UKK eli Usein Kysyttyä Koronarokotuksista
Vastauksia yleisimpiin koronarokotuksia koskeviin kysymyksiin (rokotusjärjestelyihin liittyvät vastaukset koskevat Kainuun soten järjestämisvastuuta; muiden paikkakuntien kohdalla voi olla käytännön syistä erilaisia ratkaisuja). Päivitetty 12.1.2022.
Ajantasainen viranomaistieto saatavilla THL:n sivuilta
Ketkä saavat kolmannen koronarokotteen?
THL suosittelee kolmatta koronarokoteannosta
- voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 2 kuukautta.
- 60 vuotta täyttäneille ja yli 18-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3–4 kuukautta.
- Muille 18 - 60 -vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta
Voinko valita rokotteeni?
- Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista, eikä rokotteiden valinta ei ole tällä hetkellä mahdollista
- Käytössä uusiin rokotussarjoihin on tällä hetkellä kahta eri valmistetta: Pfizer-Biontechin Comirnaty sekä Modernan Spikevax.
Miksi ette tiedota enemmän?
- Kainuun sote tiedottaa lähes päivittäin koronaan liittyvistä asioista; rokotetieto on koottu verkkosivuille, jonka lisäksi viikoittain paikallislehdissä ilmoitetaan rokotusvuorossa olevat.
Minkä rokotteen tulen saamaan?
- Kainuussa uudet rokotettavat saavat Kainuussa joko Pfizerin tai Modernan mRNA-valmisteen.
Ovatko rokotteet turvallisia, tuleeko niistä oireita?
-
Kaikki Suomessa käytettävät rokotteet ovat turvallisia ja läpäisseet tarkan tieteellisen tutkimuksen ja samat tutkimusvaiheet kuin muutkin rokotteet.
-
Rokoteaine herättää elimistön vastustuskyvyn koronavirusta vastaan. Rokotteen jälkeen voi ilmetä paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset.
- Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.
Mistä saa lisätietoja koronarokotuksiin liittyen?
- Kaikki Kainuun soten koronarokotustieto on koottu verkkosivuille sote.kainuu.fi/koronarokotukset
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa kansallisesta rokotustiedotuksesta, lisätietoja.
- Tiedotusvälineille lähetetään tiedotteet, joissa ilmoitetaan ajankohtaiset asiat
- Kainuun sote tiedottaa omissa kanavissaan (verkkosivut, Facebook, Twitter)
- Rokotetiedotteet julkaistaan viikoittain paikallislehdissä (Koti-Kajaani, Kuhmolainen, Ylä-Kainuu ja Sotkamo-lehti)
Voiko rokotteen ottaa, jos on sairastunut koronatautiin tai estääkö joku muu sairaus tai lääkitys rokotuksen antaminen?
- Koronataudin sairastaminen tai sairastettu tauti ei estä rokotusta; aikaväliksi. Taudin sairastaneelle suositellaan ensimmäistä koronarokoteannosta, kun 6 kuukautta sairastetusta taudista on kulunut. Voimakkaasti immuunipuutteiselle rokote voidaan antaa jo 1−3 kuukauden kuluttua sairastetusta taudista.
- Suojatehon kannalta taudin sairastanut tarvitsee toisen annoksen 3–6 kuukauden kuluttua taudista tai ensimmäisestä rokoteannoksesta. Toinen annos voidaan kuitenkin antaa jo aiemmin, jos se on tarpeen esimerkiksi matkustamisen vuoksi tai muista painavista syistä. Toinen annos voidaan tällöin antaa tavallisella 6–12 viikon annosvälillä.
- Muut sairaudet tai käytettävä lääkitys ei yleensä estä rokotteen ottamista.
- Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään.
Voiko rokotteesta sairastua koronatautiin?
- Ei voi, rokotteissa ei käytetä tautia aiheuttavaa virusta tai sen osia.
Estääkö allergia koronarokotuksen?
- Mikään yleinen allergia ei estä koronarokotusta. Ainoastaan, jos henkilö on saanut anafylaktisen reaktion jostain rokotteen aineosasta tai ensimmäisestä rokoteannoksesta, henkilöä ei rokoteta. mRNA-valmisteet (Pfizerin ja Modernan valmisteet) sisältävät pienen määrän polyetyleeniglykolia ja AstraZenecan valmiste polysorbaatti 80-ainetta, joille allergiat ovat hyvin harvinaisia.
Miten rokotus raskaana oleville tai imetyksen aikana?
- Rokotuksen voi ottaa jos suunnittelee raskautta. Raskaana olevat voidaan tarvittaessa rokottaa, mutta kattavia rokotetutkimuksia ei ole toistaiseksi tehty (neuvottele asiasta lääkärin kanssa).
- Imetys ei ole este rokotukselle.
Onko rokotuksen jälkeen noudatettava suojausohjeita?
Rokotuksen jälkeenkin on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia, kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronaviruksen torjumiseksi.
Näin on toimittava sen vuoksi, että rokote ei täysin estä sairastumista tai viruksen tartuttamista, vaikka riski merkittävästi väheneekin.
Viikko toisen rokotteen jälkeen henkilöä ei kuitenkaan altistustilanteessa automaattisesti enää määrätä karanteeniin. Mikäli henkilö on oireinen, testataan ja tarvittaessa toimenpiteet tulosten mukaan.
Voiko rokotteen ottaa, jos on sairaana?
Siirrä rokotusta, jos sinulla on kuumetta tai kuumeinen infektio.
Pitääkö olla huolissaan, kun kuulin, että kansalaisilta pimitetään tietoa koronatartunnoista ja rokotteista?
Ei tarvitse olla huolissaan. Huhujen ja väärän tiedon levittäminen on sitä vastoin ongelma. Vahvistettu tieteellinen tieto ja viranomaisten julkaisema tieto ovat Suomessa erittäin luotettavia.
Luin netistä, että koronarokotteet eivät tehoakaan niin kuin väitetään. Miksi huijaatte?
Rokotteet käyvät läpi tarkan tieteellisen tutkimusprosessin. Tuloksia tarkennetaan myös lisätietojen mukaan. Tällä hetkellä tiedetään mm. että toisen annoksen jälkeen sekä mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho nousee erittäin hyväksi (80-95 prosenttiin). Suojatehon kannalta keskeisintä on estää vaikeita tautimuotoja, missä rokotteet näyttäisivät onnistuvan erinomaisesti. Myös suoja virusmuunnoksia vastaan toisen annoksen jälkeen on osoittautumassa hyväksi.
Koronarokotteet vähentävät myös viruksen tarttumista ihmisestä toiseen, koska viruksen määrä elimistössä vähenee. Rokotetut saavat PCR-koronavirustestistä positiivisen testituloksen huomattavasti harvemmin kuin rokottamattomat. Lisätietoja: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotteiden-teho-koronavirusta-vastaan