyttä ja hylätyksi tulemisen tunteita. Turvallisuuden tunnetta lisää päivittäisten arkirutiinien säilyttäminen ennallaan.

Omaisille voidaan tarjota menetyksen jälkeen keskustelutukea esimerkiksi Kainuun kriisityön ja Kainuun kriisikeskuksen järjestämänä. Alla esimerkkejä matalan kynnyksen läheisten ja omaisten tukimahdollisuuksista:

Kriisipuhelin (09) 2525 0111 päivystää suomen kielellä vuoden jokainen päivä ja yö, 24 tuntia.

Kainuun kriisiryhmien yhteystiedot löytyvät, terveysasemilta, mielenterveys- ja päihdepäivystyksestä ja sosiaalipäivystyksestä.

Kainuun kriisikeskus tarjoaa tukea elämäntilannekriiseissä. Kriisikeskukseen voit ottaa yhteyttä halutessasi nimettömänä. Apu on maksutonta, eikä lähetettä tarvita.

https://www.mielenterveysseurat.fi/kainuu/kriisikeskus/

Itsemurhien ehkäisykeskus - MIELI ry:

https://mieli.fi/tukea-ja-apua/apua-itsetuhoisuuteen/laheisen-itsemurha/

Surunauha ry

Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Oletko sinä menettänyt läheisesi itsemurhan kautta? Olet kohdannut valtavan kriisin, johon voi liittyä monenlaisia vaikeita tunteita, kuten surua, hämmennystä, häpeää, ahdistusta, pelkoa tai vihaa. Lohtua voi tuoda se, että et ole yksin, ja apua on saatavilla. Moni on kokenut vertaistuen auttavan vaikeassa tilanteessa.

https://surunauha.net/

Kainuun sote, Kuoleman kohdatessa:

https://sote.kainuu.fi/kuoleman-kohdatessa

https://sote.kainuu.fi/tiedoksi-vainajan-omaisille

Seurakuntien sururyhmät ovat ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä läheisensä menettäneille. Näistä saat tietoa paikkakuntasi seurakunnasta.

 

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

 

Jatkohoitosuunnitelman tulee perustua huolelliseen tilannearvioon niin ajankohtaisesta itsetuhoisuudesta kuin hoidollisista tarpeista. Nuoren kanssa tehdään yhteistyössä selkeä hoitosuunnitelma, hoidon tarpeesta, hoidon tavoitteesta ja siitä kuinka hoitoa toteutetaan. Hoidossa  huomioidaan hoidon tehostaminen ja yksilöllinen hoidon tarve ja perheen mahdollisuus olla mukana tukemassa nuorta.

Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa avohoidossa. Mielenterveysavopalveluiden saatavuus ja monimuotoisuus ovat yhteydessä vähäisempään itsemurhakuolleisuuteen.

Mikäli psyykkisen hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen jatkohoidon järjestäminen ei ole tarpeen, nuoren tulee saada ohjeet siitä, minne ja miten hän voi olla yhteydessä, jos itsetuhoajatukset kuitenkin aktivoituvat.                                              

Potilaan opas, THL

https://www.khshp.fi/wp-content/uploads/2017/06/potilaanopas.pdf

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

 

Nuoren tapaamiset tulee olla suunniteltuja; tiedät ajan, paikan ja työntekijän kenen kanssa tapaaminen on sovittu ja hänen yhteystietonsa sekä tiedät tämän jälkeen seuraavan sovitun ajan tai toimintasuunnitelman, jos tilanne muuttuu.

Perheellä ja läheisillä on mahdollisuus tulla mukaan hoitoprosessin tueksi hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se voi auttaa asiasta keskustelua perheen ja läheisten kanssa sekä saada lisätietoa nuoren/perheen tilanteesta.

Masennuksen ja päihdeongelman hoito

Masennuksen tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito ovat tärkeitä. Lääkehoito voi kuulua osana masennuksen hoitoa. Hyvä masennuksen hoito ja masennuslääkkeiden ohjeenmukainenkäyttö masentuneilla nuorilla vähentää itsetuhoisuutta ja on osana itsemurhien ehkäisyä. Myös unettomuuden hoito ja päihteettömyyteen tukeminen ovat itsemurhien ehkäisyä.

Päihdeongelmilla on suora yhteys nuorten mielenterveyteen. Mitä aikaisemmin nuori aloittaa päihteiden käytön ja mitä runsaampaa se on, sitä todennäköisemmin nuori oireilee myös muulla tavoin psyykkisesti ja kärsii jostain muusta samanaikaisesta mielenterveyden häiriöstä. Päihdekokeilut ovat nuorilla tavallisia.

Mitä on masennus ja miten hoitaa masennusta? https://www.kaypahoito.fi/khp00044

Alkoholiongelmaisen hoito

https://www.kaypahoito.fi/khp00049

Huumeongelmaisen hoito

https://www.kaypahoito.fi/khp00056

Päivystyspalvelut/Yhteispäivystys

Välitöntä nuoren hoitoon ohjausta ja hoitoon pääsyä vaativat tilanteet ovat esim.

• akuutti itsemurhavaara
• itsemurhayritys
• vaikeat aistiharhat
• akuutti vaarallisuus ympäristölle.

Akuutissa itsemurhavaarassa olevaa nuorta ei tulisi jättää yksin. Jos itsetuhoisella nuorella on ase tai hän käyttäytyy aggressiivisesti, tulisi apua hakea myös poliisilta.

Päivystyspalvelut tarjoavat hoidon tarpeen arvion 24/7. Vakavassa itsemurhavaarassa oleva henkilö kuuluu päivystykselliseen arvioon.

Itsemurhavaarassa oleva nuori tulee ohjata tai lähettää päivystyksellisesti terveydenhuollon arvioon keskussairaalan päivystykseen, joko soittamalla 116 117 ja varaamalla aika päivystykselliseen lääkäri arvioon tai kiireellisessä tapauksessa soittamalla 112.

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/palvelut/paivystyspalvelut

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/index.php/toimipisteet/yhteispaivystys

https://terveys.puolanka.fi/terveydenhuolto/paivystys

Itsemurhaa yrittäneen nuoren hoito perustuu huolelliseen tilannearvioon. Itsemurhaa yrittänyt nuori kuuluu ensihoidon kuljetettavaksi ja tulee aina arvioida erikoissairaanhoidossa. Myös keskeytyneen itsemurhayrityksen yhteydessä nuori tulee aina kuljettaa päivystykseen, vaikkei itsemurhayrityksellä olisi somaattisia seuraamuksia.  https://hyvinvointialue.kainuu.fi/ensihoito .

Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen nuoren arviointi päivystyksessä

Lääkäri vastaa itsemurhaa yrittäneen henkilön hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviosta. Päivystyksessä nuoren psyykkisen voinnin arvioinnin tekevät nuorisopsykiatrian osaston psykiatrinen sairaanhoitaja yhdessä päivystyksen lääkärin kanssa huomioiden sosiaalisen tuen tarpeen. Tarvittaessa voidaan konsultoida psykiatria. Nuoren haastattelussa perheen läsnäolo on tärkeää.

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/sosiaalipaivystys

Itsemurhaa yrittänyt nuori saa somaattisen ensihoidon päivystyksessä ja vointia seurataan. Tämän jälkeen toteutuu psyykkinen tilannearvio.   Arvioinnissa käydään läpi itsemurhayritykseen johtanut tapahtumaketju nuoren itsensä kertomana. Samalla selvitetään, onko ollut aiempia itsemurhayrityksiä, ja liittyikö itsemurhayritykseen halu kuolla.

Itsemurhavaarassa ja itsemurhaa yrittäneen nuoren arvioinnissa päivystyksen lääkäri ottaa kantaa siihen tarvitaanko hoitoa osastolla, joko vapaaehtoisesti tai laaditaanko mielenterveyslain mukainen tarkkailulähete. Tarkkailulähetteellä tarkoitetaan lääkärin allekirjoittamaa lausuntoa potilaan tahdosta riippumattoman hoidon tarpeesta.

Mielenterveyslaki sallii tahdosta riippumattoman tarkkailuun ottamisen ja hoidon silloin, kun

• potilaan todellisuudentaju on häiriintynyt
•  hän on vaaraksi itselleen
• ja muut mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä hänen hoitoonsa.               

Alle 18-vuotiailla voidaan tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämiseen käyttää

• vakavan mielenterveyshäiriön kriteereitä, vaikkei todellisuudentajun häiriintymistä olisi todettavissa,
•  jos nuori on vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan
• taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta, ja jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi

Avohoito

Itsemurhavaarassa jatkohoito voi tapahtua avohoito käynteinä aiemmassa hoitopaikassa ja/tai myös nuorisopsykiatrian poliklinikalla.

Itsemurhaa yrittäneen nuoren jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa psykiatrisessa avohoidossa. Itsemurhaa yrittäneen nuoren avohoito on ensisijaisesti psykososiaalisten hoitojen toteuttamista.

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/nuorisopsykiatria

Alle 13-vuotiaan itsetuhoisen lapsen hoito kuuluu yleensä lastenpsykiatrialle.

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/lastenpsykiatria

Osastohoito

Päivystyksellisessä arviossa voidaan todeta, että nuori tarvitsee osastohoitoa.

Itsemurhavaarassa olevalle nuorelle voidaan tarjota psykiatrista osastohoitoa Kainuussa nuorisopsykiatrian osastolla Kajaanissa.

Osaston toiminta perustuu työskentelyyn, jossa hoito suunnitellaan yksilöllisesti nuorelle.  Nuoren läheiset osallistuvat hoidon suunnitteluun yhdessä potilaan ja hoitohenkilökunnan kanssa. Vakavassa itsemurhavaarassa olevan nuoren osastohoito; nuoren kohtaaminen, suojelu ja kontrolli ehkäisevät itsemurhia.

Tarvittaessa voidaan arvioida osastohoidon tarvetta Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osastolla lääkärin lähetteellä.

Kainuun sote, NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/toimipisteet/nuorisopsykiatrian-osasto

Käypä hoito esite potilaalle: Itsemurhayritys voi koskettaa ketä vain – kaikki voivat auttaa

https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00131.pdf

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

Itsetuhoisen henkilön turvasuunnitelma

Turvasuunnitelman tarkoitus on tehdä valmis toimintasuunnitelma mahdollisia itsetuhoisia vaaratilanteita varten ja ehkäistä itsemurhayritys.  https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/itsetuhoisen-henkilon-turvasuunnitelma/

Turvasuunnitelmalla tarkoitetaan tutkimusnäyttöön perustuvaa kirjallista suunnitelmaa, joka tehdään henkilölle, jolla on itsetuhoisia ajatuksia tai aikaisempi itsemurhayritys.

Nuorelle on tärkeää tehdä turvasuunnitelma itsetuhoisten ajatusten tullessa esille tai siltä varalta, jos itsetuhoistenajatuksia tulee esille toistamiseen tai valtaavat mielen. TURVASUUNNITELMA tehdään yhdessä nuoren, hänen vanhempiensa ja ammattilaisen kanssa. Turvasuunnitelmaan listataan itsetuhoisuuden varomerkit kyseisellä henkilöllä sekä millaisia keinoja hän voi avukseen käyttää, jos oma olo uudelleen vaikeutuu sekä tiedot ammattilaisavusta.

Nuoren kanssa tehdään yhteistyössä myös selkeä hoitosuunnitelma, jossa kartoitetaan nuoren riskitekijät, voimavarat sekä suojaavat tekijät.

Artikkeli: Pekka Jylhä ja Erkki Isometsä, Itsemurhaa yrittäneen turvasuunnitelma

https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15944.pdf

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

 

Itsetuhoisuudella tarkoitetaan pyrkimystä tai käyttäytymistä, johon sisältyy itsensä vahingoittaminen tai tarkoituksellinen henkeä uhkaavan riskin ottaminen. Itsetuhoisuus voi ilmetä itsemurha-ajatuksina, itsemurhasta puhumisena, keskeytyneenä itsemurhayrityksenä, itsemurhayrityksenä tai itsemurhana. Itsemurha-ajatukset voivat vaihdella hetkellisistä ja jäsentymättömistä mielikuvista pitkäaikaisiin ja yksityiskohtaisiin itsemurhasuunnitelmiin.

Hoidon ja sosiaalisen tuen palveluissa voidaan yhdessä nuoren kanssa käsitellä itsetuhoisia ajatuksia sekä tarkemmin arvioida keskustellen ja arviointimenetelmiä hyödyntäen

• nuoren elämäntilannetta ja
• fyysisen, psyykkisen voinnin ja sosiaalisen tuen tarvetta.
• Nuoren kanssa kartoitetaan myös hänen turvaverkkonsa, sosiaalinen tuki sekä voimavarat, riskitekijät ja suojaavat tekijät
• sekä mahdollinen jatkohoidon tarve.

Nuoren tilanteen mukaan arviota ja hoitoa voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mm. myös nuoren kotona, koulussa tai lastensuojeluyksikössä.  Perheen mukana oleminen nuoren hoidossa varsinkin akuutissa vaiheessa voi lisätä nuoren ja perheen turvallisuuden tunnetta.

Hoidollinen tuki

Perusterveydenhuollossa hoidontarpeen arviointi voi toteutua:

• koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, sairaanhoitajan tai lääkärin arvioimana mm. puhelimitse, etävastaanotolla tai vastaanotolla
• terveysasemalla sairaanhoitajan tai lääkärin arvioimana  

Tarjolla myös nuorille mielenterveys- ja päihdepalveluja perusterveydenhuollossa;

• Miekkarit (psykiatrinen sairaanhoitaja)
• koulu- tai opiskelijapsykologi

Hoidollinen tuki ja hoitokäynnit voivat toteutua yllä mainituissa palveluissa, mutta näistä palveluista voi ohjautua nuorisopsykiatrian poliklinikalle tai päivystyspalveluihin tai sosiaalisen tuen palveluihin voinnin vaatiessa.

Nuoren hoidon tukena voidaan suositella Omahoito-ohjelmia. Itsetuhoisuuden väistyttyä jatkohoitona voi tulla kysymykseen myös HUS:n ylläpitämä nettiterapia tai Kelan kuntoutusmuodot mm. psykoterapia.

• Kouluterveydenhuolto terveydenhoitajat yh­teys­tie­dot kun­nit­tain

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/kouluterveydenhuolto

https://terveys.puolanka.fi/perhepalvelut/kouluterveydenhuolto

• Koulupsykologi yhteistiedot kunnittain

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/koulupsykologit

https://puolanka.fi/varhaiskasvatus-ja-opetus/perusopetus/oppimisen-tuki/perheneuvolan-tukimuodot/

• Miekkarit yhteystiedot kunnittain

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/koulujen-psykiatriset-sairaanhoitajat-miekkarit

https://puolanka.fi/varhaiskasvatus-ja-opetus/perusopetus/oppimisen-tuki/perheneuvolan-tukimuodot/

• Opiskelijaterveydenhuolto, yhteystiedot löytyvät kunnittain

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/opiskeluterveydenhuolto

• Nuorisopsykologit yhteistiedot kunnittain

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/nuorisopsykologit-0

• Terveysasemat

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/vastaanottojen-yhteystiedot-0

• Nettiterapia (nettiterapiaan hakeutuminen)

https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/Pages/default.aspx                                    

Sosiaalinen tuki

Sosiaalisen palvelun- ja tuen arviointi voi tapahtua puhelimitse, etävastaanottona tai paikan päällä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan luona.

Sosiaalinen tuki on tuen tai palvelun tarpeen arviointia yhdessä nuoren ja/tai vanhempien kanssa.

Sosiaalinen tuki on nuoren tukemista ja ratkaisujen etsimistä, arjessa pärjäämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja talouden hallinnassa. Tapaamisilla voidaan yhdessä nuoren kanssa miettiä mahdollisuuksia arjen tueksi mm. kuntoutus, harrastukset.

Sosiaalisen tuen tarvetta voi olla:

• tarvitsee neuvoja ja tietoa sosiaalipalveluista ja etuuksista

• tarvitsee tukea arjen hallintaan
• taloudellinen tilanne on vaikeutunut
• perhe-elämässä on ristiriitatilanteita
• tarvitsee apua päihde- tai mielenterveysongelmaan
• tietää, että joku lapsi tai perhe on avun tarpeessa

Sosiaalityöntekijät tekevät moniammatillista yhteistyötä alueella toimivien viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Seuraavat alla olevat toimijat voivat tehdä huolen arvioinnin ja laatia jatkosuunnitelman hoidon ja tuen tarpeesta jatkaen nuoren tukemista omissa palveluissa tai järjestää jatkohoidon.

• Sosiaalityö

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/lastensuojelun-yhteystiedot

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/palvelut/neuvonta-ja-ohjaus-kunnittain

Tiedote: https://hyvinvointialue.kainuu.fi/uutiset/puolangan-sosiaalipalveluiden-yhteystiedot-kainuun-hyvinvointialueella

• Tietoutta Kelan palveluista

https://elamassa.fi/

Asiakaspalaute

Palautetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voi antaa sähköisellä palautteella https://hyvinvointialue.kainuu.fi/palaute

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

 

Varhaisella tunnistamisella pyritään

• havaitsemaan ja tunnistamaan nuoren tunne-elämässä, käyttäytymisessä, ajatusmaailmassa tai sosiaalisissa suhteissa olevat ongelmat
• sekä mielenterveys- ja päihdehäiriöihin viittaavat oireet.

Masennuksen varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta tilanne ei pääsisi vaikeutumaan ja pitkittymään. Masennukseen voi liittyä päihteiden haitallista käyttöä. Päihdekäyttö voi aiheuttaa tai ylläpitää masennusta. Toisinaan päihdekäyttö voi olla osa itsetuhoisuutta. Myös toiminnalliset riippuvuudet (esimerkiksi peli-, netti- sekä seksiriippuvuus tai syömishäiriöt) voivat aiheuttaa masennusta tai olla keino säädellä pahaa oloa.

Hyvä mielenterveys on voimavara. Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on vahvistaa yksilön itseluottamusta, elämänhallintaa, tyytyväisyyttä itseensä, kykyjä vuorovaikutukseen sekä ihmissuhteiden solmimiseen ja ylläpitämiseen.

Mielenterveyttä edistetään tukemalla nuoren iän mukaisia kehitystehtäviä sekä persoonallisuuden ja identiteetin kehittymistä.

Mielenterveyden edistäminen kohdistuukin useimmiten suojaavien tekijöiden

• sosiaalisten taitojen, ongelmanratkaisu- sekä tunnetaitojen kehittämiseen, jotka muodostavat kuormitustilanteissa suojan itsetuhokäyttäytymistä vastaan ja antavat valmiuden hakea apua muilta.
• Myös kokemus oman elämän hallinnasta, elämän merkityksellisyydestä ja tunne siitä, että pärjää vaikeuksien edessä ovat itsetuhoisuudelta suojaavia tekijöitä huomioiden sosiaalinen tuki.
• Nuoruusiässä myönteiset suhteet perheessä ja yksinäisyyden torjunta voivat suojata itsemurhalta.

 

Seuraavassa Mielenterveystalo.fi  saat tietoa nuoren masennuksesta, mielialahäiriöstä ja päihteiden haitallisesta käytöstä:

https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/Masennus_ja_mielialahairiot.aspx
 

Mikä mei­dän van­hem­pia vai­vaa? - Kä­si­kir­ja nuo­ril­le, joi­den äi­dil­lä tai isäl­lä on mie­len­ter­vey­den on­gel­mia

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110697/MUU2013_verkkojulkaisu_Mita_meidan_vanhempia_vaivaa_2016.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Itsemurhien ehkäisyn näkökulmasta muuttuneessa elämäntilanteessa sekä mielenterveyden häiriössä sekä haitallisen päihteiden käytön yhteydessä on hyvä arvioida myös nuoren ajoterveyttä ja ampuma aseiden saatavuutta.

• Arvioinnin tekee terveydenhuollon työntekijä, yleensä lääkäri.
• Nuoren ja hänen omaistensa kanssa tulisi ottaa puheeksi itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittaminen mm. ampuma-aseiden saatavuudesta luopumista tai poistamista kodista turvallisuuden vuoksi.

Alle täysi-ikäisen nuoren tilanne voi vaatia myös lastensuojeluilmoitusta tekemistä. Lastensuojelun tarkoitus on turvata nuoren etua ja tukea perhettä tilanteissa, joissa omin voimin on vaikea selvitä. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä henkilö, joka huolestuu nuoren hyvinvoinnista.

• Nuorella on hoidon ja huolenpidon tarve. Nuori tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.
• nuoren kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa nuoren terveyttä tai kehitystä
• nuoren oma käyttäytyminen vaarantaa hänen terveyttänsä tai kehityksensä.

Lastensuojelun tuki, neuvonta ja lastensuojeluilmoitus Kainuun hyvinvointialueella

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/palvelut/miten-saan-apua

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/palvelut/huoli-lapsesta

https://terveys.puolanka.fi/perhepalvelut/lastensuojelu

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

 

Nuoren itsetuhoisuuden varhaiseen tunnistaminen liittyy riskiä nostavia tekijöitä:

• toivoton mieliala
• masennustila, johon liittyy toivottomuutta, ahdistuneisuutta, vaikeaa unettomuutta, paniikkikohtauksia, mielihyvän puuttuminen tai aistiharhat
• unihäiriö
• päihteiden haitallinen käyttö
• trauma lapsuudessa
• elämäntilanteen äkillinen kriisi mm. seurustelusuhteen päättyminen, läheisen kuolema
• nuoren kokema sosiaalisen tilanteen vaikeudet (muutos perheen taloudellisessa tilanteessa, koulu- tai työpaikka- nettikiusaaminen)
• yksinäisyys ja sosiaalisen tukiverkoston puuttuminen, eristäytyminen sosiaalisista suhteista
• heikot elämänhallintaidot tai ongelmanratkaisutaidot
• voimakkaat kivut ja toimintakyvyn lasku
• syömishäiriö
• aikaisempi itsemurhayritys
• läheisen itsemurha

Tutkimusnäyttöön perustuva yhteenveto itsemurhariskiä nostavista somaattisista sairauksista, häiriöistä ja oireista

Näyttöön perustuen on olemassa useita tutkimuksia, missä todetaan tiettyjen somaattisten sairauksien ja kivun nostavan itsetuhoisuuden riskiä. Itsetuhoisuuden huolen puheeksi ottoa on tehtävä matalalla kynnyksellä itsemurhariskiä nostavien somaattisten sairauksien ja oireiden yhteydessä. Itsetuhoisista ajatuksista kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä.

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

 

Nuoren itsetuhokäyttäytymisenä pidetään kaikkia sellaisia ajatuksia tai tekoja, jotka uhkaavat nuoren terveyttä ja henkeä.

Sinä nuori, joka tunnistat itselläsi itsetuhoisia ajatuksia tai mielialanlaskua taikka olet huolissasi omasta päihteiden haitallisesta käytöstä

• kerro siitä rohkeasti lähipiirissä
•  tai hakeudu sinulle tukea antavien palvelujen piiriin.
• Jos sinulla on itsetuhoisia suunnitelmia, ÄLÄ toteuta niitä, vaan pyydä ja odota avun saamista ja ota tukea vastaan.

Jos kohtaat itsetuhoisissa ajatuksissa olevan nuoren, kysyminen ja avoin keskustelu on tärkeää. Huolen herääminen nuoresta voi tapahtua kotona, kavereiden kesken, harrastustoiminnassa kuin koulu- tai opiskelu arjessa. Itsetuhoiset ajatukset ja itsetuhoinen käyttäytyminen ovat usein avunhuuto ja epätoivoinen yritys paeta ongelmia ja ahdistusta.

• Kerro nuorelle, että välität hänestä ja haluat auttaa.
•  Itsemurha-ajatuksista kysyminen ei suurenna itsemurhan riskiä ja asioista puhuminen voi olla suuri helpotus. Nuorelta voi kysyä mahdollisesta itsemurhasuunnitelmasta tai konkreettisista itsetuhon keinoista.
•  Keskustelu, kysyminen ja yhteistyö luovat luottamusta ja helpottavat löytämään tilanteeseen ratkaisuja ja tukea.
• Ole tukena nuoren ohjaamisessa avun ja tuen piiriin mm. lähtemällä nuoren mukaan.

On tärkeää auttaa itsetuhoista henkilöä ajattelemaan ihmisiä tai asioita, jotka ovat tukeneet häntä menneisyydessä ja ottaa selvää, ovatko nämä tukikontaktit vielä olemassa. Itsemurha on ehkäistävissä, ja läheisten tuki on yksi tärkeimmistä suojaavista tekijöistä.

THL Avaimia itsemurhien ehkäisyyn- esite:

https://thl.fi/documents/10531/371759/THL_itsemurhien_ehkaisy_haitariesite_painoon.pdf