Oikomishoidon kriteereihin muutoksia Kainuussa
Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa on siirrytty käyttämään valtakunnallisia oikomishoitoon ottamisen kriteerejä 1.3.2023 alkaen. Valtakunnalliset kriteerit pohjautuvat sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmän laatimiin kiireettömän hoidon perusteisiin.
”Siirrymme nyt myös Kainuussa noudattamaan valtakunnallista käytäntöä, joka on suurimmassa osassa Suomea ollut jo pidempään käytössä. Kriteeristön käyttöönoton taustalla on kansallisella tasolla yhdenvertainen toimintatapa, johon hyvinvointialueita velvoitetaan. Myös tiukentuva hoitotakuu ohjaa meitä muutosten tekemiseen”, kertoo apulaisylihammaslääkäri Noora Riikola Kainuun hyvinvointialueelta.
Oikomishoidot julkisessa terveydenhuollossa keskittyvät jatkossa vaikeampien purentavirheiden hoitoon
Oikomishoidon tarkoituksena on normalisoida purennan ja kasvojen kehitys sekä korjata hampaiston, kasvojen ja leukojen poikkeavuuksia. Tarkastuksen yhteydessä purennalle annetaan kriteeristön mukainen pisteytys, jonka mukaan kriteerien täyttyessä tarjotaan mahdollisuutta oikomishoitoon.
Aiempaan verrattuna esimerkiksi ahtauden hoidon kriteerit ovat jatkossa tiukemmat ja keskittyvät erittäin vaikeiden ahtauksien hoitoon. 10-portaisessa pisteytysjärjestelmässä lasten kehittyvässä hampaistossa hoidetaan luokan 7+ ja sitä vaikeammat purentavirheet. Halutessaan lievempien purentavirheiden hoitoon voi hakeutua yksityiselle sektorille.
”Purentavirheen hoidossa omahoidon ja suuhygienian tulee olla sekä ennen hoitoa että hoidon aikana hyvällä tasolla”, muistuttaa Noora Riikola Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollosta. Ennen oikomishoidon aloittamista kariologisen hoidon eli paikkaushoidon tulee olla valmis. Oikomishoito voidaan myös keskeyttää, mikäli omahoidon taso heikentyy ja hampaiden reikiintymisen riski nousee.
”Merkittävä yhteiskunnallinen terveysriski koskee erityisesti lasten ja nuorten nopeasti heikentyvää suun terveyttä. Reikiintymisen lisäksi iso ongelma on hampaiden eroosio eli kemiallinen kuluminen, jota lisäävät happamien juomien, kuten energiajuomien runsas käyttö. Lisäksi tulehdukset ja iensairaudet ovat valitettavan yleisiä jo varhain. Vanhempien vastuulla on huolehtia lasten suun terveydestä opettamalla oikeita hoito- ja ravintotottumuksia, sillä suurin työ oman suun terveyden eteen tehdään kotona”, korostaa apulaisylihammaslääkäri Riikola.
