Ajankohtaista

Aluevaalien 2025 tuloksen vahvistaminen Kainuun hyvinvointialueella

Kainuun aluevaalilautakunta on vahvistanut aluevaalien tuloksen 16.4. 2025.

Aluevaalilautakunnan on tuloksen vahvistamisen jälkeen viipymättä:

1. julkaistava vaalien tuloksen sisältävä pöytäkirja valitusosoituksineen seitsemän päivän ajan siten kuin hyvinvointialueen ilmoitukset saatetaan tiedoksi; 
2. annettava luettelo valtuutetuiksi valituista ja heidän varajäsenistään aluevaltuustolle ja tiedotettava siitä sillä tavalla kuin hyvinvointialueen ilmoitukset saatetaan tiedoksi; 
3. annettava tieto vaalien tuloksesta oikeusministeriölle sen määräämällä tavalla.

Aluevaalilautakunnan vahvistamat aluevaltuutetut ja varavaltuutetut: 

Kokonaisuudessaan aluevaalilautakunnan kokouspöytäkirja liitteineen on nähtävillä hyvinvointialueen verkkosivujen kokousasiakirjoissa

kuulutukset ilmoitukset ilmoitustaulu sähköinen ilmoitustaulu

Kotikuntoutus on kotioloissa tapahtuvaa tavoitteellista, nousujohteista ja yksilöllistä kuntoutusta perustuen omiin yhdessä mietittyihin yksilöllisiin tavoitteisiisi.

Palvelu on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on haasteita selvitä arjen päivittäisistä toiminnoista äkillisesti heikentyneen toimintakyvyn ja elämäntilanteen vuoksi.

Kotikuntoutus on tavoitteellista kuntoutusta perustuen omiin yksilöllisiin tavoitteisiisi. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi ruuanlaitosta suoriutuminen, itsenäinen pukeutuminen, porraskävelyn mahdollistuminen tai omatoiminen kodin ulkopuolella asioiminen. Ennen jakson aloittamista tehdään arviointikäynti. Jakson kesto on 1-6 viikkoa tai tarpeen mukaan yksittäinen ohjaus/neuvontakäynti. Käyntejä voi olla tarpeen mukaan 1-3 käyntiä viikossa.

Tällä hetkellä kotikuntoutusta on saatavilla Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon alueella, mutta sitä on myös mahdollista saada etäkuntoutuksena. Kotikuntoutus ei ole sama asia kuin kotihoito. Käyntejä toteutetaan myös keskustojen ja taajamien ulkopuolelle.

KNF- ja isotooppitutkimusten asiakasohjeet ovat sivulla Ohjeet ja lomakkeet. 

knf

Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito vastuualuepäällikkö:

Diagnostisten ja hoidollisten tukipalveluiden vastuualuepäällikkö:

 

Hallintojohtaja: 

Henkilöstöjohtaja:

Johtava hammaslääkäri:

Kuntayhtymän johtaja:

Kuntoutuspalvelujen vastuualuepäällikkö:

Lap­si­per­hei­den so­siaa­li­pal­ve­lui­den vas­tuua­lue­pääl­lik­kö:

Lapsiperheiden terveyspalveluiden ylihoitaja:

Ravinto- ja puhtaanapitopalvelut:

Terveysjohtaja:

Terveyskeskuspalvelut vastuualuepäällikkö:

Tietohallintojohtaja

Tulosaluejohtaja, hyvinvointipalvelut:

Vammaispalveluiden vastuualuepäällikkö:
 

va. vastuualuepäällikkö (logistiikka- ja ravintopalvelut):

Vastuualuepäällikkö (terveyskeskuspalvelut):

Ylihoitaja, aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito: 

 

Ympäristöterveysjohtaja:

 

Ketterästi opittu on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote), Kainuun ammattiopiston (KAO) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) yhteinen hanke, joka toteutetaan 1.3.2019 – 28.2.2021. Hankkeen tarkoituksena on työelämän ja opettajien osaamisen lisääminen sekä työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen avulla edistetään alan vetovoimaa ja kehitetään koulutuksen ja työelämän houkuttelevuutta Kainuun alueella. Hankkeen tuloksena kehittyy ketteriä malleja opiskelijoiden työelämässä oppimisen ja harjoittelun toteuttamiseen sosiaali- ja terveysalalla. Mallien avulla opiskelijat kiinnitetään vahvasti alueen työpaikkoihin jo opiskeluaikana.

Hankkeen avulla lisätään opiskelijoiden mahdollisuuksia oppia erilaisissa alan työympäristöissä ja saada työelämästä erilaisia toimeksiantoja tai projekteja. Hankkeen aikana Kainuun soten opiskelijavastaavien roolit selkiytyvät ja työntekijät saavat uutta osaamista mm. ohjaamisesta ja arvioinnista.

Hankkeen tarkoituksena on palvelumuotoilun keinoin kehittää työelämän ja opettajien osaamista huomioiden valtakunnalliset lainsäädännön muutokset, hallitusohjelman tavoitteet ja työelämän muutostarpeet.

Hankkeen tavoitteet ovat:

1. kehittää toimivia malleja työelämässä oppimiseen, ohjattuun harjoitteluun ja työelämälähtöiseen projektimaiseen työskentelyyn

2. hyödyntää digitalisaation ja teknologian tuomia mahdollisuuksia opiskelijaohjauksessa

3. määritellä työelämän opiskelijavastaavien roolit ja tehtävät sekä

4. valmentaa työelämän edustajat ja opettajat hankkeessa luotuihin malleihin.

Kai­nuun so­ten han­ke­suun­ni­tel­ma

Hankkeen tuotoksia

Ketterästi opittu - ohjattua harjoittelua ja työelämässä oppimista kehittämässä 
Vastuuta ottamalla opit - vastuuta antamalla ohjaat -video osoitteessa https://youtu.be/Dn8E6nAfZAw

 

 

Haluaisitko toimia kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaisena tai pitkäaikaisena perhehoitajana?

Olisiko sinulla aikaa hoitaa kehitysvammaista tai vammaista lasta, nuorta tai aikuista omassa kodissa? Kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoitoon tarvitaan uusia perhehoitajia. Perhehoitajana voi toimia yksinasuva, pariskunta tai lapsiperhe. Tärkeintä on, että olet kiinnostunut toimimaan erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kanssa, sekä haluat auttaa tarjoamalla hoidettavalle turvallista arkea omassa kodissasi tai hoidettavan kotona. Valmennamme kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoitajuudesta kiinnostuneet henkilöt tehtävään ennen perhehoidon alkamista. Ennakkovalmennuksessa saat tietoa toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana toimimisesta, sekä kehitysvammaisen ja vammaisen henkilön erityispiirteistä ja tuen tarpeista.

Lyhytaikainen perhehoito tukemassa hoidettavan kotona asumista:
Lyhytaikaisena perhehoitajana voit toimia omassa kodissa 3-4 päivää kuukaudessa tai oman elämäntilanteen salliessa useammin.  Tarvitsemme lyhytaikaisia perhehoitajia myös perhehoidon sijaishoitajiksi tai hoidettavan kotona tapahtuvaan perhehoitoon.

Pitkäaikainen perhehoito turvallisena ja kuntouttavana asumisvaihtoehtona:
Pitkäaikaisia perhehoitajia tarvitaan nuorille, aikuisille ja ikääntyneille kehitysvammaisille ja vammaisille henkilöille. Perhehoidon vahvuutena on turvallinen arki ja tutut perheenjäsenet. Perhehoidossa nuori voi harjoitella itsenäiseen elämään kuuluvia taitoja. Ikääntyvälle perhehoito on hyvä vaihtoehto, jos toimintakyky ei riitä itsenäiseen tai vahvasti tuettuun asumiseen.

Kainuun hyvinvointialue vastaa perhehoidon ennakkovalmennuksesta sekä tukee perhehoitajaa työssään järjestämällä koulutusta, työnohjausta ja vertaistapaamisia. Perhehoitajalle maksetaan perhehoidosta toimeksiantosopimussuhteen perusteella hoitopalkkio sekä kulukorvaus.
Lisätietoja perhehoitajana toimimisesta ja ennakkovalmennuksesta:
Sanna Säkkinen, sosiaaliohjaaja puh. 044 715 6935, sanna.sakkinen@kainuu.fi 

 

perhehoito, perhehoitaja

Lapsen oikeudet sairaalassa perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Sairaalahoitoon ottaminen

Lapsi tulee ottaa sairaalahoitoon vain silloin, kun hänen tarvitsemaansa hoitoa ei voida toteuttaa yhtä hyvin kotona tai avohoidossa.
•    Lasta ei oteta sairaalahoitoon pelkästään lääkityksen vuoksi, silloin kun lääkitys voidaan toteuttaa avohoidossa.
•    Pitkäaikaisesti sairasta lasta tai nuorta ei oteta osastohoitoon, jos hoito voidaan toteuttaa avohoitona.

Lapsen oikeus vanhempaan 

Lapsella tulee olla oikeus vanhemman tai muun läheisen aikuisen läsnäoloon sairaalassaoloaikana.
•    Vanhempia kannustetaan osallistumaan aktiivisesti lapsen päivittäiseen hoitoon.
•    Vanhemmille tarjotaan yöpymismahdollisuus.
•    Sisaruksille ja ystäville annetaan oikeus vierailla sairaalassa.

Vanhempien läsnäolon turvaaminen

Vanhempia tulee kannustaa olemaan sairaalassa lapsensa kanssa ja heille tarjotaan mahdollisuus yöpymiseen. Vanhempien sairaalassaolo tulee taata perheelle siten, ettei siitä koidu perheelle taloudellista rasitetta.
•    Vanhemmille ja sisaruksille annetaan mahdollisuus syödä sairaalan ruokasalissa.
•    Vanhemmille on varattu tila, jossa he voivat levähtää, lämmittää ruokaa tai keittää kahvia.
•    Perheen kulttuuritausta pyritään huomioimaan.
•    Yhteistyössä sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa vanhemmat voivat järjestää asiat niin, ettei vanhemmille koidu erillisiä ylimääräisiä kuluja tai ansionmenetyksiä heidän jäädessään lapsensa luokse.

Tiedottaminen

Lapsella ja vanhemmilla tulee olla oikeus saada tietoa ikää ja ymmärtämiskykyä vastaavalla tavalla.
•    Lääkäri ja hoitaja tekevät tulohaastattelun lapsen ja/tai vanhemman kanssa.
•    Lääkäri ja hoitaja huolehtivat säännöllisestä tiedonkulusta sairaalahoidon aikana.
•    Lääkäri ja hoitaja keskustelevat lapsen ja/tai vanhempien kanssa ennen kotiuttamista ja varmistavat, että annettu tieto on tullut oikein ymmärretyksi.
•    Suullista tietoa hoidosta ja lääkityksestä selvennetään kirjallisella ohjeella.
•    Tieto esitetään lapselle hänen ikänsä, kehitystasonsa, tietotasonsa ja yleistilansa huomioiden.

Yhteispäätös 

Tietoa saatuaan lapsella ja vanhemmilla tulee olla oikeus osallistua kaikkiin päätöksiin, joita lapsen hoidon suhteen tehdään. Lasta tulee suojella tarpeettomilta hoidoilta ja tutkimuksilta.
•    Lapselle ja vanhemmille annetaan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon kertomalla sairauden eri hoitomahdollisuuksista ja eri vaihtoehtojen seurauksista sekä hoidon mahdollisista sivuvaikutuksista.
•    Kehitetään menetelmiä ja tuotetaan aineistoja, jotka helpottavat tiedottamista erilaisille lapsille.
•    Sairauden hoidossa ja tutkimuksessa ei saa aiheuttaa lapselle turhaa kipua eikä epämiellyttäviä kokemuksia enempää kuin taudin hoito välttämättä vaatii.
Hoitoympäristö 
Lasta tulee hoitaa yhdessä muiden samassa kehitysvaiheessa olevien
lasten kanssa, eikä heitä saa sijoittaa aikuisosastolle.
•    Odotus-, vastaanotto- ja tutkimustilat sekä potilashuoneet tulee sisustaa
viihtyisästi eri-ikäisten tarpeita huomioiden.
•    Esimerkiksi leikki- ja murrosikäisillä lapsilla tulee olla oikeus ikäiseensä
seuraan sairaalan osastolla. Vertaistuki on tärkeää ja se helpottaa sairauden käsittelyä ikää vastaavalla tavalla.

Normaalikehityksen tukeminen

Lapsella tulee olla mahdollisuus ikänsä ja vointinsa mukaiseen leikkiin ja
opetukseen. Tätä toimintaa varten tulee olla asianmukaiset tilat ja riittävästi henkilökuntaa.
•    Toiminta mukautetaan kunkin lapsen tarpeisiin.
•    Kaikissa lapsipotilaita hoitavissa sairaaloissa on lastentarhanopettajia ja erityisopettajia.
•    Sairaalassa toimivat opettajat osallistuvat omalla asiantuntemuksellaan lapsen hoitoon ja perheen tukemiseen.

Lastensairaanhoitoon sopiva henkilökunta

Lasta hoitavalla henkilökunnalla tulee olla sellainen koulutus ja pätevyys, että he kykenevät vastaamaan lasten ja perheen tarpeisiin sairaalassa.
•    Henkilökunta on koulutettu lasten ja vanhempien tukemiseen sairauden ja sairaalahoidon aiheuttamassa kriisitilanteessa.
•    Henkilökunta tuntee lapsen normaalin kehityksen ja pystyy havaitsemaan poikkeavuuksia lapsen kehityksessä.
•    Osaston henkilökuntamitoituksessa on huomioitu lapsipotilaiden hoitoisuus.

Jatkuvuus 

Lasta hoitavan työryhmän on taattava hoidon jatkuvuus.
•    Jokaiselle potilaalle laaditaan kirjallinen hoitosuunnitelma, mihin kuuluu päivittäinen seuranta.
•    Työ järjestetään niin, että sama henkilöstö hoitaa lasta mahdollisimman paljon.
•    Edistetään lapsen hoitoon osallistuvien eri ammattiryhmien yhteistyötä.
•    Seurantasuunnitelman tulee olla valmis, kun lapsi kotiutuu sairaalasta.

Loukkaamattomuus 

Lasta tulee kohdella hienotunteisesti ja ymmärtäväisesti ja hänen yksityisyyttään tulee aina kunnioittaa.
•    Lapsen yksityisasioita ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan osaston toiminnassa.

(Suomen NOBAB – NOBAB i Finland r.y. 2018)