Vuolijoen neuvola, Kajaani

Perhesuunnitteluneuvonnassa sinua tuetaan ja ohjataan vastuulliseen seksuaalikäyttäytymiseen. Palvelu on tarkoitettu kaikille hedelmällisessä iässä oleville asiakkaille. Vastaanotolla saat neuvoja ehkäisyn valintaan ja raskauden suunnitteluun. Lisäksi perhesuunnitteluneuvonnassa ohjataan tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä perheitä.

Naisten kohdunkaulan syövän seulontatutkimukset (papa) tehdään 30–65 -vuotiaille naisille viiden vuoden välein.

Asiakas saa ajan seulontatutkimukseen kutsun mukana. Mikäli varattu aika ei sovi, toivotaan ajan muutokset ja peruutukset tehtävän mahdollisimman pian kutsun saapumisesta kutsussa annettujen ohjeiden mukaisesti. Tutkimus on maksuton.

Maksuttomaan rintasyövän seulontatutkimukseen, mammografiaan, kutsutaan 50–69 -vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Kutsussa on aikaehdotus ja ohjeet ajan siirtämiseen tai perumiseen. Kutsuja postitetaan kuvausten ajan pienissä erissä.

Kajaanilaisten, paltamolaisten, ristijärveläisten ja sotkamolaisten seulontatutkimukset järjestetään Kajaanin Radiologikeskuksessa, os. Rajakatu 3, 87100 Kajaani, koko vuoden ajan.

Hyrynsalmelaisten ja suomussalmelaisten seulontatutkimukset järjestetään Suomussalmella. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan kutsussa. Kuhmolaisten seulontatutkimukset järjestetään Kuhmossa. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan kutsussa.

Kai­kil­le ras­kaa­na ole­vil­le on tar­jol­la var­hais­ras­kau­den ylei­nen ult­raää­ni­tut­ki­mus, jo­ka teh­dään ras­kaus­vii­koil­la 10–14. Tä­män tut­ki­muk­sen tar­koi­tuk­se­na on var­mis­taa, et­tä si­kiö on elos­sa, var­men­taa ras­kau­den kes­to ja to­de­ta si­kiöi­den lu­ku­mää­rä. En­si­si­jai­nen kro­mo­so­mi­poik­kea­vuuk­sien seu­lon­ta­me­ne­tel­mä on ns. var­hais­ras­kau­den yh­dis­tel­mä­seu­lon­ta: Ras­kaus­vii­koil­la 9+0 - 11+6 ote­taan ras­kaa­na ole­val­ta ve­ri­näy­te. Nis­ka­tur­vo­ke ult­raää­ni­tut­ki­mus ajoi­te­taan ras­kaus­vii­koil­le 12+0 - 13+6, jol­loin mi­ta­taan si­kiön nis­ka­tur­vo­tus. Yh­dis­tä­mäl­lä ve­ri­näyt­teen ja nis­ka­tur­vo­tus­mit­tauk­sen tu­lok­set voi­daan tun­nis­taa ne si­kiöt, joi­den kro­mo­so­mi­poik­kea­vuu­den ris­ki on suu­ren­tu­nut. Kai­kil­le ras­kaa­na ole­vil­le on tar­jol­la ra­ken­neult­raää­ni­tut­ki­mus ras­kaus­vii­koil­la 21+. Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ult­raää­nel­lä tut­ki­taan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti si­kiön eli­met.

Äitiysneuvolassa turvaamme sinun, syntyvän lapsesi sekä koko perheen terveyttä ja tuemme valmistautumisessa tulevaan vanhemmuuteen. Raskauden aikana tulet käymään terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla sekä sinulla on halutessasi mahdollisuus osallistua sikiöseulontoihin. Tukea saat tarvittaessa seksuaalisuuteen, perisuhteeseen sekä muihin ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Puoliso tai tukihenkilö on aina tervetullut mukaan neuvolakäynneille. Äitiysneuvolaan voit olla yhteydessä jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

Lasten puheterapia

Puheterapian tarkoituksena on vuorovaikutuksen, puheen, kielen ja äänen häiriöiden ennaltaehkäiseminen, tutkiminen, ohjaus, seuranta ja terapia. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin. Puheterapia perustuu asiakkaan, perheen ja terapeutin yhteistyöhön. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa esim. päivähoito, toimintaterapeutti, lääkäri.

Puheterapeutille tullaan neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Asiakkaat kutsutaan käynnille kirjeitse tai puhelimitse. Puheterapiaan tulevat uudet asiakkaat voivat etukäteen tulostaa ja täyttää taustatietokaavakkeen ensikäynnille.

Aikuisten puheterapia

Aikuisten puheterapiapalvelut on kohdennettu Kajaanin terveyskeskussairaalan kuntoutusyksikön aivohalvauskuntoutujille. Kuntoutujat ohjautuvat puheterapiaan osastonlääkärin lähetteellä. Puheterapian tavoitteena on parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä elämässä. Puheterapia sisältää kielellis-kognitiivisten toimintojen, puhemotoristen toimintojen, äänen käytön sekä syömis- ja nielemistoimintojen arviointia, kuntoutusta ja ohjausta. Puheterapeutti toimii osana moniammatillista kuntoutustyöryhmää.

Lastenneuvolassa seuraamme lapsesi kasvua ja kehitystä. Saat tukea erilaisissa lapsen kehitykseen, hoitoon ja kasvuun liittyvissä kysymyksissä. Lastenneuvolassa tuemme koko perhettä ja saat lisäksi myös tukea seksuaalisuuteen, parisuhteeseen sekä muihin ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Lastenneuvolakäynnit sisältävät käyntejä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla. Käynneillä huolehditaan rokotusohjelman toteuttamisesta. Lastenneuvolassa teemme yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa. Ohjaamme tarvittaessa jatkohoitoon muiden ammattiryhmien luokse. Meihin voit ottaa yhteyttä alle kouluikäisen lapsesi terveysasioissa, sairausasiat hoituvat ylepolin tai terveysasemien kautta.

Psykologit toimivat eri erityisaloilla osana moniammatillisia työryhmiä sekä sosiaalipalveluiden että terveyspalveluiden alueilla. Keskeisiä psykologien työtehtäviä ovat psykologisten arviointien ja tutkimusten tekeminen, psykologisten hoitojen ja kuntoutuksen antaminen, konsultaatiot ja psykologisen tietämyksen tuominen asiakkaiden hoitoa ja kuntoutusta suunnitteleviin työryhmiin.

Psykologit voivat olla avuksi, kun tarvitaan:

• arviota oppimis- tai työkyvystä ja kuntoutuksen mahdollisuuksista • tukea lapsen ja nuoren kehitykseen ja kasvattamiseen liittyvissä asioissa • keskustelutukea elämän kriisitilanteisiin, ihmissuhdevaikeuksiin, mielen pahoinvointiin tai fyysiseen sairastamiseen liittyen • mahdollisuutta pohtia ja kehittää omia persoonallisia ajattelu- ja toimintatapoja ja oppia paremmin ymmärtämään omaa itseä • aivoperäisten, esim. puhe-, muisti- ja havaintotoimintojen häiriöiden arviota ja hoitoa

Kun lap­sen van­hem­mat ei­vät ole avio­lii­tos­sa kes­ke­nään lap­sen syn­tyes­sä, vah­vis­te­taan isyys te­ke­mäl­lä isyy­den tun­nus­tus. Isyy­den tun­nus­ta­mi­nen on mah­dol­lis­ta teh­dä en­nen lap­sen syn­ty­mää äi­tiys­neu­vo­las­sa tai lap­sen syn­ty­män jäl­keen las­ten­val­vo­jan luo­na.

Lap­sen äi­din ko­ti­kun­nan las­ten­val­vo­ja huo­leh­tii tun­nus­ta­mi­sa­sia­kir­jo­jen lä­het­tä­mi­ses­tä maist­raat­tiin. Jos lap­sen isyyt­tä ei ole tun­nus­tet­tu ras­kau­den ai­ka­na, las­ten­val­vo­ja huo­leh­tii isyy­den sel­vit­tä­mi­ses­tä lap­sen syn­ty­män jäl­keen. Maist­raat­ti hy­väk­syy isyy­den tun­nus­ta­mi­sen.

Isyy­den tun­nus­ta­mi­sel­la vah­vis­te­taan lap­sen ja hä­nen isän­sä vä­li­nen su­ku­lai­suus­suh­de. Lap­si saa sa­man­lai­sen oi­keu­del­li­sen ase­man kuin avio­lii­tos­sa syn­ty­neel­lä lap­sel­la on.

Kun isyys on vah­vis­tet­tu, lap­sel­le voi­daan an­taa isän su­ku­ni­mi. Isäs­tä tu­lee ela­tus­vel­vol­li­nen sa­moin kuin lap­sen äi­ti­kin on ela­tus­vel­vol­li­nen. Lap­si saa pe­rin­töoi­keu­den isään ja isän­puo­lei­seen su­kuun; myös isäl­le syn­tyy pe­rin­töoi­keus lap­seen­sa näh­den. Jos lap­si on alai­käi­nen isän­sä kuol­les­sa, lap­si voi saa­da per­he-elä­ket­tä se­kä kor­vauk­sia isän va­kuu­tuk­ses­ta.

Isyy­den tun­nus­ta­mi­sen yh­tey­des­sä van­hem­mat voi­vat al­le­kir­joit­taa myös so­pi­muk­sen lap­sen yh­teis­huol­ta­juu­des­ta. Las­ten­val­vo­ja vah­vis­taa so­pi­muk­sen isyy­den vah­vis­ta­mi­sen jäl­keen. Muus­sa ta­pauk­ses­sa lap­sen ai­noak­si huol­ta­jak­si jää äi­ti.

Jos van­hem­mat ei­vät asu yh­des­sä, voi­daan las­ten­val­vo­jan luo­na laa­tia myös ela­tus­so­pi­mus isyy­den sel­vit­tä­mi­sen yh­tey­des­sä.