Ajankohtaista

Lastenpsykiatrian palveluyksikkö vastaa lastenpsykiatrista erikoissairaanhoitoa tarvitsevien kainuulaisten lasten ja heidän perheidensä tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. 

Lastenpsykiatrisen palveluyksikön toimintaa ohjaavat arvot ovat perhekeskeisyys, yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys. 

Toimintaperiaatteitamme ovat sekundaari preventio ja kuntouttava työote, moniammatillinen- ja verkostoyhteistyö sekä pysyvien hoitosuhteiden tukeminen. 

Lastenpsykiatrian palveluyksikön asiakkuuteen tarvitaan lähete. Mikäli arvelet lapsesi tarvitsevan mielenterveyspalveluja, ota ensiksi yhteyttä neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon, omalääkäriin tai perheneuvolaan.

Palveluyksikkö jakaantuu lastenpsykiatrian poliklinikkaan ja osastoon. Palveluyksikkö sijaitsee Kainuun keskussairaalan E-rakennuksessa. Sisäänkäynti ovi E1. 
 
Yhteystiedot:

Kainuun keskussairaala 
Lastenpsykiatrian palveluyksikkö 
Sotkamontie 13, E-rakennus, Ovi E1
87300 Kajaani 
                                    
osastonsihteeri 044 797 0028 (tavoitettavissa ma – pe klo 8 – 14.15 ja pe klo 8 – 13.55)
faksi 08 718 0021

Katso sijainti kartalta:

Lastenpsykiatrinen osasto tutkii, hoitaa ja kuntouttaa 4–13 v. lapsia ja heidän perheitä, joiden vaikeudet eivät tule autetuiksi avohoidon keinoin. Toiminnan perusteina ovat yksilöllinen hoitosuunnitelma, omahoitajasuhde, perhetapaamiset, erilaiset hoidolliset ryhmät ja yhteisöhoidon elementit. Lääkehoito on tarvittaessa osa hoitoa. Osasto toimii ns. viikko-osastona, joka tarkoittaa sitä, että lapset ovat kotonaan joka viikonloppu. Osasto on myös kiinni joulunseudun, hiihtoloman, pääsiäisen, osan syyslomaa ja viisi (5) viikkoa juhannuksesta eteenpäin. 

Osastolla on kriisi-, tutkimus- ja hoitopaikkoja. Osasto sijaitsee Kainuun keskussairaalan alueella Kajaanissa osoitteessa Sotkamontie 13, rakennuksessa E. Osastolla on viisi (5) hoitopaikkaa. 

Kriisijaksolla selvitetään lapsen ja varhaisnuoren hoidontarve sekä suunnitellaan jatkohoito yhteistyössä perheen kanssa. Kriisipaikalle pääsee 1 päivän–3 viikon kuluessa. Kriisijakso kestää kolme viikkoa. 

Tutkimusjaksolla tutkitaan lasta, varhaisnuorta ja perhettä yksilö- ja perhetapaamisin. Tämän lisäksi tarvittaessa sairaalakoulussa kartoitetaan opiskeluvalmiudet. Tutkimusjakso kestää kuusi viikkoa.

Osastohoito on tarkoitettu niille lapsille tai varhaisnuorille, jotka katsotaan tutkimus- tai kriisijakson päätteeksi tarvitsevan avohoitoa tukevampaa apua mielenterveysongelmiinsa. Osastohoito sisältää omahoitajasuhteen, yhteisöhoidon, ryhmäterapian, perheterapian ja koulun/esikoulun käynnin sairaalakoulussa. Tarvittaessa lääkehoito on osa lapsen hoitoa. Hoitojakson aikana pidetään säännöllisin väliajoin hoitoneuvotteluja, joiden avulla arvioidaan lapsen hoidon edistymistä. 

Lastenpsykiatrian osasto ei päivystä. Yhteydenotot virka-aikana lastenpsykiatrian poliklinikalle.

Yhteystiedot: 
Kainuun keskussairaala
Lastenpsykiatrian osasto
Sotkamontie 13, E-rakennus, Ovi E1

Puh. 044 739 3751 tai 050 431 2217 (kanslia)

Fax 08 718 0021

Katso sijainti kartalta:

Poliklinikka vastaa lastenpsykiatrisesta tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta avohoidossa 0-13 -vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä osalta. Pkl:lla selvitellään myös lastenpsykiatrisen osastotutkimuksen ja -hoidon tarve. Lisäksi lastenpsykiatrinen poliklinikka antaa asiantuntija-apua ja konsultaatiota sekä tekee yhteistyötä aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon, neuvoloiden, lastensuojelun ja perheneuvolan kanssa. 

Lapsen tutkimus ja hoito aloitetaan ns. ensikäynnillä, johon kutsutaan lastenpsykiatrista apua tarvitsevan lapsen lisäksi hänen vanhempansa tai tarvittaessa koko perhe. Ensikäynnillä on usein mukana lähettävä taho, aikaisemmin lapsen hoidossa mukana olleita tai koulun/päivähoidon edustaja, mikäli ongelma liittyy koulunkäyntiin tai päivähoidon tilanteisiin. Ensikäynnin aikana tehdään yksilöllinen suunnitelma lapsen tutkimuksista. 

Polikliinisen tutkimusjakson jälkeen pidetään hoitoneuvottelu, jossa lapsi ja hänen vanhempansa saavat palautteen tutkimuksesta. Hoitoneuvotteluun voidaan kutsua myös lähettävän tahon, mahdollisesta jatkohoidosta vastaavan tahon, päivähoidon/koulun edustaja tai muita asiantuntijoita, joita vanhemmat ja lastenpsykiatrian edustajat jatkon kannalta tarpeellisena pitävät. Hoitoneuvottelussa päätetään vanhempien kanssa yhteistyössä tarvittavasta jatkotyöskentelystä. Mahdollisuudet voivat olla avohoito lastenpsykiatrisella poliklinikalla, KELAn kuntoutuksena tai perheneuvolassa. Myös tutkimusjakso lastenpsykiatrisella osastolla on yksi jatkohoitomahdollisuus. Luonnollisesti tutkimuksen johtopäätös voi olla, että lapsi ei tarvitse lastenpsykiatrisia palveluja. 

Polikliininen hoito toteutetaan tiiviissä yhteistyössä perheen kanssa. Hoitomuotoina käytetään yksilö-, perhe- ja ryhmäterapioita, verkostotyöskentelyä sekä tarvittaessa lääkitystä. Lääkityksen aloittamisesta sovitaan vanhempien kanssa erikseen. Pääsääntöisesti yksilöterapiat ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai ne järjestyvät KELA:n rahoituksella. Hoitovastuu säilyy lastenpsykiatrisella poliklinikalla. Poliklinikalla tehdään myös ns. kotiin suuntautuvaa lastenpsykiatrista hoitotyötä, jolloin pääpaino hoidossa ovat koti- ja verkostokäynnit.

Mikäli lapsen psyykkiset ongelmat ovat sellaisia, joita ei voi auttaa avohoidon keinoin, lapsi asetetaan lastenpsykiatriseen tutkimusjaksojonoon. Jonotusaikana työskentely poliklinikalla jatkuu ja kotiin/kouluun/päivähoitoon järjestetään lapsen ja hänen perheensä tarvitsema tuki.

Yhteystiedot:
Kainuun keskussairaala 
Lastenpsykiatrian poliklinikka, E-rakennus, Ovi E1
Sotkamontie 13
87300 Kajaani  

osastonsihteeri     044 797 0028 (tavoitettavissa ma – pe klo 8 – 14.15 ja pe klo 8 – 13.55)
faksi                        08 7180021

Katso sijainti kartasta:

• Kainuun hyvinvointialueen perhetyö järjestää sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaiset valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot mikäli lapsen kotikunta on Kainuun hyvinvointialueella. Palvelu järjestetään Kajaanin perhekeskuksella tapaamispaikassa.
• Sosiaalihuoltolain mukaiset (30.12.2014/1301, 36 §) lapsen ja vanhemman väliset valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot ovat ammatillisesti ohjattua palvelua, jotka mahdollistavat lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen. Tapaamisten valvonta perustuu aina joko lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään tapaamisten ajankohtien jaksotus ja tuntimäärät.

Valvojan rooli

• Valvoja on tapaamisissa lapsen edusta huolehtiva turvallinen aikuinen, jolla on lain edellyttämä kelpoisuus toimia valvojana. Valvojan työtä ohjaavana on laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä sosiaalihuoltolaki.
• Valvoja on aina vanhempiin nähden puolueeton ja neutraali, eikä hän voi ottaa kantaa valvonnan tarpeen perusteluihin tai muihin tapaamisen taustoihin liittyviin asioihin. Työskentely on luottamuksellista ja valvojat ovat vaitiolovelvollisia. Valvojalla on oikeus ja velvollisuus keskeyttää yksittäinen tapaaminen mikäli se ei ole lapsen edun mukainen. Valvoja ilmoittaa keskeytyneestä tai toteutumattomasta tapaamisesta kirjallisesti lastenvalvojalle. Lastenvalvoja on velvollinen ottamaan yhteyttä vanhempiin kolmen peräkkäisen toteutumattoman tapaamisen tai keskeytyneen tapaamisen johdosta ja selvittämään tapaamisten toteutumattomuuden tai keskeytysten syitä.

Tapaamisten käynnistäminen ja toteuttaminen

• Tapaamisten käynnistämiseksi vanhempien tulee olla yhteydessä palveluyksikköpäällikköön ja toimittaa vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös tapaamisista. Tarkemmista aloitukseen liittyvistä aikatauluista sovitaan palveluyksikköpäällikön kanssa.
• Valvoja tekee valvotuista ja tuetuista tapaamisista sekä valvotuista vaihdoista molempien vanhempien kanssa kirjallisen tapaamissuunnitelman, jossa määritellään tapaamisten tarkemmat yksityiskohdat. Tapaamissuunnitelma tehdään ensimmäisen tapaamisen yhteydessä tai puhelimitse ennen ensimmäistä tapaamista. Valvoja keskustelee myös lasten kanssa tapaamisista huomioiden lapsen iän ja kehitystason. Toteutuneista tapaamisista tehdään kirjaukset asiakastietojärjestelmään.
• Jos vanhempi joutuu perumaan tapaamisen, on hänen ilmoitettava siitä mahdollisimman pian tapaamispaikkaan. Mikäli palvelun tarve päättyy, tulee vanhempien ilmoittaa asiasta palveluyksikköpäällikölle.

Yhteydenotot palveluyksikköpäällikköön

puh. 044 – 710 0375

Tapaamispaikat:

Kajaanin perhekeskus / tapaamispaikkatoiminta

Lönnrotinkatu 2 C

87100 Kajaani                                       

Lapsiperheiden kotipalvelu (SHL18a §) tarjoaa varhaista tukea perheenne arkeen, kuten apua lastenhoitoon ja arjen askareista selviytymiseen.

Lapsiperheiden kotipalvelusta saat konkreettista tukea perheenne arkea haastaviin erilaisiin tilanteisiin. Tavoitteenamme on tarjota varhaista tukea, kuten apua lastenhoitoon ja tukea arjen askareista selviytymiseen. Tuemme perheenne voimavarojen vahvistumista ja arjen sujuvuutta yhdessä kanssanne.

Lapsiperheiden kotipalvelun toteutus ja tavoitteet suunnitellaan yhdessä kanssanne. Lapsiperheiden kotipalvelusta voitte saada tilapäistä apua lasten hoitoon tai muihin jokapäiväiseen elämään kuuluviin tilanteisiin, kun perheenne voimavarat ovat vähissä. Lasiperheiden kotipalvelu on vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista, joka voi olla myös konkreettista auttamista kotitöissä. Toimintamme perustuu luottamuksellisuuteen.

Lapsiperheiden kotipalvelun sosiaaliohjaaja 044 797 4434 

Ko­to­na asu­mis­ta tu­ke­vien pal­ve­lu­jen pal­ve­luyk­sik­kö­pääl­lik­kö 044 710 0375

Palaute

Anna palautetta siirtymällä lomakkeelle ja valitse lomakkeelta yksiköksi "Kotona asumista tukevat palvelut"

Siirry lomakkeelle

Lapsiperheiden ammatillinen perhetyö (SHL 18 §) toimii lapsiperheiden ennaltaehkäisevänä varhaisen tuen palveluna. Perhetyö on vanhemmuuteen ja arjen sujumiseen liittyvää tukea ja ohjausta. 

Perhetyöstä saat ohjausta ja tukea sekä pieniin, että isompiinkin elämän kuormittaviin tilanteisiin. Haasteita arkeen voi tuoda; vanhempien ero, lapsen koulunkäyntivaikeudet, murrosikä, lapsen omaehtoisuus, kiukkutilanteet ja riitely, vanhemman väsymys tai sairastuminen. Perhetyö tukee sinua ja perhettäsi omien voimavarojen käyttöönotossa.

Perhetyöstä saat ohjausta ja vinkkejä vanhemmuuteen, lasten hoitoon, lasten ja nuorten kehitykseen liittyen, perheen vuorovaikutukseen ja yleisesti arjen sujuvuuteen. Perhetyö voi tukea perhettäsi elämän kriisi- ja muutostilanteessa. Perhetyön tavoitteet suunnitellaan yhdessä kanssasi ja ne ovat yksilöllisesti juuri sinun perheesi hyvinvointia lisäävät. Perhetyön aikataulut ja kesto määräytyy tarpeesi mukaan. Työtä tehdään pääsääntöisesti perheiden kotona. Lapsen hyvinvointi on perhetyön keskeisin kriteeri. 

Perhetyöllä voidaan tukea esimerkiksi 

• vanhemmuutta
• lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä
• arjen sujuvuutta; rajat, päivärytmi, yhdessäolo
• elämänmuutoksista ja -kriiseistä selviytymistä
• perheen jäsenten vuorovaikutustaitoja 
• perheen voimavarojen vahvistumista

Esitteet

Palvelu on maksuton

Palaute

An­na pa­lau­tet­ta siir­ty­mäl­lä lo­mak­keel­le ja va­lit­se lo­mak­keel­ta yk­si­kök­si "Perhetyö"

Siirry lomakkeelle

Paljon tukea tarvitsevat – paljon palveluja käyttävät -hanke, Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus

Koordinaatioryhmän jäsenet ja varajäsenet:

Ahola-Anttonen Päivi, vastuualuepäällikkö
Heikkinen Matti, perhepalvelujohtaja
Honkanen Pekka, professori
Horto Arja, terveyskeskus- ja vastaanottotoiminnan vastuualuepäällikkö
Huovinen-Tervo Marjo, hallintoylihoitaja
Korhonen Virpi, laatupäällikkö
Pietikäinen Marjo, tulosyksikön päällikkö, varajäsen Leinonen Maarit, koordinoiva osastonhoitaja
Pikkarainen Marita, kehittämisjohtaja, pj.
Ruokolainen Marja-Liisa, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Timonen Mikko, terveysjohtaja
Tolonen Eija, vanhuspalvelujohtaja
Turunen Ville, vs. tietohallintojohtaja
Karjalainen Tarja, kehittämissihteeri, siht.

Asiantuntijat:
Honkila Margit, järjestelmävastaava
Ketomäki Rauno, järjestelmävastaava
Kumpulainen Kirsi, eläkeselvittelykoordinaattori