Kokemustieto kuuluu lastensuojeluun

Lastensuojelu on paljon enemmän kuin viranomaisprosessi – se on kohtaamista, rinnalla kulkemista ja kokonaisvaltaista tukea lapselle ja perheelle asiakkuuksien kestäessä usein vuosienkin ajan. Kokemusasiantuntija tuo lastensuojelutyöhön omakohtaisen kokemuksensa, lisää osapuolten välistä yhteistä ymmärrystä ja luo asiakkaalle toivoa selviytymisestä. Kokemusasiantuntijoiden ääni ei ole vain tärkeä – se on välttämätön, jotta lastensuojelun tekemä työ olisi asiakasperheitä auttavaa ja vaikuttavaa. 

Kokemusasiantuntija voi auttaa asiakasta sanoittamaan omia tarpeitaan ja kokemuksiaan, selittää viranomaiskieltä ymmärrettäväksi ja auttaa asiakasta hahmottamaan, mitä tapahtuu ja miksi. Perhe tarvitsee myös selkeän ymmärryksen siitä, mitä muutosta siltä odotetaan. Tämä työ voi vähentää lastensuojeluun liittyvää epävarmuutta ja pelkoa, jotka usein voivat johtua prosessien epäselvyyksistä ja yhteisen ymmärryksen puutteesta. Kokemusasiantuntija ymmärtää, miltä tuntuu olla asiakkaana, ja voi samaistua perheen tilanteeseen aidosti. Tämä luo luottamusta ja madaltaa perheen kynnystä ottaa apua vastaan, jolloin tarjottu apu myös menee perille.

Kokemusasiantuntija voi olla tukihenkilö, joka kulkee asiakkaan rinnalla. ”Elämän myrskyissä rämpivä ihmisolento ottaa avun helpommin vastaan vertaiselta kuin siistiltä sisätyöläiseltä.” Tämä voi olla erityisen tärkeää tilanteissa, joissa asiakas kokee yksinäisyyttä, epäluottamusta viranomaisia kohtaan tai ei koe saavansa ääntään kuuluviin.

Kokemustiedon hyödyntäminen kehittämistyössä varmistaa, että asiakkaan ääni kuuluu palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kainuun hyvinvointialueen Matkalla riittävään vanhemmuuteen -osahankkeessa on rekrytoitu lastensuojelun kokemusasiantuntijoita ja otettu heidät mukaan lastensuojelun yhteiskehittämiseen kohtaamalla ja kuuntelemalla heidän ajatuksiaan. Kokemustieto on auttanut hanketyöntekijöitä syvällisellä tasolla ymmärtämään lastensuojelun haasteita ja tarpeita, ja samalla tuonut asiakkaan äänen kuuluville lastensuojelun kehittämistyössä.

Lapsen hyvinvointi rakentuu koko perheen voimavaroista. Kehittämistyössä mukana olleet kokemusasiantuntijat kokevat, että vanhemmuuteen tuen saaminen on ollut elämän kantava voima; tukemalla vanhempaa ja sisaruksia, autetaan myös sitä lasta, josta on oltu huolissaan. Vanhemmuuden tukemisessa lastensuojelu onkin koettu olevan tärkeä toimija sekä lapsen edun valvojana että vanhemmuuden tuen koordinoijana ja sen varmistajana.

Eräs kokemusasiantuntija kertoo, että sosiaalityöntekijä oli rinnalla kulkija elämän vaikeimmassa tilanteessa ja vastasi hätähuutoon lapseensa liittyen ja järjesti hänelle turvallisen paikan olla. Perheen tarvitsema tuki onkin aina yksilöllistä. Tärkeintä on, että löydetään yhteinen ymmärrys. Kokemustiedon perusteella kohtaamistaitojen on koettu olevan aivan keskeisiä työvälineinä lastensuojelussa, koska ne vaikuttavat suoraan siihen, miten perheet kokevat avun saamisen, luottamuksen syntymisen ja yhteistyön mahdollisuuden. 

Kokemusasiantuntijat muistuttavat, että vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen ja yhteistyön perustan luominen eivät saa jäädä asiakkaan vastuulle. Tärkeäksi on koettu, että sosiaalityöntekijä on uskaltanut puhua vaikeistakin asioista kunnioittavasti ja rakentavasti. Lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaat voivat elää tilanteissa, joissa vanhempi tai lapsi pelkää liikaa toimiakseen itsensä hyväksi. Silloin on tärkeää, että sosiaalityöntekijä uskaltaa puuttua asiaan ja ottaa vastuun. Tilanteissa, joissa vanhemmalta odotetaan jotain muutosta vanhemmuudessa, on se kerrottava selkeästi ja suoraan sekä varmistettava, että vanhempi kokee saavansa riittävästi tukea asian korjaamiseksi. Monitoimijainen yhteistyö, jaettu asiantuntijuus ja yhteinen suunnitelma varmistavat vanhempien tuen vaikeassa elämäntilanteessa.

Sosiaalityöntekijän kyky sanoittaa asioita selkeästi ja ymmärrettävästi auttaa asiakasta hahmottamaan tilanteensa ja sen mahdollisia ratkaisuja. Tämä vähentää pelkoa ja epävarmuutta, jotka voivat estää avun vastaanottamista. Kokemusasiantuntija lastensuojelun sosiaalityöntekijän kumppanina voi toimia tällaisessa tilanteessa ikään kuin tulkkina ja apuna näkemään asiakkaan vahvuudet ja tarpeet – ei vain ongelmia. Kun sosiaalityöntekijä sanoo ääneen perheen vahvuuksia, se voi muuttaa koko vuorovaikutuksen sävyn. Asiakas ei ole enää ongelma, vaan hän on ihminen, jolla on voimavaroja ja mahdollisuuksia.

Eräälle kokemusasiantuntijalle on ollut valtavan merkityksellistä huomata, että sosiaalityöntekijät eivät ole koskaan kyseenalaistaneet hänen äidinrakkauttaan, päinvastoin – he ovat nähneet sen voimavarana, joka kantaa perhettä eteenpäin. Se on antanut asiakkaalle voimaa jatkaa vaikeuksista huolimatta. Tämä kokemus opettaa, että hyvä sosiaalityö ei ole pelkkää ohjausta ja päätöksiä. 

Kokemusasiantuntija tietää, miltä tuntuu taistella saadakseen apua. Hän tietää, miten tärkeää on tulla kuulluksi ja autetuksi hädässä– ja miten raskasta on, kun ei tule. Asiakkaan näkökulmasta “toivo on tärkeämpää kuin tuhat tukitoimea”. 

Kirjoitus liittyy valtakunnalliseen osallisuusviikkoon, jota vietetään 2.–5.2.2026. Osallisuusviikon tarkoituksena on herättää keskustelua osallisuuden merkityksestä ihmisten hyvälle arjelle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Yhteiskirjoittamiseen on osallistunut Matkalla riittävään vanhemmuuteen -Kainuun osahankkeen kanssa kainuulaisia lastensuojelun kokemusasiantuntijoita.