Ajankohtaista

Voit ottaa yhteyttä lastenvalvojiin lähettämällä viestin Omasotessa. Viestin lähettäminen edellyttää kirjautumisen verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, minkä vuoksi se on tietoturvallinen viestinvälitys. Viestiin vastataan 1-3 arkipäivän kuluessa.

Lähetä viesti lastenvalvojalle

Asiakastietojärjestelmämme on muuttumassa ja uuden tietojärjestelmän myötä palvelussa saattaa esiintyä viiveitä.
 

Kajaani, Paltamo ja Ristijärvi  

Veera Juntunen
Lönnrotinkatu 2 C, 2. krs, 87100 Kajaani 
044 797 0434
Puhelinaika ma–to klo 9–10

Sanna Leinonen
Lönnrotinkatu 2 C, 2. krs, 87100 Kajaani 
044 497 5025
Puhelinaika ma–to klo 9–10

Sini Kokkonen
Lönnrotinkatu 2 C, 2. krs, 87100 Kajaani
044 777 3061 
Puhelinaika ma–to klo 9–10

Kuhmo 

Pirkko Helander-Vilmi
Kuhmon perhekeskus, Kainuuntie 89, 88900 Kuhmo
044 750 2167
Puhelinaika ma–to klo 9–10 

Sotkamo

Pirkko Helander-Vilmi
Akkoniementie 10, 88600 Sotkamo
044 750 2167
Puhelinaika ma–to klo 9–10 

Hyrynsalmi, Suomussalmi ja Puolanka   

Sini Kokkonen
Välskärinkuja 1, 89600 Suomussalmi
044 777 3061 
Puhelinaika ma–to klo 9–10

Perheoikeudellisten palveluiden toiminnasta vastaa palveluyksikköpäällikkö Reetta-Kaisa Laurila, 040 670 5545, reetta-kaisa.laurila@kainuu.fi

Ennakollinen vanhemmuuden tunnustaminen

Vanhemmat voivat tunnustaa isyyden tai äitiyden ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai myös lastenvalvojan luona, mikäli asian hoitaminen ei jostain syystä onnistu äitiysneuvolassa. 
 
Vanhemmuuden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Jos lapsen vanhemmuutta ei ole tunnustettu raskausaikana, lähettää lastenvalvoja lapsen äidille yhteydenotto- ja ajanvarauspyynnön vanhemmuuden selvittämiseksi.

Vanhemmuuden selvittäminen edellyttää kummankin vanhemman henkilökohtaista asiointia lastenvalvojalla. Pääsääntöisesti vanhemmat varaavat yhteisen ajan lastenvalvojalle, mutta vanhemmuuden selvittämisen voi panna vireille myös lapsen synnyttänyt äiti tai mahdollinen toinen vanhempi yksin. Jos mahdollinen toinen vanhempi asuu ulkomailla, tulee äidillä olla riittävät yksilöinti- / yhteystiedot vanhemman tavoittamiseksi.

Lastenvalvojalla asioidessaan asianosaisilla tulee olla mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset. Hyväksyttäviä asiakirjoja ovat passi (mikä tahansa valtio), Suomen viranomaisen myöntämä muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja, henkilökortti (Suomen, Euroopan talousalueen, San Marinon tai Sveitsin viranomaisen myöntämä) sekä Suomen viranomaisen 1.10.1990 jälkeen myöntämä ajokortti. Mikäli lapsi on saanut alkunsa hedelmöityshoidolla, tulee vanhemmilla olla mukana hoitosuostumus hedelmöityshoitoon.

Mikäli isyys on epäselvää, voi isyydestä varmistua maksuttomalla oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella, johon liittyvät näytteet (posken sisäpinnan sivelynäyte) annetaan lastenvalvojan tapaamisella. Ennen näytteen ottamista täytyy olla vähintään 30 minuuttia syömättä, juomatta ja tupakoimatta. Vanhemmat ottavat näytteet itseltään ja lapseltaan. Tutkimuksen suorittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tulos lähetetään lastenvalvojalle, joka antaa sen tiedoksi vanhemmille.

Oikeusgeneettinen DNA-tutkimus on välttämätön, jos maahanmuuttajataustaisella vanhemmalla ei ole mahdollista saada virallista henkilöllisyystodistusta tai passia sekä tilanteessa, jossa äidin siviilisäädystä ei ole mahdollista saada tietoa.

Mikäli asiakas ei puhu suomea, asioinnissa voidaan käyttää tulkkausta. Mikäli tulkkausta tarvitaan, olkaa yhteydessä lastenvalvojiin.

Palvelutarpeen arviointi tarkoittaa lapsen ja perheen nykytilanteen kartoitusta ja tuen tarpeen selvittämistä. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään myös tarvittaessa lapsen lastensuojelun tarve. Palveluja arvioidaan tarvittaessa yhdessä muiden toimijoiden, kuten varhaiskasvatuksen, koulun tai terveydenhuollon kanssa.

Työntekijä selvittää yhdessä perheen kanssa muun muassa seuraavia asioita:

• perheen rakenne
• lapsen varhaiskasvatus tai koulunkäynti
• vanhempien työssäkäynti
• perheen läheisverkostot
• lapsen kaverisuhteet
• perheen arjen rytmi ja sujuvuus
• lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus
• perheen vahvuudet ja voimavarat
• perheen mahdolliset huolenaiheet
• perheen aiemmat ja nykyiset palvelut.

Palvelutarpeen arvioinnin aikana työntekijät tapaavat lasta, huoltajia ja vanhempia sekä muita perheenjäseniä. Lasta pyritään tapaamaan henkilökohtaisesti. Tarvittaessa työntekijät tekevät kotikäynnin lapsen kasvuympäristön ja kodin olosuhteiden selvittämiseksi sekä ovat yhteydessä lapsen ja perheen läheisverkostoihin.

Parhaiten perheitä pystytään tukemaan, kun palvelutarpeen arviointi tehdään yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa, mutta palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös ilman perheen suostumusta. Lapsella ja perheellä on oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduksi. Lasten sosiaalityössä työskennellään systeemisellä työotteella.

Lisätietoa palvelutarpeen arvioinnista saat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

Palvelutarpeen arvioinnista säädetään sosiaalihuoltolain luvussa 4.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jolla turvataan lapsen tai nuoren hoito ja huolenpito sekä edellytykset terveeseen kasvuun ja kehitykseen.  Huostaanoton valmistelussa kuullaan vanhempia ja lasta ja heidän suostumustaan huostaanottoon selvitetään. 
Huostaanotto voidaan tarvittaessa tehdä vastoin vanhempien ja lapsen suostumusta, jos lapsen tilanne sitä vaatii. Vanhempien tai 12-vuotta täyttäneen lapsen vastustaessa huostaanottoa päätöksen tekee hallinto-oikeus. 

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos:  

1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai
2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos:

1)  avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja
2) sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Se voidaan lakkauttaa  aikaisemminkin huostaanoton syiden poistuttua, jos ratkaisu ei ole vastoin lapsen etua.  
Kunnan sosiaaliviranomaisen on velvollisuus tukea lasta ja nuorta huostaanoton päätyttyä jälkihuollon palveluilla, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. 

Kiireellinen sijoitus 

Mikäli lapsi tai nuori on välittömän hoidon tai huolenpidon tarpeessa tai välittömässä  vaarassa, voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti sijaishuolto paikkaan.  
Kiireellisen sijoituksen kesto on 30 vrk, jonka jälkeen se raukeaa. Tarvittaessa kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa.

Sijaishuolto

Huostaanoton yhteydessä lapselle järjestetään hänen tarpeitaan vastaava sijaishuolto. Tällöin lapsi asuu oman kodin ulkopuolella sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa. 

Sijaishuoltoon liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä joko oman kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijään tai sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijään Kaisa Kepaseen puh. 044 710 1781 sekä sosiaaliohjaajiin Tarja Seppäseen puh. 044 797 4252 tai Saija Saloon puh. 044 797 4770 
Lisätietoja perhehoidosta saa perhehoidon omilta sivuilta.

Paltamon perhekeskukselta (os. Salmelankuja 2 B) löydät varhaisen tuen palvelut: äitiys- ja lastenneuvolan, perheneuvolan, koulupsykologipalvelu (toimivat pääsääntöisesti koululla) sekä perhetyön palvelut. Talossa työskentelevät myös lastensuojelun työntekijät sekä aikuissosiaalityö ja kuntouttava työtoiminta.

Perhekeskusverkostossa ovat mukana myös mm. varhaiskasvatus, seurakunta, koulut, nuorisopalvelut, mielenterveys- ja riippuvuuksienhoito, järjestöt ja hankkeet.

Ristijärven perhekeskus toimii verkostomaisesti. Moniammatillinen perhekeskusverkosto, johon kuuluu varhaisen tuen palveluista äitiys- ja lastenneuvola, perheneuvola, koulupsykologipalvelu, perhetyö sekä varhaiskasvatus kokoontuvat säännöllisesti Ristijärvellä.

Perhekeskusverkostossa ovat mukana myös mm. seurakunta, koulut, nuorisopalvelut, mielenterveys- ja riippuvuuksienhoito, järjestöt ja hankkeet.
 

Suomussalmen perhekeskuksesta (os. Välskärinkuja 1) löytyvät osana varhaista tukea äitiys- ja lastenneuvola sekä perhesuunnittelu, perheneuvola ja perhetyö sekä lapsiperheiden kotipalvelu. Sosiaalitoimesta löytyvät aikuissosiaalipalvelut, lastensuojelu, lastenvalvoja ja kuntouttava työtoiminta. Perhekeskusverkostossa ovat mukana mm. varhaiskasvatus, seurakunta, koulut, nuorisopalvelut, Polku  -lapsiperheiden päihde- ja riippuvuuspalvelut, mielenterveys- ja riippuvuuksienhoito, kirjasto järjestöt:  MLL:n Suomussalmen yhdistys, A-Kilta, Ylä-Kainuun äidit). 
Eri tahojen verkostoitumista edistää yhteisesti toteutettu toiminta, josta hyvänä esimerkkinä perhevalmennus ja vertaisryhmät. Tervetuloa mukaan edistämään perheiden hyvinvointia ja toimimaan osallisuuden, kasvatuskumppanuuden ja yhteisöllisyyden hengessä.

Suomussalmen perhekeskus Facebookissa

Avoin kohtaamispaikka perheille
Avoinna ma–to klo 8–16, pe 8–15
iltaisin ja viikonloppuisin ryhmien aikana
Täällä voit leikkiä lasten kanssa, tavata toisia vanhempia, viivähtää kahvi/teekupposen äärellä, jutella työntekijöiden kanssa, tehdä ehdotuksia ja jättää toimintaideoita, lämmittää välipalaa, imettää ja vaihtaa vaippoja.

Perhekahvila maanantaisin klo 10–12
MLL:n Suomussalmen yhdistys