Synnyttäjät saapuvat pääovesta F1

Ajo-ohje: Kainuun keskussairaala - Näin saavut sairaalaan Ohitustieltä

Ajo-ohje: Kainuun keskussairaala - Näin saavut sairaalaan Sotkamontieltä

Limansekainen pieni verinen vuoto, ”limatulppa” on normaalia ja voi ennakoida synnytyksen käynnistymistä. Sen takia ei tarvitse tulla sairaalaan.

Runsas ja kirkas verinen vuoto on aina sairaalaan tulosyy. Kova, äkillinen kipu kohdussa on perusteltu syy tulla mieluiten ambulanssilla sairaalaan.

Normaalisti vauva liikkuu vähintään 10 kertaa tunnin aikana. Tilanne täytyy tarkistaa, jos vauvan liikkeet ovat selvästi vähentyneet ja vaimentuneet tai et tunne niitä ollenkaan. Vauvan liikkeitä voit laskea makaamalla rauhassa kylkimakuulla  60 minuutin ajan. Liikelaskentaohje.

Raskausmyrkytyksen oireita ovat päänsärky, ylävatsakipu, voimakas turvotus, kohonnut verenpaine, hankala olo ja silmien näköhäiriöt sekä virtsanvalkuainen. Joskus saattaa olla vain joku näistä oireista. Oireiden ilmaantuessa on syytä ottaa yhteyttä synnytyssaliin.

Normaali raskauden kesto on 38-42 viikkoa. Vasta sen jälkeen puhutaan yliaikaisuudesta. Neuvolan terveydenhoitaja varaa ajan tarkastuskäynnille synnytysosastolle, kun raskaus on kestänyt 10 vuorokautta yli lasketun ajan. Tarkastuskäynti ei automaattisesti tarkoita synnytyksen käynnistämistä, jos sekä äiti että vauva voivat hyvin. Synnytykset pyritään käynnistämään vain lääketieteellisistä syistä.

•Neuvolakortti. Kuljeta sitä aina mukanasi

•Henkilökohtaiset tarvikkeet esimerkiksi hygieniatarvikkeet (sisäkengät, hammasharja, shampoo, juomapullo ym.)

•Kamera (puhelimen kamera käy)

•Jätä kaikki korut kotiin. Kun lähdet sairaalaan, ota kaikki lävistyskorut pois, erityisesti kielilävistys.

•Säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet, esim. astmalääkkeet ja insuliinit

•Imetysliivit ja liivinsuojat

Osastolta saat terveyssiteitä ja potilasvaatteet. Osastolla voit myös käyttää omia vaatteita. Vauvan vaatteet ja turvaistuimen voi tuoda ennen kotiutumista.

Kännykän käyttö on sallittua synnytysosastolla, mutta puhelimen käyttöä on syytä rajoittaa. Vanhempien on syytä keskittyä lepoon, imetykseen, vauvan hoidon opetteluun ja uuteen tulokkaaseen tutustumiseen. Ota myös puhelimen laturi mukaan.

Äidillä on mahdollisuus ottaa mukaan synnytykseen yksi hänelle tärkeä henkilö. Useimmat valitsevat tukihenkilökseen lapsen isän. Toiset naisista haluavat synnyttää yksin. Joissakin tilanteissa on perusteltua, että synnytyksessä on kaksi tukihenkilöä esim. jos synnyttäjä haluaa tuekseen myös doulan. Tärkeintä lienee, että synnytykseen tukihenkilöksi tuleva on motivoitunut ja mukana synnytyksessä omasta tahdostaan.

Läheisen ihmisen läsnäolo luo äidille turvallisuutta. Puolison / tukihenkilön tehtävänä on olla äidin rohkaisijana ja kannustajana. Hän voi pyyhkiä hikeä äidin otsalta, hieroa selkää, antaa juomista, auttaa asennon vaihdossa ja liikkumisessa, ohjata rentoutumisessa ja hengityksessä. Ponnistusvaiheessa puoliso / tukihenkilö voi tukea äidin asentoa.  Synnytys on tiimityötä parhaimmillaan. Molemminpuolinen avoimuus on tärkeää onnistuneelle kokemukselle. Raskauden aikana voi jo keskustella puolison/tukihenkilön roolista synnytyksessä.

Synnytyksen käynnistäminen on aina tarkoin harkittu toimenpide. Tavoitteena on äidin hyvinvoinnin turvaaminen synnytyksen aikana ja terveen lapsen syntymä. Turhaa tai liian aikaista käynnistystä voi seurata synnytyksen pysähtyminen tai tarpeeton keisarileikkaus. Lääkäri päättää milloin ja miten synnytys käynnistetään, ja selvittää äidille siihen johtavat syyt. Synnytys voidaan joutua käynnistämään joko äidistä tai sikiöstä johtuvista syistä.

Käynnistämisen syitä voi olla:

- Raskauden aikainen verenpainetauti tai pre-eklampsia ("raskausmyrkytys") 

- Yliaikainen raskaus eli raskauden kesto yli 42 raskausviikkoa

- Lapsiveden vähäisyys

- Raskauden aikainen maksatauti eli hepatoosi

- Insuliinihoitoinen diabetes

- Sikiön kasvun hidastuminen

- Lapsivedenmenosta on yli 24 tuntia, eikä synnytys ole käynnistynyt itsestään.

Käynnistämistapa riippuu kohdunkaulakanavan kypsyydestä, joka arvioidaan sisätutkimuksessa.

Ballonkikäynnistys

Kohtuun viedään emättimen ja kohdunkaulakanavan kautta sisätutkimuksen yhteydessä pehmeä, silikoninen katetri. Katetrissa on pieni "pallo" (ballonki), joka täytetään keittosuolaliuoksella. Katetri jätetään kohtuun ja sikiön vointi varmistetaan sydänäänikäyrällä. Sairaalan lähellä asuva äiti pääsee kotiin, jossa hän voi olla seuraavaan aamuun asti, vaikka ballonki tulisi itsestään pois. Jos synnytys käynnistyy lapsivedenmenolla tai supistuksin, tulee äiti sairaalaan. Ellei katetri tuota tulosta, arvioidaan tilanne ja käynnistystapa seuraavana päivänä uudelleen.

Kohdunkaulakanavan kypsyttäminen prostaglandiinilla

Kohdunkaulakanavan kypsytys tapahtuu emättimeen laitettavalla tai suun kautta otettavalla prostaglandiini-tabletilla, joka annostellaan tavallisesti 4 tunnin välein päiväsaikaan. Lääke aiheuttaa useimmiten pientä alavatsajomottelua, kuukautistyyppistä kipuilua ja kohdun supistelua. Sikiön vointia tarkkaillaan kypsytyksen aikana ottamalla sikiön sydänäänikäyrää ennen ja jälkeen lääkkeenannon. Kun kohdunkaulakanava on hyvin epäkypsä, kypsyttäminen voi kestää joskus useitakin päiviä, mikä vaatii äidiltä kärsivällisyyttä.

Kalvojen puhkaisu

Synnytys käynnistetään kalvojen puhkaisulla, kun kohdunkaula on riittävän kypsä. Tällöin se on pehmeä, hävinnyt ja jo jonkin verran avautunut. Toimenpiteessä tehdään reikä sikiökalvoihin sisätutkimuksessa, jolloin lapsivettä pääsee valumaan ulos. Kalvojen puhkaisu parantaa supistuksia ja edistää synnytystä. Puhkaisu on kivuton eikä vahingoita lasta eikä äitiä. Samalla sikiön päähän asetetaan pieni elektrodi, jolla seurataan hänen sydänääniään.

Oksitosiinihormoni

Mikäli supistustoiminta ei käynnisty spontaanisti 1,5–2 tunnin sisällä kalvojen puhkaisusta, aloitetaan suonen-sisäisesti oksitosiinihormoni. Oksitosiinia käytetään supistuksien aikaansaamiseksi ja niiden voimistamiseksi. Oksitosiinia annetaan myös synnytyksen käynnistämiseksi esimerkiksi tilanteissa, jolloin spontaanista lapsiveden-menosta on kulunut jo pidemmän aikaa (yli 24 h) eivätkä omat supistukset ole alkaneet ja kohdunsuu on kypsä.

Osastojen paikkatilanteesta ja käynnistysmenetelmästä riippuen synnyttäjä tulee käynnistykseen joko synnytyssaliin tai vuodeosastolle. Puoliso/tukihenkilö voi olla äidin mukana, mutta on syytä muistaa, että synnytyksen käynnistymiseen voi mennä useampi päivä.

Kypsyttely on pitkälti odottelua, lapsen sydänäänten ja äidin tuntemusten seurantaa. Hoitosuunnitelma tarkistetaan päivittäin lääkärinkierrolla mm. kohdunsuun kypsymistä arvioiden. Toisinaan synnytys ei käynnisty kaikista yrityksistä huolimatta, koska elimistö ei ole siihen vielä valmis. Tällöin pidetään kypsyttelyssä välipäiviä ja kokeillaan uudelleen.

Avautumisvaiheessa rytmiset supistukset avaavat kohdunsuuta ja avustavat tarjoutuvan osan laskeutumisessa synnytyskanavassa. Avautumisvaiheen kesto vaihtelee suuresti riippuen esim. synnyttäneisyydestä. Avautumisvaiheessa seurataan synnytyksen edistymistä sisätutkimuksin. KTG-laitteella seurataan vauvan hyvinvointia ja supistuksia. Seuranta voi olla synnyttäjän vatsan päältä tapahtuvaa tai vauvan päähän voidaan asettaa seurantaelektrodi.

Synnytykseen kuuluu kipu, joka on luonnollista ja positiivista kipua. Kipu johtuu kohdun sileän lihaksen supistumisesta, lantion alueen lihasten ja ulkosynnyttimien venytyksestä sekä sikiön pään painumisesta luiseen lantioon. Avautumisvaiheen alussa kipu on yleensä lievää ja se voimistuu avautumisvaiheen edetessä loppua kohti. Elimistö sopeutuu sietämään voimakastakin kipua synnytyksen yhteydessä.

Jokainen kokee kivun yksilöllisesti ja siksi sen tarkka mittaaminen on mahdotonta. Oma kuvaus kivusta on tärkein kivun arviointimenetelmä.  Tarvittaessa kätilö auttaa sinua löytämään sopivan rentoutumiskeinon ja kivunlievityksen.

Koskettamisella ja hieronnalla on kipua lievittävä vaikutus. Voi tuntua hyvältä kun puoliso, tukihenkilö tai kätilö hieroo kipeää selkää tai pitää kädestä kiinni kivun hetkenä.

Lämpötyynyillä voidaan lievittää erityisesti alavatsan ja alaselän alueen kipua. Liikkuminen ja eri asentojen vaihto voi helpottaa oloasi avautumisvaiheen aikana. Apuna voi käyttää esimerkiksi säkkituolia tai palloa.

Lämmin suihku tai ammeessa olo lievittävät hyvin avautumisvaiheen kipua. Lämmin vesi rentouttaa ja rauhoittaa. Vesi mahdollistaa myös mukavan asennon löytämisen, koska vesi kannattelee hyvin painoa.

Synnytyksen alkuvaiheessa voidaan kipua lievittää suun kautta otettavilla tai lihakseen pistettävillä kipulääkkeillä. Myös akupunktiota ja TENS-laitetta (matalataajuinen sähköstimulaatio) voidaan käyttää kivunlievitykseen.

Synnytyssalissa synnytyskipua voidaan lievittää ilokaasua hengittämällä synnytyksen kaikissa vaiheissa. Ilokaasua hengitetään maskin kautta.

Paraservikaali- eli kohdunkaulanpuudutuksen (PCB) synnytyslääkäri voi laittaa kohdunkaulan sivuille sisätutkimuksen yhteydessä.  Puudutus on nopeavaikutteinen, sen vaikutusaika on noin 1-2 tuntia ja puudutuksen voi tarvittaessa uusia.

Anestesialääkärin asettamilla epiduraali- ja spinaalipuudutuksella saadaan yleensä aikaan tehokas synnytyskivun lievitys. Spinaalipuudutuksen vaikutusaika on 1-2 tuntia ja sopii siksi hyvin uudelleensynnyttäjälle. Epiduraalipuudutuksessa selkään laitetun katetrin kautta voidaan lääkeainetta annostella niin kauan kuin on tarpeellista. Sikiön sydänääniä seurataan koko puudutuksen ajan vauvan syntymään saakka. Puudutuksen laiton jälkeen seurataan äidin verenpainetta ja pulssia. Seurannan jälkeen puudutus ei estä liikkumista.

Pudendaalipuudutusta käytetään ponnistusvaiheen kivunlievitykseen. Sen asettaa synnytyslääkäri lantionpohjaan sisätutkimuksen yhteydessä.

Ajanmukainen lääketieteellinen välineistö ja eri toimintojen läheiset sijainnit turvaavat synnyttäjän  ja vauvan hyvinvoinnin synnytyksen aikana.

Avautumis- ja ponnistusvaiheen välissä saattaa olla siirtymävaihe, jolloin kohdunsuu on täysin auki, mutta synnyttäjää ei vielä ns. ponnistuta. Jos vauvan sydänäänet ovat hyvät,  odotellaan rauhassa  ponnistamisen tarvetta.

Ponnistusvaiheen lopussa hoitavan kätilön lisäksi paikalla on avustava kätilö, joskus myös synnytys- ja lastenlääkäri. Puolisolla/tukihenkilöllä on tärkeä rooli ponnistusvaiheessa synnyttäjän tukemisessa.

Ponnistaminen tapahtuu supistusten aikana, jolloin äidin ja kohtulihaksen tekemä yhteistyö auttaa vauvaa syntymään. Ponnistusasentoja on useita ja niitä voi vaihdella useampaankin otteeseen ponnistusvaiheen aikana. Tavallisimpia ponnistusasentoja ovat puoli-istuva, kylki- ja konttausasento. Myös jakkaralla voi synnyttää. Väliliha leikataan vain tarvittaessa ja silloin se puudutetaan ensin.

Ponnistusvaihe päättyy vauvan syntymiseen. Napanuorasta otetaan neljä  verinäytettä: kilpirauhas-, napaveri-  ja Astrup eli  hapetusnäyte (valtimosta ja laskimosta).  Sairaalassa on käytössä myöhäinen napanuoransulku. Kun sykettä ei tunnu enää napanuorassa, puoliso tai tukihenkilö voi halutessaan leikata sen. Vauva kuivataan ja sen jälkeen hänet nostetaan äidin rinnalle ihokontaktiin. Vauvalle annetaan Apgar- pisteet sekä  K-vitamiini pistoksena.

Vauva voi tarvita syntymänsä jälkeen tehostetumpaa seurantaa, jolloin vauvaa hoidetaan vastasyntyneiden teho-osastolla. Joskus vauvat "säikähtävät" synnytystä ja tarvitsevat tukea esim. hengitykseen. Vastasyntyneiden teho sijaitsee synnytyssalin kanssa samoissa tiloissa. Vauvan tilan niin vaatiessa, avustava kätilö tai lastenlääkäri voi viedä vauvan virvoiteltavaksi/tarkkailtavaksi vastasyntyneiden teholle, jossa vauvan vointia voidaan seurata muutamasta minuutista useampaan päivään. Vanhemmat voivat käydä vauvaa hoitamassa ja äidin voinnin salliessa perhe voi siirtyä vastasyntyneiden tehon perhehuoneeseen.

Vauvan synnyttyä seuraa jälkeisvaihe, jolloin istukka ja sikiökalvot syntyvät kohdusta. Se tapahtuu yleensä noin tunnin sisällä vauvan syntymästä. Jälkeisvaiheen jälkeen kätilö tai lääkäri ompelee mahdolliset repeämät tai välilihan leikkaushaavan sulavilla ompeleilla.

Vauva saa olla rauhassa ihokontaktissa syntymänsä jälkeen. Varhaisimetyksen jälkeen vauva punnitaan, mitataan lämpö ja saturaatioarvot. Ihokontaktia suositellaan jatkamaan myös vierihoidossa.

Ennen perheosastolle siirtymistä  vanhemmille tarjotaan syntymäpäiväkahvit.

Vauvan syntymää voidaan joutua  joskus auttamaan imukupin avulla. Päätöksen imukupin käytöstä tekee aina synnytyslääkäri. Syitä imukupin käyttöön voivat olla mm. vauvan sydänäänten laskeminen, äidin väsyminen tai supistusheikkous.

Vauva voi syntyä alateitse myös perätilassa. Kätilö hoitaa avautumisvaiheen normaaliin tapaan. Ponnistusvaiheessa on synnytys- ja lastenlääkäri mukana. Synnytyslääkäri hoitaa perätilan ulosauton.

Kaksossynnytyksessä avautumisvaiheen hoitaa kätilö. Ponnistusvaiheessa mukana ovat synnytystä hoitavan kätilön lisäksi synnytyslääkäri, lastenlääkäri ja avustava kätilö.

Keisarileikkaus voidaan tehdä suunnitellusti, kiireellisenä tai hätäkeisarileikkauksena. Suunnitellulla keisarileikkauksella synnyttävät äidit haastatellaan leikkausta varten äitiyspoliklinikalla. Kätilön kanssa käydään läpi leikkauspäivän tapahtumia. Sairaalaan äiti tulee sovitusti leikkauspäivän aamuna. Leikkaus tehdään yleisimmin selkäpuudutuksessa, jolloin äiti on hereillä. Puoliso tai tukihenkilö saa olla leikkauksessa mukana. Äiti saa nähdä vauvan heti syntymän jälkeen ja saa mahdollisuuksien mukaan vauvan ihokontaktiin. Leikkauksen jälkeen äidin vointia seurataan muutamien tuntien ajan heräämössä, jonne  puoliso ja vauva pääsevät yleensä mukaan.

Kiireelliseen keisarileikkaukseen voidaan joutua kesken synnytyksen. Syynä voi olla se, että synnytys ei etene tai vauvalla on uhkaava hapenpuute. Kiireellinenkin keisarileikkaus tehdään selkäpuudutuksessa, jolloin puoliso tai tukihenkilökin saa olla mukana.

Äidin tai vauvan vointia äkillisesti uhkaava tilanne vaatii hätäkeisarileikkauksen. Silloin synnytys on suoritettava välittömästi. Äiti nukutetaan, eivätkä puoliso tai tukihenkilö pääse leikkaussaliin mukaan.

Vesi mahdollistaa liikkeen  ja antaa äidille mahdollisuuden löytää mahdollisimman miellyttävän asennon avautumis- sekä ponnistusvaiheessa. Vesi nopeuttaa synnytyksen kulkua, laskee synnyttäjän verenpainetta ja toimii merkittävänä kivunlievittäjänä. Vedessä synnyttäjä rentoutuu ja säästää energiaa. Vedessä oleminen lisää veren virtausta kohdulle ja istukalle. Vesi vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta sekä vähentää välilihan vaurioita. 

Kainuun keskussairaalassa tarjotaan mahdollisuus polikliiniseen synnytykseen, jossa äiti ja vauva pääsevät kotiutumaan 6-24 tunnin kuluessa synnytyksestä/syntymästä, mikäli raskaus ja synnytys ovat sujuneet normaalisti ja turvallisen kotiutumisen kriteerit täyttyvät.

Polikliinisen kotiutumisen edellytykset

-          Perusterve uudelleensynnyttäjä

-          Normaali alatiesynnytys raskausviikolla 38+0 – 42+0

-          Synnytyksen ja synnytyksen jälkeisen seurannan aikana äidillä ei infektio-oireita

-          Vauvan syntymäpaino 3000 g – 4500 g

-          Seuranta-aikana vauvan lämpö, syke ja hengitys ovat normaalit

-          Vauva on pissannut ja kakannut

-          Imetys onnistuu tai lisäruoan antaminen ohjattu

-          Kotona tukihenkilö paikalla ensimmäisen vuorokauden ajan

Polikliinisen synnytyksen kotiutusvaiheessa äidille ja vauvalle sovitaan aika 2-4 vrk:n päähän vieripoliklinikalle. Käynnillä lastenlääkäri tarkastaa vauvan ja kätilö haastattelee ja tutkii äidin.

Vaihtoehtoisesti äiti ja lapsi voivat kotiutua 24-36h synnytyksestä kriteerien täyttyessä.