Paltamon perhekeskus

Harrastusmenoihin voidaan harkinnalla myöntää toimeentulotukea.

Erityisin ja yksilöllisin perustein voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea muuhun terveyttä ja toimintakykyä tai kotoutumista edistävään toimintaan, joka on kirjattu asiakkaan asiakassuunnitelmaan.

Kainuussa on käytössä pienituloisille henkilöille/perheille Kaikukortti, jota voi käyttää kulttuuriharrastuksiin. Kaikukortti on ilmainen ja sen voi saada oman kunnan aikuisten sosiaalityöstä.

Vastoinkäymiset ovat osa elämää. Esimerkiksi työttömyys, sairaus, velkaantuminen, parisuhteen ongelmat, eläkkeelle siirtyminen, päihteiden käyttö tai pelaaminen, voivat aiheuttaa tilanteita, joista selviäminen yksin tuntuu vaikealta. Tilanteesi selvittämiseksi ja ratkaisujen etsimiseksi sinulla on mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa. Hän auttaa sinua elämäsi solmukohdissa.

Palvelutarpeen arvioinnin tarkoituksena on tukea ja ohjata asiakkaita tilanteissa, joissa arjen hallinta uhkaa vaarantua tai on vaarantunut.

Palvelutarpeen arvioinnissa sosiaalihuollon ammattilainen selvittää yhdessä kanssasi esimerkiksi seuraavia osa-alueita: arkielämän sujuminen, elämän hallinta, ammatilliset valmiudet, koulutus, työllistyminen, asuminen, toimeentulo, talous- ja velkatilanne, sosiaaliset suhteet ja terveyden tila sekä voimavarat.

Palvelutarpeen arvioinnin perusteella sosiaalihuollon ammattilainen pohtii kanssasi, mitkä palvelut vastaavat parhaiten tarpeisiisi. Arvio tehdään 7 arkipäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa 1-2 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää, jos sinulla tai perheelläsi on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi jatkuva pienituloisuus, pitkäaikainen tai vaikea sairaus, lasten harrastustoimintakulut tai hautajaiskulut.

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää sinun ja perheesi sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tukea voidaan myöntää myös tilanteessa, jossa hakija ei muutoin olisi toimeentulotukeen oikeutettu, mikäli ennaltaehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen.

Perhekeskusten toimintana järjestetään erilaista vertaisryhmätoimintaa vanhemmille ja lapsille.

Perheasemat ja -keskukset

Jokaisessa kunnassa on perhekeskus tai perheasema. Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden lähipalvelut yhteen. Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Kuntien välillä voi olla eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tiimiin voivat kuulua kouluterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa.

Perhekeskus on avoin kaikille lapsiperheille. Perhekeskus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä ja tarjoaa vanhemmille ja lapsille varhaista tukea ja apua.

Per­he­neu­vo­lan teh­tä­vä on tu­kea ja edis­tää las­ten ja nuor­ten myön­teis­tä ke­hi­tys­tä. Pal­ve­lut ovat luot­ta­muk­sel­li­sia, mak­sut­to­mia ja va­paaeh­toi­sia.

Kas­va­tus- ja per­he­neu­von­taan eli perheneuvolaan voi ha­keu­tua, jos

• lap­sen ke­hi­tys, käyt­täy­ty­mi­nen tai tun­ne-elä­mä ai­heut­taa huol­ta
• lap­sel­la on pul­mia päi­vä­hoi­dos­sa, kou­lus­sa tai ka­ve­rei­den kans­sa
• van­hem­mat tar­vit­se­vat apua van­hem­muu­teen tai van­hem­pien vä­lis­ten ris­ti­rii­to­jen sel­vit­tä­mi­seen
• per­hees­sä on ol­lut me­ne­tyk­siä tai vai­kei­ta elä­män­ti­lan­tei­ta
• per­hees­sä har­ki­taan avioe­roa tai per­heen­jä­se­net tar­vit­se­vat tu­kea eros­ta sel­viy­ty­mi­seen

Perheneuvolassa lap­sen ja ko­ko per­heen kans­sa työs­ken­te­lee so­siaa­li­työn­te­ki­jöi­tä ja psy­ko­lo­ge­ja. Ta­voit­tee­na on on­gel­ma­ti­lan­teen ym­mär­tä­mi­nen, uu­sien nä­kö­kul­mien löy­ty­mi­nen ja per­heen omien voi­ma­va­ro­jen vah­vis­tu­mi­nen. Per­heen suos­tu­muk­sel­la tehdään tar­vit­taes­sa yh­teis­työ­tä per­heel­le tär­kei­den ver­kos­to­jen kans­sa.

Per­he­neu­vo­lan per­hea­sioi­den so­vit­te­lu aut­taa pa­ri­suh­teen ris­ti­rii­ta­ti­lan­teis­sa. Avio- tai avoe­rois­sa pi­de­tään eri­tyi­ses­ti sil­mäl­lä lap­sen etua so­vit­taes­sa lap­sen huol­toon, ta­paa­mi­soi­keu­teen ja ela­tuk­seen liit­ty­vis­tä asiois­ta. Li­säk­si per­he­neu­vo­las­sa teh­dään kä­rä­jäoi­keu­den pyyn­nös­tä van­hem­muu­den ar­vioi­ta ja lap­sen kuu­le­mi­sta se­kä täy­tän­töön­pa­no­so­vit­te­lua.

Asia­kas­työn li­säk­si per­he­neu­vo­la an­taa työ­noh­jaus­ta ja kon­sul­taa­tio­ta las­ten ja lap­si­per­hei­den kans­sa työs­ken­te­le­vil­le.

Per­he­neu­vo­lan asiak­kaak­si voi tul­la esi­mer­kik­si neu­vo­lan, var­hais­kas­va­tuk­sen tai kou­lun oh­jaa­ma­na tai ot­ta­mal­la it­se yh­teyt­tä perheneuvolaan.

Voimassa olevan rokotusohjelman mukaiset rokotukset annetaan lapsille lastenneuvolakäyntien yhteydessä sekä kouluikäisille kouluterveydenhuollossa ja opiskelijoille opiskeluterveydenhuollossa.

Suomen kansallinen rokotusohjelma suojaa myös aikuisiässä yleisimmiltä rokottein ennaltaehkäistäviltä tarttuvilta taudeilta. Aikuisiän tehosterokotuksien ottamisesta on huolehdittava itse.

Jos sinulla ei ole asuntoa, autamme sinua ensin löytämään asunnon ja tuemme sinua erilaisissa arjen haasteissa. Tuki voi olla välivuokrausta, asumisenohjausta ja välitystilipalvelua. Tavoitteenamme on, että pystyt huolehtimaan asumiseen liittyvistä velvoitteista, kuten vuokran ja sähkön maksamisesta sekä taloyhtiön sääntöjen noudattamisesta. Tarvittaessa me autamme virastoissa asioinnissa ja kodin siisteyden ylläpidossa.

Tarvittaessa käytössäsi on myös tilapäismajoitus.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Huostaanoton yhteydessä lapselle järjestetään hänen tarpeitaan vastaava sijaishuolto. Tällöin lapsi asuu oman kodin ulkopuolella sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa.

Huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jolla turvataan lapsen tai nuoren hoito ja huolenpito sekä edellytykset terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Huostaanoton valmistelussa kuullaan vanhempia ja lasta ja heidän suostumustaan huostaanottoon selvitetään. Huostaanotto voidaan tarvittaessa tehdä vastoin vanhempien ja lapsen suostumusta, jos lapsen tilanne sitä vaatii. Vanhempien tai 12 vuotta täyttäneen lapsen vastustaessa huostaanottoa päätöksen tekee hallinto-oikeus.

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos:

1. puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai
2. lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos:

1. avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja
2. sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Se voidaan lakkauttaa aikaisemminkin huostaanoton syiden poistuttua, jos ratkaisu ei ole vastoin lapsen etua. Kunnan sosiaaliviranomaisen on velvollisuus tukea lasta ja nuorta huostaanoton päätyttyä jälkihuollon palveluilla, kunnes nuori täyttää 23 vuotta.

Kiireellinen sijoitus

Mikäli lapsi tai nuori on välittömän hoidon tai huolenpidon tarpeessa tai välittömässä vaarassa, voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti sijaishuolto paikkaan. Kiireellisen sijoituksen kesto on 30 vrk, jonka jälkeen se raukeaa. Tarvittaessa kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa.

Lastensuojelutyö painottuu avohuollon palveluihin. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä keskustelee perheen kanssa siitä, miten vaikeuksiin voidaan antaa apua ja mitä avohuollon palveluja on käytettävissä. Lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille laaditaan asiakassuunnitelma yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Suunnitelmaan kirjataan työskentelyn tavoitteet ja tukimuodot.

Avohuolto on korostuneesti kotikasvatusta ja kodin olosuhteita tukevaa, neuvovaa ja ohjaavaa. Käytännössä sen onnistuminen edellyttää osapuolten vapaaehtoista osallistumista, aktiivisuutta omatoimisen selviytymisen turvaamiseksi. Avohuollon tukitoimilla halutaan aina tukea kotien olosuhteita ja kotikasvatusta siten, että perheet selviytyvät peruspalveluiden turvin.

Käytettäviä tukimuotoja:

• neuvottelumahdollisuus sosiaalityöntekijöiden kanssa sosiaalitoimistossa tai tarvittaessa perheen kotona
• mahdollisuus erilaisiin terapioihin ja lasten psykiatriseen hoitoon
• tutkimus ja hoito kasvatus- ja perheneuvonnan toimipaikassa
• perhetyö ja tehostettu perhetyö
• lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden apu lapsiperheille
• päivähoitopaikan järjestäminen ottaen huomioon lastensuojelunäkökohdat
• koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä kouluviranomaisten kanssa
• tukihenkilö lapselle/nuorelle ja vanhemmille
• tukiperhe lapselle/nuorelle
• ensi- ja turvakotipalvelut
• taloudellinen tuki lapsen/nuoren harrastuksiin
• taloudellinen tuki lastensuojelullisin perustein
• sijoitus asumaan kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimenpiteenä
• asuntoja lastensuojelun tarpeeseen
• loman kustantaminen sosiaalisin perustein
• nuorten työhön sijoittumisen tukeminen
• nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön palvelut
• sovittelutoiminta
• erilaisia verkostotyön menetelmiä
• perhekuntoutus
• nuorten ja lapsiperheiden päihdetyöntekijän tarjoamat palvelut
• eri järjestöjen ja seurakuntien palvelut

TYPin palvelut on tarkoitettu, kun työttömyys on pitkittynyt tai eteneminen kohti työelämää tuntuu vaikealta. Voimme yhdessä selvittää tilannettasi ja tarvittaessa järjestää erilaisia työllistymistä tukevia palveluja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi terveystarkastus, sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta. Myös TE-toimistolla ja Kelalla on tarjolla monenlaisia palveluja.

Palveluilla edistetään työttömänä olleiden elämänhallintaa, työkykyä, kuntoutumista, kouluttautumista ja työllistymistä. TYP-palvelua on saatavilla kaikissa Kainuun hyvinvointialueen kunnissa.

Vä­li­tys­ti­lipalvelussa raha-asioittesi hoito siirtyy aikuisten sosiaalityölle määräajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tulosi ohjataan hyvinvointialueen tilille, jolta maksetaan esimerkiksi vuokra ja muut elämisen kannalta välttämättömät menot puolestasi.

Välitystilipalvelun aikana saat neuvoja ja ohjausta talouteen liittyvissä asioissa, jotta jatkossa pystyt itsenäisesti huolehtimaan niistä.

Vä­li­tys­ti­li­pal­ve­lu pe­rus­tuu va­paaeh­toi­suu­teen ja kanssasi tehtyyn asiakassuunnitelmaan.

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut on tarkoitettu sosiaalisen toimintakyvyn ja osallisuuden lisäämiseen.

Sinulla voi olla haasteita esimerkiksi: • arjen sujumisessa • asumisessa • asioiden hoitamisessa • rahan käytössä • arkirytmissä • mielekkään tekemisen löytämisessä • fyysisessä tai psyykkisessä hyvinvoinnissa • ihmissuhteissa

Aikuisten sosiaalityössä sosiaalinen kuntoutus on esimerkiksi: • rinnallasi kulkemista ohjaten ja neuvoen • asumisenohjausta • ryhmätoimintaa • sosiaaliohjaajien tai sosiaalityöntekijöiden tapaamisia • kurssi- tai leiritoimintaa

Sosiaalinen kuntoutus suunnitellaan yhdessä toiveitasi ja tavoitteitasi kuunnellen.

Toiminnan tarkoitus on parantaa osallistujien työllistymis- tai kouluttautumismahdollisuuksia.

Kuntouttava työtoiminta vahvistaa osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä arjen- ja elämänhallintaa. Osallistujat eivät ole työ- tai virkasuhteessa toiminnan järjestäjään.

Osallistujan kanssa laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaalitoimiston ja kunnan työllisyyspalvelujen kanssa. Työtoiminnasta maksetaan osallistujalle päivittäinen korvaus.

Mikäli olet työtön, sinulla on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen Kainuun hyvinvointialueella. Maksuton terveystarkastus on tarkoitettu kaikille Kainuun hyvinvointialueen työttömille.

Työttömien terveystarkastusten toiminta-ajatuksena on edistää työttömien terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Omasta työkyvystä huolehtiminen helpottaa uudelleen työllistymistä ja työhön palaamista sekä ylläpitää työnhakijan henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Terveystarkastusten ajatuksena on ennaltaehkäistä mahdollisten terveysongelmien syntymistä.