Sairaalaverkkoselvitys esittää muutoksia sairaaloiden määrään ja profiileihin
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten nykytilaa selvittävän työryhmän raportti on julkaistu torstaina 11. tammikuuta. Työryhmä on laatinut keskustelun ja lainsäädännön pohjaksi ehdotuksensa sairaaloiden määritelmiksi sekä eri portaiden sairaaloiden palveluprofiiliksi. Selvitystyössä ei oteta kantaa yksittäisen hyvinvointialueen tai nykyisen yksittäisen sairaalan tai päivystyksen toimipisteen palveluvalikoimaan tai muotoon.
Työryhmän näkemyksen mukaan nykyisen sairaala- ja päivystysverkon palvelurakenne ei ole taloudellisesti kestävä eikä siihen riitä osaajia. Myöskään nykyistä eri aloja koskevaa poikkeuslupamenettelyä ei nähdä mielekkäänä jatkaa. Raportissa esitetään lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka toteutettaisiin ajallisesti porrastettuna.
”Jaamme työryhmän raportin lähtökohdat työvoiman saatavuuden ja kustannushaasteiden osalta. Olemme yhtä mieltä siitä, että muutoksia on väistämättä tehtävä. On kuitenkin epärealistista olettaa, että potilaiden hoitaminen toisaalla merkittävästi pienentäisi kustannuksia tai onnistuisi ilman potilasturvallisuuden vaarantumista, jos päivystyksellisyyttä merkittävästi karsitaan. Näin ollen sairaalaverkkoa on syytä jatkotyöskentelyssä tarkastella huolellisesti sekä pohjoisen yhteistyöalueen että välimatkojen näkökulmasta. Päivystävä sairaala on kokonaisuus, jossa eri toiminnot tukevat toisiaan. Samalla se on maakunnan palveluiden ydin, jolla tuetaan myös peruspalveluita. Tästä näkökulmasta katsoen Kainuussa lähtökohtana on edelleen keskeiset erikoisalat sisältävä päivystävän keskussairaalan kokonaisuus”, kommentoi Kainuun hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg julkaistua selvitystä.
”Sairaaloita koskevia esityksiä on aiempien sote-uudistusten yhteydessä tehty varsin taajaan ilman erityisen radikaaleja muutoksia. On myös poliittisesti vaikeaa ratkoa maakuntien toimintaedellytyksiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Esitysten eteneminen erityisesti toisen vaiheen osalta edellyttää huolellista vaikutusten arviointia, koska kyse olisi perustavaa laatua olevasta muutoksesta koko maassa. On myös huomioitava, että työryhmän raportti on kehittämisen lähtökohta ei lopullinen esitys”, jatkaa Lindberg.
Esitykset porrastaisivat muutoksia 2030-luvulle saakka
Työryhmän esityksen ensimmäisessä vaiheessa tulisi mm. vähentää erillisiä perusterveydenhuollon yöaikaisia päivystyspisteitä sekä mahdollistaa synnytystoiminnan ja ympärivuorokautisen erikoisalojen päivystys- ja leikkaustoiminnan palvelut kaikilla hyvinvointialueilla. Keskeistä näissä on huomion kiinnittäminen osaavan työvoiman saatavuuteen ja hyvinvointialueiden tarkoituksenmukaiseen työnjakoon palveluiden turvaamiseksi. Nämä vuodelle 2026 esitetyt ehdotukset eivät esimerkiksi Kainuussa juurikaan muuttaisi nykykäytäntöä.
Toisessa vaiheessa Suomen sairaala- ja päivystysverkkoa edelleen tiivistettäisiin lähivuosina osaamisen sekä toiminnan laadun ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi. Tämän mukaan viimeistään 2030 alkaen maassa olisi kolmen eri tasoisia sairaaloita. Viiden yliopistosairaalan lisäksi olisi viidestä kahdeksaan keskussairaalaa, jotka eivät rajautuisi hyvinvointialueittain, vaan palvelisivat kansallisesti. Kolmanteen ryhmään - ns. akuuttisairaaloihin - kuuluisivat ympärivuorokautisesti päivystävät sairaalat kuitenkin ilman synnytyksiä, tehohoitoa tai yöaikaista leikkaussalivalmiutta.
Työryhmän tai sen työtä ohjaavan ohjausryhmän näkemykset eivät kaikilta osin ole olleet yksimielisiä. Esimerkiksi sairaaloiden profiilien määrittelystä ja niiden lukumäärästä on ollut eriäviä käsityksiä.
Työryhmän raportti on luettavissa STM:n verkkosivuilta.
