Lapsettomuus


Lapsettomuustutkimuksiin voivat hakeutua vuoden kohdalla pariskunnat, naisparit sekä itselliset naiset. Lapsettomuustutkimuksiin kannattaa hakeutua jo 6 kuukauden yrittämisen jälkeen, jos nainen on yli 35-vuotias, kuukautiskierto on epäsäännöllinen tai kuukautiset puuttuvat kokonaan, naisella on todettu endometrioosi tai PCO tai hän on sairastanut vaikean klamydiatulehduksen tai jommalle kummalle puolisolle on annettu syöpähoitoja.

Tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa, jos nainen on alle 40 vuotta ja hänen painoindeksinsä on alle 35, parilla ei ole yhteisiä lapsia tai vain yksi yhteinen lapsi. Vähintään 3 kk ennen lapsettomuushoitoja molempien tulee lopettaa nikotiinivalmisteiden käyttö. 

Lapsettomuusasiassa voit ottaa yhteyttä perhesuunnitteluneuvolaan, josta saat lähetteen naistentautienpoliklinikalle lapsettomuustutkimuksiin

Vauvan hoito

Ihokontakti ja vierihoito
Äiti ja vastasyntynyt kuuluvat yhteen. Pitämällä vauvaa vierellään ja hoitamalla häntä itse vanhemmat tutustuvat lapseensa ja oppivat hoitamaan häntä. Osastollamme pyrimme toteuttamaan ympärivuorokautista vierihoitoa ja vauvantahtista imetystä.
Ihokontakti ja ensi-imetys heti syntymän jälkeen ovat tärkeitä asioita imetyksen onnistumisen ja jatkumisen kannalta. Ihokontaktissa vauvan elintoiminnot pysyvät vakaimpina, vauva pysyy lämpimänä ja itkee vähemmän. Vauvan omatahtinen imeminen lisää maidonnousua ja maidon määrää. Osastolla on saatavana ihokontaktitoppeja, jotka helpottavat jatkuvampaa ihokontaktia ja imetystä. Myös isä voi pitää vauvaa ihokontaktissa.
Aluksi imetys voi tuntua hankalalta ja vaikealta, mutta kannattaa olla kärsivällinen. Onnistumiseen tarvitaan yleensä paljon harjoitusta ja käytännön apua. Erilaisia pulmatilanteita voi syntyä jos vauvan on vaikea löytää hyvä imuote, vauva on erityisen väsynyt syntymän jälkeen eikä jaksa heti imeä, vauva on vaativa tai temperamenttinen, äidin rinnanpäät ovat kipeät tai rinnat pakkautuneet. Osastoltamme saat alusta alkaen apua ja tukea imetykseen.
Imetyksen kannalta on tärkeätä, että äiti havaitsee vauvan nälkäviestit. Näitä ovat mm. suun avaaminen, pään kääntäminen sivulle, kielen lipominen ja nyrkin imeminen. Vauva tulee imettää aina kun hän osoittaa näitä merkkejä. Tiheä, lapsentahtinen imetys ensipäivistä alkaen on paras riittävän maitomäärän takaaja. Varsinainen maidonnousu tapahtuu yleensä 2-6 vuorokauden kuluttua lapsen syntymästä.

Imetyksen ensipäivät- ensimmäinen vuorokausi
Ensimmäisen vuorokauden aikana vauvat nukkuvat paljon ja imevät rintaa vain muutamia kertoja. Vauvaa kannattaa kuitenkin pitää lähellä, ihokontaktissa. Alkuun maidon tulo on vähäistä, mutta maidon laatu korvaa määrän.

Toinen ja kolmas vuorokausi
Vauvat aloittavat tiheän syömisen ensimmäisen vuorokauden lopulla. Tällöin vauva imee aktiivisesti jonkin aikaa (yleensä 15-30 minuuttia) ja näyttää sitten nukahtavan. Jos hänet yrittää siirtää pois viereltä, hän havahtuu ja haluaa rinnalle imemään. Näiden tiheiden imujen tarkoituksena on saada äidin maitomäärä lisääntymään ja taata vauvalle riittävä ravinnonsaanti. Äidin kannattaa järjestää imetykset sellaisiksi, että pystyy itse lepäämään samalla kuin imettää.
Kolmantena vuorokautena maitomäärä alkaa yleensä lisääntyä ja vauva tyytyy jo harvempiin ja lyhempiin imetyksiin.

Lisämaidon antaminen, tutin ja rintakumin käyttäminen
Terve, täysiaikainen ja normaalipainoinen vastasyntynyt ei tarvitse ensipäivinäkään muuta ravintoa äidinmaidon lisäksi. Tiheät imetyksen riittävät takaamaan vauvan ravitsemuksen. Kuitenkin on olemassa tilanteita, jossa vauva tarvitsee lisämaitoa ennen äidin maitomäärän lisääntymistä. Tällaisia ovat esim. ennenaikaisesti syntyneet lapset, pieni- tai suuripainoiset lapset, tai äidin raskauden aikainen diabetes. Näissäkin tilanteissa on erityisen tärkeätä imettää lasta tiheästi lisämaidon antamisen lisäksi.
Jos vauva ei pysty imemään rintaa säännöllisesti, äiti voi lypsää rintojaan ja antaa lypsymaidon vauvalle lusikalla, hörpyttämällä tai pullosta. Mikäli äidin tai vauvan vointi estää vierihoidon, esimerkiksi jos vauva on vastasyntyneiden teho-osastolla, äidin on hyvä aloittaa lypsäminen kuuden tunnin sisällä vauvan syntymästä. Osaston henkilökunta ohjaa lypsämisen toteutuksessa.
Tuttia käyttävä vauva imee rintaa harvemmin ja saa siten vähemmän maitoa, siksi tutin käyttöä olisi syytä harkita ennen kuin imetys sujuu ja äidin maitomäärä vastaa vauvan tarvetta.  Sairaalassa emme käytä tutteja.
Osastolta voi lainata rintakumeja. Rintakumit toimivat imetyksen apuvälineenä esimerkiksi silloin kun rinnanpäät ovat matalat tai vauva ei saa rinnasta hyvää imuotetta.

Vastasyntyneen keltaisuus , matala verensokeri sekä infektiot
Keltaisuus on yleinen ja tavallisesti vaaraton oire vastasyntyneellä. Tavallisesti keltaisuus ilmenee kahden tai kolmen vuorokauden iässä ja voi hävitä itsestään. Riittävä ruokinta ja hyvä suolentoiminta saattavat nopeuttaa oireiden häviämistä. Keltaisuuden selvittämiseksi vauvasta otetaan verikoe, josta selviää veren bilirubiinipitoisuus. Jos keltaisuus on voimakasta niin se vaatii sinivalohoitoa. Valohoidon aikana vauva pidetään ilman vaatteita silmät suojattuina bilikapalossa tai sinivalolampun alla äidin vierellä. Yleensä valohoito kestää 1–3 päivää, kunnes bilirubiini on riittävästi laskenut. Hoitamaton voimakas keltaisuus on lapselle vahingollista.
Äidin diabetes, alle 3kg tai yli 4,5kg:n syntymäpaino sekä ennenaikaisuus lisäävät riskiä vastasyntyneellä matalaan verensokeriin eli hypoglykemiaan. Verensokereita seurataan ensimmäisen 1-2 vuorokauden ajan. Mikäli verensokeri on matala säännöllisestä imetyksestä huolimatta, aloitetaan lisämaidot. Lisämaitona voidaan synnytyssairaalassa antaa äidin omaa lypsettyä maitoa, luovutettua rintamaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Lisämaito annetaan joko ruiskulla, hörpyttämällä, tuttipullolla tai imetysapulaitteen avulla. Mikäli verensokeritaso on lisämaidoista huolimatta matala, otetaan vauva vastasyntyneiden teho-osastolle suonensisäistä sokeri-infuusiota varten. Hoidon pituus riippuu verensokeritasosta.
Vastasyntyneen infektion hoidossa tyypillisiä ovat suoneen annettavat antibioottihoidot, jotka voidaan toteuttaa vierihoito-osastolla.

Päivittäiset hoitotoimet ja kotiutuminen
Omahoitaja on ohjaamassa osastolla vauvanhoidossa ja imetyksessä ympäri vuorokauden. Pyytäkää rohkeasti apua ja kysykää, mikäli jokin asia askarruttaa mieltä.  Kylvetysohjausta annetaan ensisynnyttäjille ja tarpeen mukaan myös uudelleensynnyttäjille ennen kotiutumista.
Synnyttäneen kohdun supistumista ja vuotoa seurataan päivittäin kotiutumiseen asti.
Lastenlääkäri tarkastaa vauvan 2-3 vuorokauden iässä. Tämän jälkeen kotiutuminen on mahdollista mikäli äidin ja vauvan vointi sen sallii.
Ensisynnyttäjät ja leikatut äidit ovat osastolla yleensä pidempään kuin uudelleensynnyttäjät. Keskimääräinen hoitoaika on kolme vuorokautta.
Mikäli vauvanne on hoidettavana keskolassa tarkastukset ja kotiutuminen tapahtuvat yksilöllisesti vauvan voinnin mukaan.
Terveet, alateitse synnyttäneet äidit kotiuttaa pääsääntöisesti kätilö, muut äidit kotiuttaa lääkäri. Mahdollinen jälkitarkastuspaikka sovitaan kotiutuksen yhteydessä.
Voitte kertoa avoimesti toiveistanne hoidon suhteen, pyrimme mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan niitä.
 


 

ihokontakti imetys vastasyntyneen keltaisuus lisämaidon antaminen ja tutin ja rintakumin käyttäminen

Hoito raskauden aikana sairaalassa

Raskauden aikaisen hoidon tavoitteena on turvata äidin ja sikiön hyvinvointi. Raskaana olevat voivat olla kotiseurannassa tai osastohoidossa perheosastolla erilaisten raskauden ajan ongelmien tai odottajan perussairauden vuoksi. Yleisimpiä syitä sairaalassa ololle ovat mm.
 

Useimmiten synnyttäjä siirtyy osastohoitoon äitiyspoliklinikalta. Joskus sikiön vointi voi vaatia sairaalaseurantaa, vaikka tuleva äiti ei tuntisikaan itseään sairaaksi. Osa äideistä voi tulla myös suunnitellusti osastolle esimerkiksi synnytyksen käynnistämistä varten.

Sairaalassa osastonlääkäri arvioi jokaisen synnyttäjän hoidon tarpeen ja ottaa kantaa hänen hoitosuunnitelmaan päivittäin. Lääkäri ei välttämättä kierrä potilashuoneissa haastattelemassa ja tutkimassa synnyttäjiä vaan kätilö tiedottaa lääkäriä synnyttäjän tilassa tapahtuvista muutoksista ja tutkimustuloksista sekä konsultoi lääkäriä hoidon suhteen.

Osastolla lääkäri päättää raskaana olevan kotiutumisesta tai kotilomasta. Kotiutuessasi saat mukaan mahdolliset kontrolliajat sekä sairausloma- ja matkakorvaustodistukset. 

 

Hoito raskauden aikana ja synnytys

Raskauden aikaisen hoidon tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys sekä hyvinvointi. Jos raskauden kulussa, sikiön tai äidin voinnissa on poikkeavaa niin silloin raskaana oleva otetaan tarkempaan seurantaan. Seurantaa voidaan tehdä sairaalassa äitiyspoliklinikalla tai perheosastolla.

Raskauden aikana on mahdollista osallistua neuvolan ja synnytyssalin järjestämiin valmennuksiin. Teemme perhevalmennusta yhteistyössä neuvolan kanssa. Loppuraskaudesta järjestämme teille synnytysvalmennusta sisältävän käynnin synnytysosastolla.

Olet tervetullut synnyttämään meille mistä päin Suomea tahansa kun raskautesi on kestänyt 32 raskausviikkoa (rvk). Alle 32 raskausviikon synnytykset ohjaamme yliopistosairaalaan. Synnytyksessä sinun on mahdollista saada kivunlievitystä toiveittesi mukaan. Luonnonmukaisia että lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä on saatavana kaikkina vuorokaudenaikoina. Synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäri on käytössä tarvittaessa ympäri vuorokauden. 

Meidän perheosaston ja synnytysyksikkömme toimintaa ja tiedotteita voi seurata somessa. Näiden kautta voit halutessasi lähettää meille myös yksityisviestin, johon vastataan yleensä muutaman tunnin sisällä!

Synnytyssali  040 153 3247 
Perheosaston sihteeri  040 153 3237 
Perheosaston vastuuhoitaja 044 797 4612

Ras­kaa­na ole­van hoi­to- ja pal­ve­lu­ket­ju

Kai­nuu­lai­nen hoi­to- ja pal­ve­lu­ket­ju ras­kaa­na ole­vil­le käy lä­pi ras­kau­den suun­nit­te­luun, ras­kau­sai­kaan ja syn­ny­tyk­seen, van­hem­mak­si kas­va­mi­seen se­kä syn­ny­tyk­sen jäl­kei­sen ai­kaan. Ket­jus­sa on tie­toa myös ras­kau­sa­jan eri­tyis­ti­lan­teis­ta, ku­ten kes­ken­me­nos­ta ja ras­kau­sa­jan dia­be­tek­ses­ta.

Tu­tus­tu täs­tä lin­kis­tä ras­kaa­na ole­van hoi­to- ja pal­ve­lu­ket­juun!

Sivua päivitetty 23.9.2025.

Hoito raskauden aikana sairaalassa

Hoito raskauden aikana sairaalassa

Ras­kau­den ai­kai­sen hoi­don ta­voit­tee­na on tur­va­ta äi­din ja si­kiön hy­vin­voin­ti

Raskauden ajan seulontatutkimukset

Raskauden ajan seulontatutkimukset

Suo­mes­sa jo­kai­nen ras­kaa­na ole­va nai­nen on oi­keu­tet­tu kah­teen mak­sut­to­maan seu­lon­tault­raää­ni­tut­ki­muk­seen sai­raa­las­sa

Äitiyspoliklinikka

Äitiyspoliklinikka

Äi­tiys­po­lik­li­ni­kan toi­min­nan ta­voi­tee­na on luo­da edel­ly­tyk­set mah­dol­li­sim­man tur­val­li­sel­le ras­kau­den ku­lul­le

Synnytyspelkopoliklinikka

Synnytyspelkopoliklinikka

Po­lik­li­ni­kal­la työs­ken­te­lee nel­jä ko­ke­nut­ta kä­ti­löä, joil­la on pit­kä ko­ke­mus syn­ny­tys­pel­koäi­tien hoi­dos­ta

Synnytys käynnistyy

Synnytys käynnistyy

Synnytys käynnistyy

Synnytä Kajaanissa

Synnytä Kajaanissa

Jo­kai­sel­la on mah­dol­li­suus va­li­ta asuin­pai­kas­ta riip­pu­mat­ta syn­ny­tys­sai­raa­lan­sa

Vastasyntyneiden teho-osasto

Vastasyntyneiden teho-osasto

Vas­ta­syn­ty­nei­den te­ho-osas­tol­la on val­miu­det te­ho­hoi­toa tai te­hos­tet­tua tark­kai­lua tar­vit­se­van vas­ta­syn­ty­neen tai kes­ko­se­na syn­ty­neen vau­van seu­ran­taan ja hoi­toon

Hoito synnytyksen jälkeen

Hoito synnytyksen jälkeen

Syn­ny­tyk­sen jäl­kei­nen ai­ka on hy­vin herk­kää uu­del­le per­heel­le

Vauvan hoito

Vauvan hoito

Osas­tol­lam­me py­rim­me to­teut­ta­maan ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta vie­ri­hoi­toa ja vau­van­tah­tis­ta ime­tys­tä

Imetyksen edistämisen toimintasuunnitelma

Imetyksen edistämisen toimintasuunnitelma

Vau­va­myön­tei­ses­sä syn­ny­tys­sai­raa­las­sa to­teu­tu­vat Maail­man ter­veys­jär­jes­tön (WHO) ja Uni­ce­fin aset­ta­mat kan­sain­vä­li­set kri­tee­rit

Imetyspoliklinikka

Imetyspoliklinikka

Po­lik­li­ni­kal­la saat am­ma­til­lis­ta, asian­tun­te­vaa ja näyt­töön pe­rus­tu­vaa oh­jaus­ta ime­tyk­sen haas­tei­siin

Äidinmaidonluovutus

Äidinmaidonluovutus

Luo­vu­tet­tua äi­din­mai­toa tar­vi­taan Kai­nuun kes­kus­sai­raa­lan syn­ny­tys- ja las­te­no­sas­tol­la, esi­mer­kik­si kes­kos­ten hoi­dos­sa

Seksuaaliterveyspoliklinikka

Seksuaaliterveyspoliklinikka

Sek­suaa­li­neu­vo­jan vas­taa­no­tol­la voi kes­kus­tel­la sek­suaa­li­neu­vo­jan kans­sa mis­tä ta­han­sa sek­suaa­li­suu­teen, su­ku­puo­leen, sek­siin, sek­suaa­li­ter­vey­teen ja pa­ri­suh­tee­seen liit­ty­vis­tä ky­sy­myk­sis­tä

Vammaispalvelut

1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain (675/2023) tarkoituksena  

1) toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä;  

2) tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista;  

3) turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. 

Vammaispalvelulakia sovelletaan erityispalveluiden järjestämiseen niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. 

Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä. Asiakkaan edusta säädetään sosiaalihuoltolain 4 ja 5 §:ssä. 

Vammaisen henkilön palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain, varhaiskasvatuslain, perusopetuslain tai muun ensisijaisen lain perusteella. 

Lisätietoja vammaispalveluista vammaispalvelujen käsikirjasta uusi vammaispalvelulaki THL.

Kehitysvammapoliklinikan palveluista löydät tietoa täältä

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja voi hakea sähköisellä- tai paperihakemuksella vammaispalveluista. Hakemiseen ja yhteystietoihin pääset klikkaamalla linkkiä
Kainuun hyvinvointialueen aluehallituksen laatimat Sosiaali- ja terveyspalveluiden myöntämisen perusteet 1.4.2025 alkaen 

Yleispalaute

Alla olevan linkin kautta voit antaa meille yleistä palautetta palveluistamme. Kaikki palautteet ovat meille arvokkaita ja ne antavat asiakkaillemme mahdollisuuden vaikuttaa. Mikäli haluat palautteeseen vastauksen, muista tällöin jättää yhteystietosi.

Saamasi hoitoon ja/tai palveluun liittyvää palautetta voit antaa suoraan asianomaiseen yksikköön reaaliaikaisen asiakaspalautejärjestelmän kautta.

Yleispalautelomake

Yleispalaute Kainuun hyvinvointialueelle.

Siirry lomakkeelle

Asiakaspalaute ja kehittämisideat

Tämän sivuston kautta voit antaa palautetta palvelukokemuksesta, tehdä ilmoituksen vaaratapahtumasta tai turvallisuushavainnosta sekä jättää kehittämisideoita. 

Kaikki palautteet ja kehittämisideat ovat arvokkaita, ja ne antavat sinulle mahdollisuuden vaikuttaa. Mikäli haluat palautteeseen tai kehittämisideaan vastauksen, jätä yhteystietosi palautelomakkeelle. Mikäli sinulla on palveluun tai hoitoon liittyviä kysymyksiä, epäselviä asioita tai koet niissä tapahtuneen virheen, keskustele ensisijaisesti asiasta palvelua tai hoitoa antaneen yksikön henkilökunnan kanssa. 

Jos hoitoa tai kohtelua koskeva ongelma on mielestänne vakava, teillä on lakisääteinen oikeus tehdä asiasta muistutus, joka osoitetaan yksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle tai potilasasiamiehelle. Voitte tarvittaessa olla yhteydessä Potilasasiavastaavaan tai Sosiaaliasiavastaavaan

Duplikaatti Palaute sosiaali- ja terveyspalveluista Palautteen alle

Palautteesi ja kokemuksesi sosiaali- ja terveyspalveluista

 

Asiakaspalaute

Käytössämme on reaaliaikainen asiakaspalautejärjestelmä, jonka kautta voit antaa palautetta saamastasi hoidosta ja/tai palvelusta.

Akuuttihoidon palvelut

Akuuttihoidon palautelomake (akuutti kotisairaala, ensihoito, päivystys, teho- ja valvonta)

Siirry lomakkeelle

Asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut

Asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palautelomake (vammaispalvelujen asuminen, päiväaikaisen ja kuntouttavan toiminnan palvelut)

Siirry lomakkeelle

Diagnostiset ja hoidolliset tukipalvelut

Diagnostisen ja hoidollisen tuen palautelomake

Siirry lomakkeelle

Ikäihmisten kotihoito

Ikäihmisten kotihoidon palautelomake (kotihoito, kuntouttava päivätoiminta)

Siirry lomakkeelle

Ikäihmisten asumispalvelut

Ikäihmisten asumispalvelujen palautelomake

Siirry lomakkeelle

Kuntoutuspalvelut

Kuntoutuspalvelujen palautelomake

Siirry lomakkeelle

Lasten ja perheiden terveyspalvelut

Lasten ja perheiden terveyspalvelujen palautelomake (neuvolat, perhesuunnittelu, lasten ja nuorten somaattinen erikoissairaanhoito, naistentaudit, äitiyshuolto, synnytys, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto)

Siirry lomakkeelle

Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito

Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito -palvelujen palautelomake

Siirry lomakkeelle

Osastohoidon palvelut

Osastohoidon palvelujen palautelomake (Osastot A, B, C, D ja H, leikkaus- ja anestesia)

Siirry lomakkeelle

Perheiden tuki- ja ostopalvelut

Perheiden tuki- ja ostopalvelujen palautelomake (perheneuvola, opiskelijahuolto,  perheiden kotona asumista tukevat palvelut)

Siirry lomakkeelle

Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus

Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palautelomake (lapsiperheiden sosiaalityö, aikuisten sosiaalityö, vammaisten sosiaalityö)

Siirry lomakkeelle

Vastaanotto- ja poliklinikkatoiminta

Vastaanotto- ja poliklinikkatoiminnan palautelomake (vastaanottotoiminta, erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminta, suun terveydenhuolto)

Siirry lomakkeelle

Hoito- ja palveluketjut

Siirry lomakkeelle