Suomussalmen perhekeskus

Vastoinkäymiset ovat osa elämää, mutta joskus esim. työttömyys, sairaus, velkaantuminen, parisuhteen ongelmat, liiallinen päihteiden käyttö tai pelaaminen, voivat aiheuttaa tilanteita, joista selviäminen yksin tuntuu vaikealta. Ongelmien selvittämiseksi ja ratkaisujen etsimiseksi sinulla on mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa, joka auttaa sinua selvittämään tilanteesi solmukohtia.

Aikuisten sosiaalityössä sinut kohdataan ihmisenä ja edistetään hyvinvointiasi kaikilla elämän osa-alueilla. Saat henkilökohtaista tukea, neuvontaa ja ohjausta omalta työntekijältäsi. Asioita viedään arjessa eteenpäin yhdessä kanssasi toiveitasi kuunnellen. Kokoamme tarvitsemasi tuet ja palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.

Lapsiperheillä on sosiaalihuoltolain mukaan oikeus tuen tarpeen arviointiin. Perhekeskuksissa ja perheasemilla palvelutarpeen arviointeja tekevät sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat yhteistyössä asiakkaan, tämän läheisten ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Arvioinnin aloittaminen edellyttää asiakkaan suostumusta, jos arviointia koskeva yhteydenotto on tullut muualta kuin asiakkaalta itseltään. Tuen tarpeen arviointi voi tulla esille myös lastensuojeluilmoituksena. Viranomaisilla ja muilla ammattihenkilöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos heille herää huoli lapsen tilanteesta.

Työikäisten kainuulaisten palvelutarpeen arvion tekee aikuissosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja.

Ikääntyneiden kainuulaisten kotona asumista tuetaan ohjauksella ja neuvonnalla, jolla vahvistetaan ikääntyneiden omia voimavaroja, edistetään toimintakykyä ja hyvinvointia sekä lisätään kotona asumiseen liittyvää pärjäämisen tunnetta. Ohjauksen ja neuvonnan pohjalta arvioidaan tarvittaessa asiakkaan hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä itsenäistä suoriutumista laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palvelutarvetta arvioitaessa ja selvitettäessä huomioidaan iäkkään henkilön omat voimavarat ja se, miten hän selviytyy jokapäiväisistä toiminnoista itsenäisesti ja missä hän tarvitsee ulkopuolista apua. Palvelutarpeen monipuolinen ja laaja-alainen arviointi toimii asiakkaalle järjestettävien palvelujen pohjana. Palvelutarve arvioidaan kiireellisissä tilanteissa välittömästi tai viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Jos olet työtön, voit hakeutua kuntasi järjestämään työttömien terveystarkastukseen. Työttömien terveystarkastusten toiminta-ajatuksena on edistää työttömien terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Omasta työkyvystä huolehtiminen helpottaa uudelleen työllistymistä ja työhön palaamista sekä ylläpitää työnhakijan henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Terveystarkastusten ajatuksena on ennaltaehkäistä mahdollisten terveysongelmien syntymistä.

Täydentävää toimeentulotukea myönnetään erityismenoihin, joita voivat olla esimerkiksi henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkittuja menoja. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulon saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tukea voidaan myöntää myös tilanteessa, jossa hakija ei muutoin olisi toimeentulotukeen oikeutettu, mikäli ennaltaehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen.

Perhekeskusten toimintana järjestetään erilaista vertaisryhmätoimintaa vanhemmille ja lapsille. Perhekoulu on ryhmämuotoinen tuki lapsiperheille.

Perhekoulu

Perhekoulu on tarkoitettu lasten, heidän vanhempiensa ja lähimpien tueksi. Perhekoulu soveltuu kaikille perheille, jotka tarvitsevat tukea perheen vuorovaikutussuhteisiin. Lasten ja vanhempien erilliset ryhmät toimivat samanaikaisesti. Perhekoulu kokoontuu 10 viikon ajan, kerran viikossa. Se on perheille maksuton. Perhekouluun ilmoittaudutaan yhteyshenkilöiden kautta.

Perhekoulu tarjoaa vertaistukea ja tietoa, joiden kautta pyritään lisäämään tietoisuutta omista kasvatuskäytännöistä ja keinoista tarpeen mukaan muuttaa niitä. Tavoitteena on vanhemman ja lapsen välisen myönteisen vuorovaikutussuhteen kehittyminen ja sen tukeminen.

Lasten ryhmässä harjoitellaan vanhempien ryhmän tavoitteiden mukaista toimintaa.

Perheasemat ja -keskukset

Kainuussa monialainen perhekeskus on osa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelurakennetta. Jokaisessa kunnassa on perhekeskus tai perheasema. Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden lähipalvelut yhteen. Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat neuvolatoiminta, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Kuntien välillä voi olla eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tiimiin voivat kuulua kouluterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa.

Perhekeskus on avoin kaikille lapsiperheille. Perhekeskus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä ja tarjoaa vanhemmille ja lapsille varhaista tukea ja apua.

Kainuun sotessa asunnottomia autetaan asunto ensin -mallin mukaisesti, eli ihmisen sosiaalinen kuntoutuminen lähtee siitä, että asunnottomalle järjestetään ensimmäiseksi asunto. Asunnon saamisen jälkeen tuetaan henkilöä erilaisin asumissosiaalityön keinoin.

Asumissosiaalityö on asumisen haasteiden selvittämistä ja ihmisten tukemista arjen haasteissa. Asumissosiaalityötä tehdään aikuissosiaalityössä tarjoamalla asumiseen ja taloudenhallintaan liittyviä palveluita, kuten välivuokrausta, asumisenohjausta ja välitystilipalvelua. Asumissosiaalityön tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja kykyä säilyttää oma asunto ja huolehtia asumiseen liittyvistä velvollisuuksista, kuten vuokran ja sähkön maksamisesta ja talonyhtiön sääntöjen noudattamisesta. Asumissosiaalityötä tehdään yhdessä eri viranomaisten, kuten Kainuussa sosiaali-isännöitsijän, asumisneuvojan ja kotikuntoutuksen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Asumissosiaalityöhön liittyy myös oleellisesti rakenteellinen sosiaalityö ja tiedon tuottaminen asunnottomuudesta sekä sen ennaltaehkäisystä.

Välivuokrauksessa toteutetaan asunto ensin -mallia vuokraamalla Kainuun sotelle asunto, jonka aikuissosiaalipalvelut edelleen vuoraavat asunnottomalle. Välivuokrausta käytetään silloin kun asunnoton tai asunnottomuusuhan alla oleva henkilö ei kykene saamaan itsenäisesti asuntoa vapailta asuntomarkkinoilta. Taustalla on yleensä asumiseen liittyvät konfliktit.

Asumisenohjauksen tavoitteena on vaikuttaa ihmisen rahankäyttöön, auttaa virastoissa asioinnissa ja kodin siisteyden ylläpidossa. Asumisenohjauksella tuetaan asukasta sitoutumaan asumiseen liittyviin sääntöihin ja tuetaan tarvittaessa hoitoon ohjautumisessa.

Kainuun sotella on käytössä myös tilapäismajoitus.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Huostaanoton yhteydessä lapselle järjestetään hänen tarpeitaan vastaava sijaishuolto. Tällöin lapsi asuu oman kodin ulkopuolella sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa.

Huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jolla turvataan lapsen tai nuoren hoito ja huolenpito sekä edellytykset terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Huostaanoton valmistelussa kuullaan vanhempia ja lasta ja heidän suostumustaan huostaanottoon selvitetään. Huostaanotto voidaan tarvittaessa tehdä vastoin vanhempien ja lapsen suostumusta, jos lapsen tilanne sitä vaatii. Vanhempien tai 12 vuotta täyttäneen lapsen vastustaessa huostaanottoa päätöksen tekee hallinto-oikeus.

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos:

1. puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai
2. lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos:

1. avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja
2. sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Se voidaan lakkauttaa aikaisemminkin huostaanoton syiden poistuttua, jos ratkaisu ei ole vastoin lapsen etua. Kunnan sosiaaliviranomaisen on velvollisuus tukea lasta ja nuorta huostaanoton päätyttyä jälkihuollon palveluilla, kunnes nuori täyttää 25 vuotta.

Kiireellinen sijoitus

Mikäli lapsi tai nuori on välittömän hoidon tai huolenpidon tarpeessa tai välittömässä vaarassa, voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti sijaishuolto paikkaan. Kiireellisen sijoituksen kesto on 30 vrk, jonka jälkeen se raukeaa. Tarvittaessa kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa.

Lastensuojelutyö painottuu avohuollon palveluihin. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä keskustelee perheen kanssa siitä, miten vaikeuksiin voidaan antaa apua ja mitä avohuollon palveluja on käytettävissä. Lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille laaditaan asiakassuunnitelma yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Suunnitelmaan kirjataan työskentelyn tavoitteet ja tukimuodot.

Avohuolto on korostuneesti kotikasvatusta ja kodin olosuhteita tukevaa, neuvovaa ja ohjaavaa. Käytännössä sen onnistuminen edellyttää osapuolten vapaaehtoista osallistumista, aktiivisuutta omatoimisen selviytymisen turvaamiseksi. Avohuollon tukitoimilla halutaan aina tukea kotien olosuhteita ja kotikasvatusta siten, että perheet selviytyvät peruspalveluiden turvin.

Käytettäviä tukimuotoja:

• neuvottelumahdollisuus sosiaalityöntekijöiden kanssa sosiaalitoimistossa tai tarvittaessa perheen kotona
• mahdollisuus erilaisiin terapioihin ja lasten psykiatriseen hoitoon
• tutkimus ja hoito kasvatus- ja perheneuvonnan toimipaikassa
• perhetyö ja tehostettu perhetyö
• lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden apu lapsiperheille
• päivähoitopaikan järjestäminen ottaen huomioon lastensuojelunäkökohdat
• koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä kouluviranomaisten kanssa
• tukihenkilö lapselle/nuorelle ja vanhemmille
• tukiperhe lapselle/nuorelle
• ensi- ja turvakotipalvelut
• taloudellinen tuki lapsen/nuoren harrastuksiin
• taloudellinen tuki lastensuojelullisin perustein
• sijoitus asumaan kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimenpiteenä
• asuntoja lastensuojelun tarpeeseen
• loman kustantaminen sosiaalisin perustein
• nuorten työhön sijoittumisen tukeminen
• nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön palvelut
• sovittelutoiminta
• erilaisia verkostotyön menetelmiä
• perhekuntoutus
• nuorten ja lapsiperheiden päihdetyöntekijän tarjoamat palvelut
• eri järjestöjen ja seurakuntien palvelut

TYPin palvelut on tarkoitettu, kun työttömyys on pitkittynyt tai eteneminen kohti työelämää tuntuu vaikealta. Voimme yhdessä selvittää tilannettasi ja tarvittaessa järjestää erilaisia työllistymistä tukevia palveluja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi terveystarkastus, sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta. Myös TE-toimistolla ja Kelalla on tarjolla monenlaisia palveluja.

Palveluilla edistetään työttömänä olleiden elämänhallintaa, työkykyä, kuntoutumista, kouluttautumista ja työllistymistä. TYP-palvelua on saatavilla kaikissa Kainuun soten kunnissa.

Vä­li­tys­ti­li on so­siaa­li­pal­ve­lu, jos­sa asiak­kaan ra­ha­lii­ken­ne an­ne­taan so­siaa­li­toi­men työn­te­ki­jän hoi­det­ta­vak­si. Pal­ve­lu on tar­koi­tet­tu hen­ki­löl­le, jol­la on vai­keuk­sia hal­li­ta ra­han­käyt­töään. Tar­koi­tuk­se­na on, et­tä asiak­kaan saa­mat etuu­det ja tu­lot mak­se­taan so­siaa­li­toi­mis­ton ti­lil­le, jol­ta hoi­de­taan esi­mer­kik­si vuok­ran mak­sa­mi­nen ja muut elä­mi­sen kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mät me­not asiak­kaan puo­les­ta.

Vä­li­tys­ti­li­pal­ve­lun käyt­tö pe­rus­tuu ai­na va­paaeh­toi­suu­teen ja asia­kas an­taa kir­jal­li­sen suos­tu­muk­sen ra­ha-asioi­den hoi­ta­mis­ta var­ten. Asiak­kaan kans­sa teh­dään ai­na asia­kas­suun­ni­tel­ma en­nen pal­ve­lun aloit­ta­mis­ta. Pää­tök­sen vä­li­tys­ti­lin aloit­ta­mi­ses­ta te­kee Kai­nuun so­tes­sa so­siaa­li­työn­te­ki­jä tai so­siaa­lioh­jaa­ja.

Perhetyön tarpeen perheessä voi aiheuttaa lapsen käyttäytymiseen tai koulunkäyntiin liittyvät hankaluudet, elämäntilanteen yllättävä muutos tai kriisi, päihdeongelma tai uupumus. Perhetyön tavoitteet määritellään perhe- ja tilannekohtaisesti. Asiakastapaamiset kirjataan asiakastietojärjestelmään ja työskentely perustuu luottamuksellisuuteen.

Lapsen hyvinvointi on perhetyön keskeisin kriteeri. Lapsikeskeisen työskentelyn lähtökohta on, että muutostarpeita lähdetään selvittämään lapsen ja vanhempien kanssa yhdessä ja erikseen. Perhetyö toimii lapsiperheiden ennaltaehkäisevänä varhaisen tuen palveluna.

Perhetyötä tehdään yhteistyönä mm. neuvolan, perheneuvolan, päivähoidon, koulujen, terapia- ja sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Toiminnan tarkoitus on parantaa osallistujien työllistymis- tai kouluttautumismahdollisuuksia.

Kuntouttava työtoiminta vahvistaa osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä arjen- ja elämänhallintaa. Osallistujat eivät ole työ- tai virkasuhteessa toiminnan järjestäjään.

Osallistujan kanssa laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä aikuissosiaalityön ja TE-toimiston kanssa. Työtoiminnasta maksetaan osallistujalle päivittäinen korvaus.