Ristijärven perhekeskus

Lapsiperheillä on sosiaalihuoltolain mukaan oikeus tuen tarpeen arviointiin. Perhekeskuksissa ja perheasemilla palvelutarpeen arviointeja tekevät sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat yhteistyössä asiakkaan, tämän läheisten ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Arvioinnin aloittaminen edellyttää asiakkaan suostumusta, jos arviointia koskeva yhteydenotto on tullut muualta kuin asiakkaalta itseltään. Tuen tarpeen arviointi voi tulla esille myös lastensuojeluilmoituksena. Viranomaisilla ja muilla ammattihenkilöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos heille herää huoli lapsen tilanteesta.

Aikuisten sosiaalityöhön yhteyttä ottaneen työikäisen kainuulaisen elämäntilanne selvitetään tarpeen mukaisessa laajuudessa. Käydään yhdessä läpi esimerkiksi seuraavia osa-alueita: arkielämän sujuminen, elämän hallinta, ammatilliset valmiudet, koulutus, työllistyminen, asuminen, toimeentulo, talous- ja velkatilanne, sosiaaliset suhteet ja terveyden tila sekä voimavarat. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella sosiaalihuollon ammattilainen ja asiakas pohtivat, mitkä palvelut vastaavat parhaiten tarpeeseen. Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja tekee palvelutarpeen arvion 7 arkipäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa 1-2 arkipäivän kuluessa

Ikääntyneiden kainuulaisten kotona asumista tuetaan ohjauksella ja neuvonnalla, jolla vahvistetaan ikääntyneiden omia voimavaroja, edistetään toimintakykyä ja hyvinvointia sekä lisätään kotona asumiseen liittyvää pärjäämisen tunnetta. Ohjauksen ja neuvonnan pohjalta arvioidaan tarvittaessa asiakkaan hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä itsenäistä suoriutumista laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palvelutarpeen arvioinnissa ja selvityksessä huomioidaan iäkkään henkilön omat voimavarat ja se, miten hän selviytyy jokapäiväisistä toiminnoista itsenäisesti ja missä hän tarvitsee ulkopuolista apua. Palvelutarpeen monipuolinen ja laaja-alainen arviointi toimii asiakkaalle järjestettävien palvelujen pohjana. Palvelutarve arvioidaan kiireellisissä tilanteissa välittömästi tai viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Perhekeskusten toimintana järjestetään erilaista vertaisryhmätoimintaa vanhemmille ja lapsille. Perhekoulu on ryhmämuotoinen tuki lapsiperheille.

Perhekoulu

Perhekoulu on tarkoitettu lasten, heidän vanhempiensa ja lähimpien tueksi. Perhekoulu soveltuu kaikille perheille, jotka tarvitsevat tukea perheen vuorovaikutussuhteisiin. Lasten ja vanhempien erilliset ryhmät toimivat samanaikaisesti. Perhekoulu kokoontuu 10 viikon ajan, kerran viikossa. Se on perheille maksuton. Perhekouluun ilmoittaudutaan yhteyshenkilöiden kautta.

Perhekoulu tarjoaa vertaistukea ja tietoa, joiden kautta pyritään lisäämään tietoisuutta omista kasvatuskäytännöistä ja keinoista tarpeen mukaan muuttaa niitä. Tavoitteena on vanhemman ja lapsen välisen myönteisen vuorovaikutussuhteen kehittyminen ja sen tukeminen.

Lasten ryhmässä harjoitellaan vanhempien ryhmän tavoitteiden mukaista toimintaa.

Perheasemat ja -keskukset

Kainuussa monialainen perhekeskus on osa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelurakennetta. Jokaisessa kunnassa on perhekeskus tai perheasema. Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden lähipalvelut yhteen. Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat neuvolatoiminta, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Kuntien välillä voi olla eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tiimiin voivat kuulua kouluterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa.

Perhekeskus on avoin kaikille lapsiperheille. Perhekeskus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä ja tarjoaa vanhemmille ja lapsille varhaista tukea ja apua.

Per­he­neu­vo­lan teh­tä­vä on tu­kea ja edis­tää las­ten ja nuor­ten myön­teis­tä ke­hi­tys­tä. Pal­ve­lut ovat luot­ta­muk­sel­li­sia, mak­sut­to­mia ja va­paaeh­toi­sia.

Kas­va­tus- ja per­he­neu­von­taan eli perheneuvolaan voi ha­keu­tua, jos

• lap­sen ke­hi­tys, käyt­täy­ty­mi­nen tai tun­ne-elä­mä ai­heut­taa huol­ta
• lap­sel­la on pul­mia päi­vä­hoi­dos­sa, kou­lus­sa tai ka­ve­rei­den kans­sa
• van­hem­mat tar­vit­se­vat apua van­hem­muu­teen tai van­hem­pien vä­lis­ten ris­ti­rii­to­jen sel­vit­tä­mi­seen
• per­hees­sä on ol­lut me­ne­tyk­siä tai vai­kei­ta elä­män­ti­lan­tei­ta
• per­hees­sä har­ki­taan avioe­roa tai per­heen­jä­se­net tar­vit­se­vat tu­kea eros­ta sel­viy­ty­mi­seen

Perheneuvolassa lap­sen ja ko­ko per­heen kans­sa työs­ken­te­lee so­siaa­li­työn­te­ki­jöi­tä ja psy­ko­lo­ge­ja. Ta­voit­tee­na on on­gel­ma­ti­lan­teen ym­mär­tä­mi­nen, uu­sien nä­kö­kul­mien löy­ty­mi­nen ja per­heen omien voi­ma­va­ro­jen vah­vis­tu­mi­nen. Per­heen suos­tu­muk­sel­la tehdään tar­vit­taes­sa yh­teis­työ­tä per­heel­le tär­kei­den ver­kos­to­jen kans­sa.

Per­he­neu­vo­lan per­hea­sioi­den so­vit­te­lu aut­taa pa­ri­suh­teen ris­ti­rii­ta­ti­lan­teis­sa. Avio- tai avoe­rois­sa pi­de­tään eri­tyi­ses­ti sil­mäl­lä lap­sen etua so­vit­taes­sa lap­sen huol­toon, ta­paa­mi­soi­keu­teen ja ela­tuk­seen liit­ty­vis­tä asiois­ta. Li­säk­si per­he­neu­vo­las­sa teh­dään kä­rä­jäoi­keu­den pyyn­nös­tä van­hem­muu­den ar­vioi­ta ja lap­sen kuu­le­mi­sta se­kä täy­tän­töön­pa­no­so­vit­te­lua.

Asia­kas­työn li­säk­si per­he­neu­vo­la an­taa työ­noh­jaus­ta ja kon­sul­taa­tio­ta las­ten ja lap­si­per­hei­den kans­sa työs­ken­te­le­vil­le.

Per­he­neu­vo­lan asiak­kaak­si voi tul­la esi­mer­kik­si neu­vo­lan, var­hais­kas­va­tuk­sen tai kou­lun oh­jaa­ma­na tai ot­ta­mal­la it­se yh­teyt­tä perheneuvolaan.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Huostaanoton yhteydessä lapselle järjestetään hänen tarpeitaan vastaava sijaishuolto. Tällöin lapsi asuu oman kodin ulkopuolella sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa.

Huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jolla turvataan lapsen tai nuoren hoito ja huolenpito sekä edellytykset terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Huostaanoton valmistelussa kuullaan vanhempia ja lasta ja heidän suostumustaan huostaanottoon selvitetään. Huostaanotto voidaan tarvittaessa tehdä vastoin vanhempien ja lapsen suostumusta, jos lapsen tilanne sitä vaatii. Vanhempien tai 12 vuotta täyttäneen lapsen vastustaessa huostaanottoa päätöksen tekee hallinto-oikeus.

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos:

1. puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai
2. lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos:

1. avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja
2. sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Se voidaan lakkauttaa aikaisemminkin huostaanoton syiden poistuttua, jos ratkaisu ei ole vastoin lapsen etua. Kunnan sosiaaliviranomaisen on velvollisuus tukea lasta ja nuorta huostaanoton päätyttyä jälkihuollon palveluilla, kunnes nuori täyttää 25 vuotta.

Kiireellinen sijoitus

Mikäli lapsi tai nuori on välittömän hoidon tai huolenpidon tarpeessa tai välittömässä vaarassa, voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti sijaishuolto paikkaan. Kiireellisen sijoituksen kesto on 30 vrk, jonka jälkeen se raukeaa. Tarvittaessa kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa.

Lastensuojelutyö painottuu avohuollon palveluihin. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä keskustelee perheen kanssa siitä, miten vaikeuksiin voidaan antaa apua ja mitä avohuollon palveluja on käytettävissä. Lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille laaditaan asiakassuunnitelma yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Suunnitelmaan kirjataan työskentelyn tavoitteet ja tukimuodot.

Avohuolto on korostuneesti kotikasvatusta ja kodin olosuhteita tukevaa, neuvovaa ja ohjaavaa. Käytännössä sen onnistuminen edellyttää osapuolten vapaaehtoista osallistumista, aktiivisuutta omatoimisen selviytymisen turvaamiseksi. Avohuollon tukitoimilla halutaan aina tukea kotien olosuhteita ja kotikasvatusta siten, että perheet selviytyvät peruspalveluiden turvin.

Käytettäviä tukimuotoja:

• neuvottelumahdollisuus sosiaalityöntekijöiden kanssa sosiaalitoimistossa tai tarvittaessa perheen kotona
• mahdollisuus erilaisiin terapioihin ja lasten psykiatriseen hoitoon
• tutkimus ja hoito kasvatus- ja perheneuvonnan toimipaikassa
• perhetyö ja tehostettu perhetyö
• lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden apu lapsiperheille
• päivähoitopaikan järjestäminen ottaen huomioon lastensuojelunäkökohdat
• koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä kouluviranomaisten kanssa
• tukihenkilö lapselle/nuorelle ja vanhemmille
• tukiperhe lapselle/nuorelle
• ensi- ja turvakotipalvelut
• taloudellinen tuki lapsen/nuoren harrastuksiin
• taloudellinen tuki lastensuojelullisin perustein
• sijoitus asumaan kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimenpiteenä
• asuntoja lastensuojelun tarpeeseen
• loman kustantaminen sosiaalisin perustein
• nuorten työhön sijoittumisen tukeminen
• nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön palvelut
• sovittelutoiminta
• erilaisia verkostotyön menetelmiä
• perhekuntoutus
• nuorten ja lapsiperheiden päihdetyöntekijän tarjoamat palvelut
• eri järjestöjen ja seurakuntien palvelut