Lastensuojelun sijaishuolto
Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto
Mikäli lapsi tai nuori on välittömän hoidon tai huolenpidon tarpeessa tai välittömässä vaarassa, voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle sijaishuoltopaikkaan. Sijaishuoltopaikka voi olla sijaisperhe, ammatillinen perhekoti tai lastensuojelulaitos. Kiireellisissä tilanteissa voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen.
Kiireellisen sijoituksen kesto on enintään 30 vuorokautta. Tarvittaessa kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa toiset 30 vuorokautta. Kiireellisen sijoituksen jälkeen lapsi voi palata kotiin, sijoitusta voidaan jatkaa avohuollon tukitoimenpiteenä tai lapsi voidaan ottaa huostaan.
Kun lasta ja perhettä ei saada tuettua riittävästi lapsen asuessa kotona, lapsi voidaan ottaa huostaan ja järjestää hänelle sijaishuoltopaikka. Huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jolla turvataan lapsen tai nuoren hoito ja huolenpito sekä edellytykset terveeseen kasvuun ja kehitykseen.
Huostaanoton valmistelussa kuullaan vanhempia ja lasta, ja heidän suostumustaan huostaanottoon selvitetään. Huostaanotto voidaan tarvittaessa tehdä vastoin vanhempien ja lapsen suostumusta, jos lapsen tilanne sitä vaatii. Vanhempien tai 12 vuotta täyttäneen lapsen vastustaessa huostaanottoa päätöksen tekee hallinto-oikeus.
Huostaanotto tarkoittaa sitä, että vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Huostaanotetulle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Suunnitelmaan kirjataan muun muassa sijoituksen tavoitteet, tukimuodot, lapsen ja vanhempien sekä muiden läheisten välinen yhteydenpito sekä tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Myös lapsen vanhemmille laaditaan vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma.
Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Se voidaan lakkauttaa aikaisemminkin huostaanoton syiden poistuttua, jos ratkaisu ei ole vastoin lapsen etua.
Kiireellisestä sijoituksesta säädetään lastensuojelulain luvussa 8 ja huostaanotosta luvussa 9.
Sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhempien on mahdollista hakea tukea Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n VOIKUKKIA-vertaistukiryhmästä.
Sijaishuolto
Huostaanoton yhteydessä lapselle järjestetään hänen tarpeitaan vastaava sijaishuolto. Tällöin lapsi asuu oman kodin ulkopuolella sijaisperheessä, ammatillisissa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa. Sijaishuoltopaikkoja on sekä Kainuussa että Kainuun ulkopuolella. Paikan valintaan osallistuvat lapsi itse, perhe, perheen oma lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä sijaishuoltoyksikön työntekijä.
Sijaishuollosta säädetään lastensuojelulain luvuissa 10 ja 11.
Perhehoito
Lasten ja nuorten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Perhekodin pieni yhteisö, jokapäiväiset kodin askareet ja kiinteät vakituiset ihmissuhteet tukevat perhehoidossa olevan henkilön turvallisuutta ja ylläpitävät hyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
Perhehoito on inhimillinen ja merkittävä palveluvaihtoehto niin asiakkaille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Perhehoito sopii kaikenikäisille ja se voi olla perustuen yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin jatkuvaa tai tilapäistä perhehoitoa. Perhehoidossa voi olla lapsi, nuori, ikäihminen, kehitysvammainen henkilö tai vammainen henkilö.
Kainuun hyvinvointialue laatii perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Perhehoidossa olevalle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma tarvittavan palvelun, hoidon, tuen ja ohjauksen järjestämisestä. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Lisäksi lastensuojelun perhehoidossa korvataan perhehoidossa olevan lapsen/nuoren opiskeluun, harrastukseen ja terapiaan liittyviä hankintoja ja kuluja. Jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajalle voidaan hankkia käynnistämiskorvaukseen liittyviä tarpeellisia hankintoja.
Perhehoidossa olevalta henkilöltä peritään asiakasmaksulain mukainen perhehoidon asiakasmaksu. Mikäli hänen omat varat eivät riitä, voi hän saada perhehoidon maksusta maksuvähennyksen.
Perhehoito perustuu perhehoitolakiin. Kainuun hyvinvointialueella on hallituksen hyväksymä perhehoidon toimintaohje, jolla yhtenäistetään perhehoidon toteuttamista eri asiakasryhmien perhehoidossa.
Kainuun hyvinvointialue huolehtii perhehoidon valvonnasta, ohjauksesta ja tuen järjestämisestä. Perhehoidon arvot, laatutavoitteet ja kriteerit ohjaavat perhehoidon laadukasta toimintaa. Niitä arvioidaan säännöllisesti ja ne antavat suunnan perhehoidon kehittämiselle.
Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt 12.12.2022 § 214 perhehoidon toimintaohjeen Kainuun hyvinvointialueella 1.1.2023 alkaen.
Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt 12.12.2022 § 215 perhehoitajalle maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset, joihin on tehty indeksitarkistukset 1.1.2024 alkaen alla olevan liitteen mukaisesti.
Perhehoitoon liittyvät lomakkeet löydän lasten, nuorten ja perheiden lomakesivuilta.
1.10.2023 alkaen Kainuun hyvinvointialueella on käytössä sähköinen Oima-palvelu
Palvelua käytetään lastensuojelun perhehoidon ja tukiperheiden palkkioiden maksatuksessa. Hoitojaksojen kirjaukset, esim. toteutuneet hoitopäivät, vapaapäivät, hoidon keskeytykset ilmoitetaan suoraan verkossa sijaitsevaan Oima-palveluun:
https://minun.oima.fi/