Kainuun hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet – sopeutusesitysten vaikutus yli kahdeksan miljoonaa euroa
Kainuun hyvinvointialueen koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvotteluissa käsiteltiin talouden sopeuttamiseen, palvelujen järjestämiseen, organisaatiorakenteeseen sekä henkilöstöresurssien käyttöön liittyviä muutoksia.
Tavoitteena oli löytää pitkävaikutteisia ratkaisuja, joilla hyvinvointialueen kustannustasoa voidaan alentaa ja taloutta tasapainottaa tulevina vuosina. Lopputuloksena muodostunut kokonaisuus sisältää henkilöstöön kohdistuvia sopeutuksia, toiminnallisia muutoksia sekä muita kustannuksia vähentäviä toimenpiteitä. Näiden yhteenlaskettu taloudellinen vaikutus on yli kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa.
Esitysten perusteella irtisanomisuhka kohdistuu 94 tehtävään, jonka lisäksi toteutetaan muita henkilöstövähennyksiä, pääosin eläköitymisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisen tai tehtäväjärjestelyiden yhteydessä. Henkilöstövähennyksiä yhteensä on noin 3,6 prosenttia suhteessa nykyiseen henkilöstömäärään.
Toiminnallisten muutosten esityksiä ovat esimerkiksi sosiaalihuollon ostopalveluiden vähentäminen ja oman palvelutoiminnan lisääminen, osastotoiminnan vähentäminen erikoissairaanhoidossa, Sotkamon arviointi- ja kuntoutusyksikön lopettaminen sekä henkilöstömitoitusten tarkastaminen iäkkäiden palveluissa. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy muita, henkilöstöön kohdistumattomia säästötoimia, joiden tarkoituksena on vähentää henkilöstövähennysten tarvetta.
Kainuun aluehallitus päättää neuvotteluiden päättämisestä ja esitysten toimeenpanosta 28. syyskuuta.
Muutokset kohdistuvat koko organisaatioon
Keskeinen osa sopeutustoimia on organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistaminen, jonka myötä toimialueita yhdistetään sekä palvelualueita sekä niiden alaisia yksiköitä vähennetään. Sosiaali- ja perhepalvelut ja iäkkäiden palvelut esitetään yhdistettäväksi. Yhteisiin palveluihin kootaan kaikki hallinto- ja tukipalvelut sekä toiminnan ohjauksen tehtävät.
Muutokset kohdistuvat erityisesti johto-, päällikkö- ja esihenkilötason tehtäviin. ”Irtisanominen voi kohdistua enintään 54 esihenkilöön ja 40 asiakastyötä tai asiantuntija- ja tukipalvelutehtäviä hoitaviin. Näiden lisäksi tehtävämuutoksia tai täyttämättä jättämisiä on yhteensä 42,5 henkilötyövuotta”, kertoo hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Tiina Veijola.
Toimeenpanovaihetta täsmennetään, kun organisaatiorakenne on käsitelty aluevaltuustossa. Lähtökohtana on, että uuden organisaation mukaiset tehtävät tulevat sisäisesti täytettäväksi niille, joita irtisanomisuhka koskee. ”Irtisanottavien lopullinen määrä pienenee uusien tehtävätäyttöjen ja muutoin vapautuvien tehtävien myötä. Työnantajan velvollisuus on tarjota soveltuvia tehtäviä irtisanomisen vaihtoehtona”, toteaa Veijola.
"Esitysten sopeutusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 5,7 miljoonaa euroa vuodessa. Muiden säästötoimien vaikutukseksi arvioidaan noin 3 miljoonaa euroa. Ratkaisuilla tavoitellaan talouden kestävää tasapainottamista tilanteessa, jossa julkisten palveluiden rahoitus yhä tiukkenee. Kyse on isoista ja vaikeistakin muutoksista, joita on kuitenkin pystytty yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa käsittelemään rakentavalla tavalla, vaikka kaikista asioista ei yksimielisyyttä olekaan", kommentoi hyvinvointialuejohtaja Sami Mäenpää.
Työnantajan esityksenä on käynnistää päätösten toimeenpano yhteistoimintalain ja hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisesti. Osa päätöksistä edellyttää myös aluevaltuuston hyväksyntää. Uuden organisaatiorakenteen on tarkoitus käynnistyä 1.6.2027.
Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksista on tiedotettu hyvinvointialueen henkilöstöä.