Lähteet

American Academy of Pediatrics Committee on Drugs 2001. Transfer of drugs and other chemicals into human milk. Pediatrics 2001.108: 776 – 89. Viitattu 12.1.2017. 
http://pediatrics.aappublications.org/content/108/3/776 

Deufel, M & Montonen, E. 2010. Imetyksen apukeinot. Teoksessa Deufel, 
M & Montonen, E. (toim.). Onnistunut imetys. Helsinki: Duodecim 356–391

Evira 2016. Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita, 5. Viitattu 15.2.2017.
https://www.evira.fi/globalassets/vrn/pdf/evira_taulukko1.pdf

Heikkinen, T. 2000. Imettävän äidin lääkehoito. Duodecim 116(2), 153 - 156.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito piiri. Raskaus ja päihteet. Viitattu 11.1.2017
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/paihteet/Sivut/Huumeet.aspx.  

Imetyksen tuki ry. Viitattu 9.1.2017.
https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/alkoholi-ja-imetys/ 

Infektiot ja raskaus. Terveyskylä 2017. Viitattu 30.9.2017. 
https://www.terveyskylä.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/infektiot-ja-raskaus

Kajaanin Mamselli 2016. Tietoa äidinmaidon luovuttajalle-opas.

Kassara, H., Paloposki, S., Holmia, S., Murtonen, I., Lipponen, V., Ketola, M-L. &  
Hietanen, H. 2006. Hoitotyön osaaminen. Helsinki: WSOY

Kluger N., Koljonen V., Ranki A. 2011. Tatuoinnit - mitä lääkärin tulee tietää? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 127(22):2383 – 92.

Malm, H. 2008. Lääkkeet ja imetys. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008;124(6);632-9

Malm H, Martikainen J, Klaukka T, Neuvonen PJ. 2003. Prescription drugs during pregnancy and lactation - a Finnish register-based study. Eur J Clin Pharmacol 2003; 59:127 - 33.  

Määttä, O. 2006. OYS:ssa selvitettiin äidinmaidon kulkua luovuttajalta vauvoille. Sairaala 3, 38 - 40.    

Savilahti, E. 2005. Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa. 
Duodecim 121(20), 2189-2193.

Scientific opinion on dietary reference values for energy 2013. European Food Safety Authority (EFSA) Journal 2013; 11(1):3500,45. Viitattu 21.2.2017. DOI:10.2903/j.efsa.2014.3760.

Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Duodecim 2012 Viitattu 02.02.2017. www.kaypahoito.fi

Valtion ravitsemusneuvottelu lautakunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Syödään yhdessä -ruokasuositukset Lapsiperheille. Tampere: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 56 - 61.
 

 

Äidinmaidonluovutusohjeet

Äidinmaito

Vastasyntyneet ja erityisesti keskoset, jotka immunologisen kypsymättömyyden vuoksi ovat erittäin alttiita bakteeri- ja virusinfektioille hyötyvät äidinmaidosta.

Äidinmaito sisältää kaikki vauvan tarvitsemat suoja-aineet ja on parasta ravintoa keskosille, vastasyntyneille ja sairaille vauvoille. Se sisältää vauvan tarpeisiin nähden kaikkia ravintoaineita sopivassa suhteessa ja hyvin imeytyvässä muodossa. D – vitamiini on ainoa poikkeus, sitä lapsi ei saa riittävästi äidinmaidosta. Äidinmaidolla ruokituilla vauvoilla on imeväisiän infektioita ja varhaislapsuuden allergisia sairauksia keskimääräistä vähemmän.

Luovutetun maidon hygienia tutkitaan bakteeriviljelyin vähintään kahdesta maitoerästä ennen kuin uuden luovuttajan maitoa käytetään ja bakteeripitoisuuksia seurataan myöhemmin otettavista eristä vaihtelevasti esimerkiksi kerran viikossa - kerran kuukaudessa.

Luovutettava maito pastöroidaan äidinmaitokeskuksessa ennen käyttöä. Pastörointi tehdään 62,4 - 65 °C:n lämpötilassa 30 minuutin ajan, jonka jälkeen maito jäähdytetään nopeasti. Tällä tavalla saadaan hävitettyä kaikki maidon kautta mahdollisesti leviävät mikrobit, mutta useimpiin bakteeritoksiineihin se ei vaikuta.

Maidon lypsäminen ja käsittely

Maitoa voidaan lypsää käsin tai erilaisilla rintapumpuilla. Maidon herumiseen auttaa rauhallinen ympäristö, mukava tuoli, riittävä lepo, syöminen ja juominen. Lämpöhauteet, rinnan kevyt hieronta tai nännien koskettelu edistävät maidon herumista. Älä kuitenkaan koske sormilla maitoon, vaan valuta maito suoraan steriiliin astiaan.

Huomioitavaa: Jos rinnanpään iho on rikki, hoida iho kuntoon ennen kuin keräät maitoa luovutukseen.

Maitoa lypsettäessä ja käsiteltäessä on oltava tarkkana puhtauden kanssa, koska maitoa käytetään ravintona pienillä keskosvauvoilla ja erilaisista suolistosairauksista kärsivillä vauvoilla. He ovat erittäin herkkiä bakteeritulehduksille.

Hygienia

Äidinmaidonluovutuksessa on tärkeää, että luovuttava äiti huolehtii hygieniasta ja välineiden puhtaudesta sekä erityisesti käsien puhtaudesta. Käsihygieniasta huolehtiminen on hyvin tärkeää, sillä sen avulla voidaan vähentää mikrobien siirtymistä henkilöstä toiseen ja välineisiin. Lyhyet kynnet, terve ja ehjä iho ovat kaiken perusta käsihygienialle, mutta myös käsien pesun jälkeen suoritettava huolellinen kuivaus. Kosteat kädet ovat mikrobien leviämisen kannalta suotuisat.

Poista sormukset, korut ja kello.

Huuhdo rinnat lämpimällä vedellä ja kuivaa hyvin talouspaperilla.

Likaiset kädet pestään saippualla ja vedellä esim. kun olet vaihtanut vauvan vaipan, yskinyt, niistänyt, käynyt WC:ssä tai vienyt roskapussin.

Pese kädet alla olevin ohjein:

1. Poista sormukset, korut ja kello työn ajaksi.
2. Kostuta kädet lämpimällä vedellä.
3. Ota käsiin nestesaippuaa ja hiero kämmeniä yhteen noin 20 sekuntia.
4. Pese myös kämmenien selkäpuolet, sivustat, ranteet, sormien välit ja sormuksien alustat.
5. Pese myös kynsien alustat.
6. Huuhtele kädet puhtaiksi.
7. Kuivaa kädet puhtaaseen kertakäyttöiseen käsipyyhkeeseen.
8. Sulje hana puhtaita käsiä suojaten.

 

 

Puhtaat kädet desinfioidaan näin:
1. Ota 2 painallusta käsihuuhdetta käsiin
2. Hiero kämmeniin, sormenpäihin, peukaloon ja joka puolelle käsiin
3. Hiero 30 sekuntia tai niin kauan, kunnes huuhde on kuivunut.

Maidon jäähdyttäminen ja säilyttäminen

Lypsetty äidinmaito tulee jäähdyttää nopeasti ja se säilytetään suljetussa astiassa jääkaapin takaosassa, ei ovessa. Lämpötilan jääkaapissa tulee olla +5 astetta.

Juuri lypsettyä lämmintä maitoa ei saa yhdistää jäähdyttämättä kylmään maitoon. Saman vuorokauden aikana lypsetyt maidot voi säilöä samaan keräysastiaan.

Äidinmaito säilyy jääkaapissa korkeintaan 3 vuorokautta, jonka jälkeen se on viimeistään pakastettava.

Lypsetty maito pakataan äidinmaitokeskuksesta saatuihin keräilypulloihin tai tarvittaessa kertakäyttöisiin pakastepusseihin. Äidinmaitokeskus toimittaa luovuttajalle myös tarralaput, joihin luovuttajan on merkittävä koko nimensä ja lypsypäivämäärä.

Luovuttajan tulee toimittaa maito tuoreena Kainuun keskussairaalan äidinmaitokeskukseen, jossa se pakastetaan.

Äidinmaidon lähettäminen

Kainuun soten materiaalipalvelun kuljettajat noutavat äidinmaidon kotoa Kajaanin alueelta maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin n. klo 8.00–9.00.

Äidinmaito kuljetetaan pakastimessa jäädytetyillä kylmäpattereilla varustetussa kuljetuslaatikossa.

Ilmoita äidinmaitokeskukseen jo edellisenä päivänä tai viimeistään kuljetusaamuna, ellet lähetä maitoa kuljetuspäivänä.

HVA:n kuljettajat hakevat maidot kunnista seuraavan aikataulun mukaan:

Äidinmaidon kuljettaminen hyvinvointialueella

Jatkossa äidinmaitojen kuljetusaikataulut ovat seuraavat:

  • Paltamo MA, TI, KE JA PE
  • Hyrynsalmi, Suomussalmi, Sotkamo, Kuhmo, Ristijärvi MA-PE
  • Vuolijoki TI
  • Kajaanin kaupunkialueella MA, KE, PE
  • Maidon saapuvat Kaks keittiölle näiltä reiteiltä klo 13 mennessä.

Luovuttajat voivat sopia oman neuvolansa kanssa maitojen luovutukseen liittyvistä käytännön asioista (mihin maidot toimitetaan, onko toimituspaikassa kylmiötä jne.).

Luovutuksen lopettaminen

Lopetettuanne luovutuksen, palauttakaa keräilypurkit, kuljetuslaatikot, kylmäpatruunat ja rintapumppu äidinmaitokeskukseen.
 

 

Äidin ravitsemus

Imettävän ja äidinmaidonluovuttajan ruokavaliolla on suuri vaikutus äidin hyvinvointiin ja luovutetun maidon koostumukseen. On tärkeää syödä säännöllisesti ja koostaa ateriat ruokakolmion mukaan.

Imettävien äitien energian lisätarve on +500 kcal/vrk ensimmäisen 6 kk lapsen syntymästä. Äidinmaitoa luovuttavan äidin energian tarve on keskimääräistä isompi. (THL)
 

Pohjolan ruokakolmio on syntynyt Diabetesliiton, Sydänliiton ja Itä-Suomen yliopiston ravitsemusasiantuntijoiden yhteistyönä.

 

Äidin syödessä riittävästi pehmeää rasvaa, on rintamaidossa runsaasti vauvalle välttämättömiä rasvahappoja. Rintamaidossa on riittävästi rasvahappoja, kun äiti käyttää päivittäin leivällä vähintään 60 % margariinia ja ruoanvalmistuksessa rypsiöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta/rasvaseosta sekä öljyä salaattikastikkeessa. Kalaa tulisi syödä lajeja vaihdellen vähintään 2–3 kertaa viikossa.

Pähkinät ja erilaiset siemenet ovat hyvä lisä ruokavaliossa. Ravitsemussuositusten mukaan voi pähkinöitä, manteleita ja siemeniä nauttia lajeja vaihdellen noin 30 grammaa päivässä eli noin kourallinen. Öljykasvien siemeniä, esimerkiksi pellavan-, pinjan-, seesamin-, kurpitsan- ja auringonkukan siemeniä, ei kuitenkaan saa käyttää imetyksen aikana. Nämä kasvit keräävät siemeniinsä raskasmetalleja maaperästä, erityisesti nikkeliä ja kadmiumia. Vähäiset määrät esimerkiksi leivässä ei haittaa, mutta pellavansiementen käyttö ummetuksen hoitoon on haitallista.

Kasvikset ja täysjyväviljavalmisteet äidin ruokavaliossa lisäävät erityisesti vesiliukoisten B- ja C-vitamiinien määrää rintamaidossa. Ruokavalion tueksi äidinmaidonluovuttajille suositellaan monivitamiini- ja kivennäisainevalmiste, jossa on foolihappoa ja C-vitamiinia, sekä D-vitamiinia 10 mikrogrammaa/vrk. Äideille jotka eivät käytä maitotuotteita ja juustoa suositellaan kalsiumvalmistetta 1000 mg/vrk.

Nesteen tarve lisääntyy imetettäessä ja luovutettaessa maitoa eritetyn maidon määrän verran. Imettäjälle sopivia juomia ovat vesi, rasvaton maito ja piimä, tee ja laimeat vähäsokeriset mehut.

Kahvia voi juoda kohtuullisesti, turvallinen kofeiinin saantiraja on 200 mg/päivä tai kerta-annos. (200 mg kofeiinia saa noin 3:sta dl (=noin kaksi kahvikupillista) tavallista suodatinkahvia tai 1,5:sta dl espressoa.)

Sakariinilla ja syklamaatilla makeutettuja juomia ei suositella imetysaikana, mutta aspartaamilla ja asesulfaamilla makeutettuja voi käyttää.

Linkki THL- Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-599-8

 

Esteet äidinmaidon luovutukselle

Äidinmaidonluovuttaja ei saa olla päihteiden käyttäjä. Kiellettyjä ovat tupakka, sähkötupakka, nuuska ja huumeet.

Tupakan savussa on nikotiinin lisäksi yli 4000 erilaista kemikaalia ja toksiinia muun muassa tervaa, arseenia, lyijyä ja hiilimonoksidia. Tupakan haitalliset aineet ja nikotiini kulkeutuvat äidinmaitoon ja voivat vaikuttaa vauvaan, ja lisätä altistusta syövälle.

Myöskään sähkötupakan käyttöä imetyksen aikana ei suositella, koska käytettävien nesteiden koostumus vaihtelee, eikä turvallisuutta vauvan kannalta voida arvioida.

Nuuska on haitoiltaan verrattavissa tupakkaan. Vaikka nuuskan käytössä ei altistu haitallisille palamistuotteille (esim. häkä ja PAH-yhdisteet), aiheuttaa se kuitenkin kestoltaan pidemmän nikotiinihuipun elimistössä kuin tupakanpoltto.

Huumeiden käyttö on kielletty äidinmaidonluovuttajalta, eikä käyttäjä saa imettää, koska lapsi voi saada äidinmaidosta vahingollisen annoksen ainetta.

Esimerkiksi heroiini kertyy maitoon ja pitoisuus voi olla maidossa moninkertainen verrattuna äidin pitoisuuksiin. Kannabista käyttävä äiti ei saa imettää, koska säännöllinen altistus voi vaikuttaa haitallisesti lapsen keskushermoston kehitykseen. Myös LSD kulkeutuu keskushermostoon ja aiheuttaa lapselle selkeän riskin.

Alkoholin käyttöä ei suositella imetyksen eikä äidinmaidonluovutuksen aikana. Äidin nauttima alkoholi kulkeutuu rintamaitoon, missä sen pitoisuus vastaa äidin veren alkoholipitoisuutta, eikä turvallisen käytön rajoja ole olemassa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen lastenneuvolakäsikirjan mukaan satunnainen, 1–2 alkoholiannoksen nauttiminen ei ole este imetykselle. Imetystä ei siis tarvitse tauottaa, jos haluat silloin tällöin juoda saunaoluen tai lasin viiniä.

Äidinmaidonluovuttajan tulee pitää 24 tuntia taukoa maidon keräämisessä nautittuaan alkoholia.

Säännöllinen lääkitys on este äidinmaidonluovutukselle, poikkeuksena astmalääkitys, insuliini ja kilpirauhaslääke Thyroxin®. Äidinmaidonluovuttaja ei saa käyttää hormoniehkäisyä (e-pillerit, kapselit, kierukka). Lääkehoidon aiheuttamat vakavat haitat ovat erittäin harvinaisia, mutta pitkäaikaisvaikutuksia lääkealtistuksista tunnetaan vielä vähän ja lääkkeiden vaikutukset voivat tulla esiin vasta myöhemmin lapsen kehittyessä. Ehkäisyvalmisteissa oleva estrogeeni voi vaikuttaa maidontuotantoa vähentävästi, lisäksi lääkeaineet erittyvät äidinmaitoon josta ne kulkeutuvat lapsen herkkään elimistöön.

Mikäli sairastut tai joudut lääkekuurille, ota yhteyttä äidinmaitokeskukseen, koska et voi luovuttaa äidinmaitoa lääkekuurin aikana. 

Jos käytät tilapäisesti kipu- tai kuumelääkettä, pidä taukoa äidinmaidonkeräämisessä:

  • Parasetamoli 3 tuntia
  • Ibuprofeeni 1 vrk

Myöskään äidin antibioottikuurin aikana ei saa luovuttaa maitoa ja kuurin loputtua tulee pitää vielä kaksi päivää taukoa maidon keräämisessä.

Tatuointien ja lävistysten ottamisesta on täytynyt kulua kuusi (6) kuukautta ennen kuin soveltuu äidinmaidonluovuttajaksi. Tällöin on kulunut riittävä aika, jotta mahdollinen veriteitse tapahtuva tartunta esim. C-hepatiitti tai HIV näkyy laboratoriotesteissä.
 

 

Savuttomana leikkaukseen Kainuun sotessa

Savuttomana leikkaukseen – hanke on Kainuun soten omarahoitteinen hanke.

Hankkeen tarkoituksena on luoda Savuttomana leikkaukseen -toimintamalli, jossa tupakoivaa asiakasta autetaan tupakasta vieroituksessa tarjoamalla hänelle tukea, kannustusta ja ohjausta ennen leikkausta, sairaalahoidon aikana ja sen jälkeen. Toimintamallin kehittäminen toteutuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on lisätä asiakkaiden ja henkilökunnan tietoisuutta tupakoinnin vaaroista ja vahvistaa henkilökunnan osaamista tupakasta vieroituksessa sekä sopia yhtenäisistä lähete- ja kirjaamiskäytännöistä ja vahvistaa organisaation tupakasta vieroituksen yhdyshenkilöverkostoa.

Savuttoman leikkaukseen toimintamallissa lähdetään liikkeelle pilotointiryhmästä, joka käsittää Kainuun soten kirurgian poliklinikan leikkaukset. Näitä leikkauksia tehdään noin 4000 vuodessa sisältäen ortopedian ja traumatologian, gastroenterologian, urologian, thorax- ja verisuonikirurgian, plastiikkakirurgian ja käsikirurgian.  Pilotointi aloitetaan kun tarvittavat valmistelutyöt on tehty ja henkilökunnalla on riittävä osaaminen tupakasta vieroituksessa. Ensimmäisen kehittämisvaiheen jälkeen Savuttomana leikkaukseen toimintamallia laajennetaan.

Asiakas hyötyy monin eri tavoin tupakoinnin lopettamisesta ennen leikkausta. Tupakoinnin lopettaminen riittävän ajoissa ennen leikkausta vähentää merkittävästi leikkaukseen liittyviä komplikaatioita kuten haavainfektioita, keuhkokuumetta ja sydän- ja aivoinfarkteja. Myös asiakkaan sairaalahoitopäivät vähenevät, hoitotulokset paranevat ja elämänlaatu paranee. Tupakointi voi olla myös peruste perua tai siirtää leikkaus. Tupakoinnin lopettaminen vähintään kaksi kuukautta ennen leikkausta lisää huomattavasti leikkauksen onnistumisen ja siitä toipumisen mahdollisuutta. Asiakkaan tupakoimattomuutta tuetaan sairaalassaoloaikana ja kannustetaan jatkamaan tupakoimattomuutta vähintään kuukauden ajan leikkauksen jälkeen.

Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta edesauttaa pysyvää tupakoimattomuutta. Tupakoinnin lopettaminen on tärkein terveyttä edistävä päätös. Odotusaika kirurgiseen toimenpiteeseen on ainutlaatuinen ajankohta tehdä pysyvä muutos – todennäköisyys onnistua on suurempi kuin koskaan!

Hanke on päättynyt 30.6.2019, suunnittelijana toimi sairaanhoitaja Sirkku Kemppainen.

 

Savuttomana, leikkaukseen, tupakoinnin lopettaminen

AUTA – Kainutlaatuinen digituki –kokeilu

Hankkeen toteutusaika: 1.4. - 29.12.2017
Budjetti: 40 000 €
Rahoitus: Valtiovarainministeriö 50 %, Kainuun sote 50 %

Kokeilun tavoitteena on

  • lisätä myönteistä suhtautumista sähköiseen asiointiin, erityisesti ikääntyneiden ja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät osaa, halua käyttää tai eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita,
  • lisätä digitaalisten palvelujen käytön osaamista,
  • lisätä Kainuun soten Omasote-palvelun ja Kanta-palvelujen käyttöä ja avata uusia osallistumisen mahdollisuuksia ja
  • lisätä julkisen ja kolmannen sektorin käytännön yhteistyötä

Kokeilun tuloksia ovat mm.

  • Kainutlaatuinen digituki –toimintamalli sähköisten palvelujen käytön tukemiseksi ja juurruttamiseksi
  • Kokemuksia vapaaehtois- ja/tai vertaistukitoiminnasta sähköisten palvelujen juurruttamiseksi
  • Kokemuksia julkisen ja kolmannen sektorin tavoitteellisesta yhteistyöstä
  • Omasote- ja Kanta-palvelujen käytön laajentuminen Kainuussa (palveluun rekisteröitymiset, kirjautumiset ja viestien määrät)
  • Arvio kokeilun hyödyistä palvelun käyttäjälle ja palveluntuottajalle

Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n ja Nuorten Ystävät ry:n Klubitalo Tönärin kanssa. Kokeilussa hyödynnetään yhteistyökumppaneiden verkostoja ja Arjen pelastajat –toimintamallia sekä olemassa olevia sähköisiä työkaluja.

Kokeilussa Kainuun sote valmentaa vapaaehtoiset digitukihenkilöt Omasote- ja Kanta-palvelujen käyttöön. Digitukihenkilöt voivat antaa digitukea eri tavoin itselleen luontevimmalla tavalla; lähi- tai etäopastuksena tai järjestämällä erilaisia opastustilaisuuksia. Kokeilussa innostetaan kainuulaisia käyttämään Omasotea ja Kanta-palveluja ja samanaikaisesti Kainuun soten ammattilaisia aktivoidaan palvelun hyödyntämiseen entistä enemmän asiakastyössään.

Yhteystiedot:

Kristiina Taskinen
erikoissuunnittelija
AUTA - Kainutlaatuinen digituki -kokeilun hankevastaava (oto)

Ajankohtaista

UUTTA! Uutinen Kainuun soten erityislasten omaishoidon HB-kokeilun aloituksesta: http://henkilokohtainenbudjetointi.fi/uutiset/henkilokohtainen-budjetointi-kaynnistymassa-myos-kainuun-sotessa/

Lue myös blogikirjoitus kehittäjäasiakkaiden toivomuksista henkilökohtaiseen budjetointiin liittyen: http://henkilokohtainenbudjetointi.fi/henkilokohtainen-budjetti-vai-perhebudjetti/

Toteutussuunnitelma kertoo tarkasti, mitä tullaan tekemään. Tällä hetkellä tarjolla on toteutussuunnitelman versio 21.6.2017: http://henkilokohtainenbudjetointi.fi/wp-content/uploads/2017/01/21.6.2017_Toteutussuunnitelma-Kainuu.pdf. Uusi versio julkaistaan syyskuun 2017 puolivälin jälkeen: http://henkilokohtainenbudjetointi.fi/pilotit/kainuun-sote/

Projektiryhmä

Kokoonpano:

Ahola-Anttonen Päivi, aikuissosiaalityö, perhepalvelujen vastuualuepäällikkö, Kainuun sote
Horto Arja, terveyskeskus- ja vastaanottotoiminnan vastuualuepäällikkö, Kainuun sote
Huovinen-Tervo Marjo, hallintoylihoitaja, Kainuun sote
Hyttinen Tuija, työttömien työterveyshoitaja, TYP
Leimu-Pelkonen Helka, liikuntatoimenjohtaja, Sotkamon kunta
Parkkila Ulla, projektipäällikkö, Kainuun sote (siht)
Pikkarainen Marita, kehittämisjohtaja, Kainuun sote (pj)
Pikkarainen Saara, terveyden edistämisen erikoissuunnittelija, Kainuun sote

Muistiot:

Pöytäkirja 19.6.2017
Pöytäkirja 7.9.2017
Pöytäkirja14.12.2017
Pöytäkirja 25.1.2018
Pöytäkirja 27.3.2018
Pöytäkirja 29.5.2018

 

Vesote