Kainuun hyvinvointialue kehittää neurokirjon lasten ja nuorten palveluja Kelan tuella

Kainuun hyvinvointialue kehittää neurokirjon lasten ja nuorten palveluja osana valtakunnallista Kirjo-projektia. Kelan myöntämä kehittämisrahoitus mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen välisen monialaisen yhteistyön kehittämisen.

Kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa -projektin tavoitteena on sujuvoittaa perheiden arkea ja vahvistaa oikea-aikaista tukea lasten ja nuorten kasvuympäristöissä. Kela rahoittaa toimintaa kaikilla hyvinvointialueilla vuosina 2025–2027.

Neurokirjon piirteet koskettavat suurta määrää lapsia ja nuoria. Palvelujärjestelmässä haasteita on tunnistettu erityisesti tuen oikea-aikaisuudessa, yhteensovittamisessa sekä toimijoiden välisessä yhteistyössä. Kirjo-projektin tavoitteena on selkiyttää palvelukokonaisuuksia sekä vahvistaa moniammatillista, riittävän varhaista tukea lapsen ja perheen arkeen.

Hyviä, tutkittuja hoitomalleja on jo olemassa, ja esimerkiksi Käypä hoito -suosituksista löytyy linjauksia tuesta ja hoidosta. Alueet tarvitsevat kuitenkin tukea erityisesti suositusten käytännön toteuttamiseen lapsi- ja nuorilähtöisesti, eikä vain yksittäisen palvelun näkökulmasta.

Neurokirjon palveluja kehitetään alueen tarpeista käsin

Kainuussa tunnistetaan valtakunnallisesti esiin nostetut palvelujärjestelmän haasteet. “Alueella neurokirjon palveluista tehdyn kyselyn mukaan tulokset ovat yhteneväiset kansallisen selvityksen kanssa”, toteaa Kainuun hyvinvointialueen projektikoordinaattori Outi Peräkylä. 

Kyselyn vastauksissa on esitetty konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. ”Näistä nousee erityisesti ehdotus alueellisen nepsy-tiimin perustamisesta”, kertoo Peräkylä. ”Lasten ja nuorten neurokehityksellinen palveluketju kulkee tällä hetkellä usean yksikön kautta, mikä voi hidastaa tuen saamista ja tiedon kulkua sekä kuormittaa muita palveluita.” 

Kainuun Kirjo-projektin tavoitteena on tukea perheitä jo varhaisemmassa vaiheessa sekä vahvistaa ammattilaisten osaamista ja selkeyttää neurokehityksellisten häiriöiden diagnostiikkaa. Myös lasten ja nuorten alueellisia tukipalveluita vahvistetaan ennen Kelan kuntoutuspalveluihin ohjaamista. 

”Neurokirjon asiakasperheet tarvitsevat sitä, että ammattilainen tulee rinnalle, kuuntelee, auttaa jäsentämään tilannetta ja löytämään keinoja selvitä arjessa” muistuttaa Peräkylä.