Kajaanin perhekeskus

Palvelutarpeen arvioinnin tarkoituksena on tukea ja ohjata asiakkaita tilanteissa, joissa arjen hallinta uhkaa vaarantua tai on vaarantunut.

Palvelutarpeen arvioinnissa sosiaalihuollon ammattilainen selvittää yhdessä kanssasi esimerkiksi seuraavia osa-alueita: arkielämän sujuminen, elämän hallinta, ammatilliset valmiudet, koulutus, työllistyminen, asuminen, toimeentulo, talous- ja velkatilanne, sosiaaliset suhteet ja terveyden tila sekä voimavarat.

Palvelutarpeen arvioinnin perusteella sosiaalihuollon ammattilainen pohtii kanssasi, mitkä palvelut vastaavat parhaiten tarpeisiisi. Arvio tehdään 7 arkipäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa 1-2 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Perhekeskusten toimintana järjestetään erilaista vertaisryhmätoimintaa vanhemmille ja lapsille.

Perheasemat ja -keskukset

Jokaisessa kunnassa on perhekeskus tai perheasema. Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden lähipalvelut yhteen. Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Kuntien välillä voi olla eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tiimiin voivat kuulua kouluterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa.

Perhekeskus on avoin kaikille lapsiperheille. Perhekeskus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä ja tarjoaa vanhemmille ja lapsille varhaista tukea ja apua.

Per­he­neu­vo­lan teh­tä­vä on tu­kea ja edis­tää las­ten ja nuor­ten myön­teis­tä ke­hi­tys­tä. Pal­ve­lut ovat luot­ta­muk­sel­li­sia, mak­sut­to­mia ja va­paaeh­toi­sia.

Kas­va­tus- ja per­he­neu­von­taan eli perheneuvolaan voi ha­keu­tua, jos

• lap­sen ke­hi­tys, käyt­täy­ty­mi­nen tai tun­ne-elä­mä ai­heut­taa huol­ta
• lap­sel­la on pul­mia päi­vä­hoi­dos­sa, kou­lus­sa tai ka­ve­rei­den kans­sa
• van­hem­mat tar­vit­se­vat apua van­hem­muu­teen tai van­hem­pien vä­lis­ten ris­ti­rii­to­jen sel­vit­tä­mi­seen
• per­hees­sä on ol­lut me­ne­tyk­siä tai vai­kei­ta elä­män­ti­lan­tei­ta
• per­hees­sä har­ki­taan avioe­roa tai per­heen­jä­se­net tar­vit­se­vat tu­kea eros­ta sel­viy­ty­mi­seen

Perheneuvolassa lap­sen ja ko­ko per­heen kans­sa työs­ken­te­lee so­siaa­li­työn­te­ki­jöi­tä ja psy­ko­lo­ge­ja. Ta­voit­tee­na on on­gel­ma­ti­lan­teen ym­mär­tä­mi­nen, uu­sien nä­kö­kul­mien löy­ty­mi­nen ja per­heen omien voi­ma­va­ro­jen vah­vis­tu­mi­nen. Per­heen suos­tu­muk­sel­la tehdään tar­vit­taes­sa yh­teis­työ­tä per­heel­le tär­kei­den ver­kos­to­jen kans­sa.

Per­he­neu­vo­lan per­hea­sioi­den so­vit­te­lu aut­taa pa­ri­suh­teen ris­ti­rii­ta­ti­lan­teis­sa. Avio- tai avoe­rois­sa pi­de­tään eri­tyi­ses­ti sil­mäl­lä lap­sen etua so­vit­taes­sa lap­sen huol­toon, ta­paa­mi­soi­keu­teen ja ela­tuk­seen liit­ty­vis­tä asiois­ta. Li­säk­si per­he­neu­vo­las­sa teh­dään kä­rä­jäoi­keu­den pyyn­nös­tä van­hem­muu­den ar­vioi­ta ja lap­sen kuu­le­mi­sta se­kä täy­tän­töön­pa­no­so­vit­te­lua.

Asia­kas­työn li­säk­si per­he­neu­vo­la an­taa työ­noh­jaus­ta ja kon­sul­taa­tio­ta las­ten ja lap­si­per­hei­den kans­sa työs­ken­te­le­vil­le.

Per­he­neu­vo­lan asiak­kaak­si voi tul­la esi­mer­kik­si neu­vo­lan, var­hais­kas­va­tuk­sen tai kou­lun oh­jaa­ma­na tai ot­ta­mal­la it­se yh­teyt­tä perheneuvolaan.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Huostaanoton yhteydessä lapselle järjestetään hänen tarpeitaan vastaava sijaishuolto. Tällöin lapsi asuu oman kodin ulkopuolella sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa.

Huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jolla turvataan lapsen tai nuoren hoito ja huolenpito sekä edellytykset terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Huostaanoton valmistelussa kuullaan vanhempia ja lasta ja heidän suostumustaan huostaanottoon selvitetään. Huostaanotto voidaan tarvittaessa tehdä vastoin vanhempien ja lapsen suostumusta, jos lapsen tilanne sitä vaatii. Vanhempien tai 12 vuotta täyttäneen lapsen vastustaessa huostaanottoa päätöksen tekee hallinto-oikeus.

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos:

1. puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai
2. lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos:

1. avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja
2. sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Se voidaan lakkauttaa aikaisemminkin huostaanoton syiden poistuttua, jos ratkaisu ei ole vastoin lapsen etua. Kunnan sosiaaliviranomaisen on velvollisuus tukea lasta ja nuorta huostaanoton päätyttyä jälkihuollon palveluilla, kunnes nuori täyttää 25 vuotta.

Kiireellinen sijoitus

Mikäli lapsi tai nuori on välittömän hoidon tai huolenpidon tarpeessa tai välittömässä vaarassa, voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti sijaishuolto paikkaan. Kiireellisen sijoituksen kesto on 30 vrk, jonka jälkeen se raukeaa. Tarvittaessa kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa.

Lastensuojelutyö painottuu avohuollon palveluihin. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä keskustelee perheen kanssa siitä, miten vaikeuksiin voidaan antaa apua ja mitä avohuollon palveluja on käytettävissä. Lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille laaditaan asiakassuunnitelma yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Suunnitelmaan kirjataan työskentelyn tavoitteet ja tukimuodot.

Avohuolto on korostuneesti kotikasvatusta ja kodin olosuhteita tukevaa, neuvovaa ja ohjaavaa. Käytännössä sen onnistuminen edellyttää osapuolten vapaaehtoista osallistumista, aktiivisuutta omatoimisen selviytymisen turvaamiseksi. Avohuollon tukitoimilla halutaan aina tukea kotien olosuhteita ja kotikasvatusta siten, että perheet selviytyvät peruspalveluiden turvin.

Käytettäviä tukimuotoja:

• neuvottelumahdollisuus sosiaalityöntekijöiden kanssa sosiaalitoimistossa tai tarvittaessa perheen kotona
• mahdollisuus erilaisiin terapioihin ja lasten psykiatriseen hoitoon
• tutkimus ja hoito kasvatus- ja perheneuvonnan toimipaikassa
• perhetyö ja tehostettu perhetyö
• lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden apu lapsiperheille
• päivähoitopaikan järjestäminen ottaen huomioon lastensuojelunäkökohdat
• koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä kouluviranomaisten kanssa
• tukihenkilö lapselle/nuorelle ja vanhemmille
• tukiperhe lapselle/nuorelle
• ensi- ja turvakotipalvelut
• taloudellinen tuki lapsen/nuoren harrastuksiin
• taloudellinen tuki lastensuojelullisin perustein
• sijoitus asumaan kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimenpiteenä
• asuntoja lastensuojelun tarpeeseen
• loman kustantaminen sosiaalisin perustein
• nuorten työhön sijoittumisen tukeminen
• nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön palvelut
• sovittelutoiminta
• erilaisia verkostotyön menetelmiä
• perhekuntoutus
• nuorten ja lapsiperheiden päihdetyöntekijän tarjoamat palvelut
• eri järjestöjen ja seurakuntien palvelut

Sosiaaliviranomaisen on velvollisuus tukea lasta ja nuorta huostaanoton päätyttyä jälkihuollon palveluilla. Jälkihuolto tarkoittaa opiskeluun, asumiseen, toimeentuloon ja työhön liittyvien tukitoimien suunnittelua nuoren ja eri viranomaisten kesken. Tukitoimet ja palvelut suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaan jälkihuoltosuunnitelmassa. Jälkihuolto on nuorelle vapaaehtoista ja se päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 23 vuotta.

Perhetyöstä saat ohjausta ja tukea sekä pieniin, että isompiinkin elämän kuormittaviin tilanteisiin. Haasteita arkeen voi tuoda; vanhempien ero, lapsen koulunkäyntivaikeudet, murrosikä, lapsen omaehtoisuus, kiukkutilanteet ja riitely, vanhemman väsymys tai sairastuminen. Perhetyö tukee sinua ja perhettäsi omien voimavarojen käyttöönotossa.

Perhetyöstä saat ohjausta ja vinkkejä vanhemmuuteen, lasten hoitoon, lasten ja nuorten kehitykseen liittyen, perheen vuorovaikutukseen ja yleisesti arjen sujuvuuteen. Perhetyö voi tukea perhettäsi elämän kriisi- ja muutostilanteessa. Perhetyön tavoitteet suunnitellaan yhdessä kanssasi ja ne ovat yksilöllisesti juuri sinun perheesi hyvinvointia lisäävät. Perhetyön aikataulut ja kesto määräytyy tarpeesi mukaan. Työtä tehdään pääsääntöisesti perheiden kotona. Lapsen hyvinvointi on perhetyön keskeisin kriteeri.

Perhetyöllä voidaan tukea esimerkiksi

• vanhemmuutta
• lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä
• arjen sujuvuutta; rajat päivärytmi, yhdessäolo
• elämänmuutoksista ja -kriiseistä selviytymistä
• perheen jäsenten vuorovaikutustaitoja
• perheen voimavarojen vahvistumista

Kaikilla meistä on elämässä välillä haastetta. Ota rohkeasti yhteyttä ja pohditaan yhdessä, olisiko perhetyöstä apua sinun ja perheesi tilanteessa. Perhetyötä voit hakea Omasotessa, lomakkeella (postitse), soittamalla perhetyön sosiaaliohjaajalle tai pyytää esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajaa tai muuta työntekijää, ottamaan yhteyttä perhetyöhön puolestasi.

Onko nuoresi unirytmi päälaellaan, eikö läksyjen teko maistu, ihmetyttääkö 3-vuotiaasi luja tahto tai onko kodin säännöt rempallaan?

NOPSA-perhetyön käynnit tapahtuvat perheesi kotona. Sinä ja perheesi, voitte yhdessä perheohjaajan kanssa pitää perhepalavereita, joissa voidaan sopia esimerkiksi kotitöistä tai ruutuajasta. Voit saada perheohjaajalta vinkkejä miten toimia silloin, kun tuntuu siltä, että kaikki keinot on jo kokeiltu.

Jos arkesi on pääasiassa sujuvaa, mutta tarvitsisit lyhytaikaista tukea, voisit hyötyä NOPSA-perhetyöstä. Ota rohkeasti yhteyttä ja pohditaan yhdessä, olisiko NOPSA-perhetyöstä apua sinun ja perheesi tilanteessa.

Lapsiperheiden kotipalvelusta saat konkreettista tukea perheenne arkea haastaviin erilaisiin tilanteisiin. Tavoitteenamme on tarjota varhaista tukea, kuten apua lastenhoitoon ja tukea arjen askareista selviytymiseen. Tuemme perheenne voimavarojen vahvistumista ja arjen sujuvuutta yhdessä kanssanne.

Olemme perheenne tukena esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• vauva-arjen sujuvuuden tukena
• tilapäisen uupumuksen ja masennuksen aikana
• perheessänne tapahtuneessa elämäntilanteen muutoksessa tai kriisitilanteessa
• perheenjäsenen vakavassa sairastumisessa ja siihen liittyvissä käynneissä
• arkenne sujuvuus kaipaa vahvistamista ja erityistä tukea
• kaipaatte tukea arjen askareiden suorittamiseen

Lapsiperheiden kotipalvelun toteutus ja tavoitteet suunnitellaan yhdessä kanssanne. Lapsiperheiden kotipalvelusta voitte saada tilapäistä apua lasten hoitoon tai muihin jokapäiväiseen elämään kuuluviin tilanteisiin, kun perheenne voimavarat ovat vähissä. Lasiperheiden kotipalvelu on vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista, joka voi olla myös konkreettista auttamista kotitöissä. Toimintamme perustuu luottamuksellisuuteen.