Usein kysytyt kysymykset
Valtionavustus alueellisen sote-järjestötoiminnan kehittämiseksi
Kysymys:
Isompi järjestö suunnittelee matalan kynnyksen toimintaa eripuolille aluettamme. Heillä ei ole kuitenkaan omaa toimintaa eri kunnissa, mutta he hakevat kumppaneiksi kunnista pieniä yhdistyksiä , joilla ei ole välttämättä työntekijöitä tällä hetkellä. Myös pienten yhdistysten kirjanpito voi olla vielä manuaalista.
Miten tämän ns. konsortion talousarvio tulee suunnitella:
- voiko tämä koordinoiva isompi yhdistys sisällyttää myös pienten yhdistysten kustannukset omaan talousarvioonsa (=siirronsaaja, joka vastaa kustannuksista ja raportoinnista hyvinvointialueelle), vai tuleeko kaikkien tehdä oma talousarvionsa (kaikki olisivat siirron saajia ja raportoijia hyvinvointialueelle).
- Voisiko koordinoiva yhdistys esimerkiksi ostaa pienemmältä yhdistykseltä toiminnan toteuttamiseen palvelun, jonka vapaaehtoiset toteuttavat?
Vastaus:
STM: Hyvinvointialue voi delegoida avustusta eteenpäin järjestöille, mutta järjestöt eivät voi delegoida avustusta eteenpäin. Hyvinvointialueen tulee ottaa kumppaniksi kaikki ne järjestöt, joiden kanssa toimintaa aiotaan toteuttaa ja mikäli heille delegoidaan avustusta, niin hyvinvointialue delegoi avustuksen. Hyvinvointialue tekee kumppanuushankkeelle talousarvion, johon on eritelty delegoitava osuus ja delegoitua avustusta saavat järjestöt.
Vapaaehtoistyö on vapaaehtoistyötä eikä sitä voi myydä palveluna. Kaikkien kumppanuushankkeen toimijoiden tulee järjestää kirjanpitonsa ja hallintonsa lainsäädännön mukaisesti.
Ruoka-aputoiminnan järjestäminen 2027 - 2028
Kysymys:
Mikäli jossakin yhteisruokailutilanteessa peritään/annetaan mahdollisuus antaa vapaaehtoinen maksu osallistujilta, tuleeko tämä vapaaehtoisesti kerätty tuotos kirjata hankkeen tuloksi?
Vastaus:
Lahjoituksia ei tarvitse merkitä tuloksi. Nyt on kyse varmasti suhteellisen pienestä tuotosta. Olemme ajatelleet tätä myös niin, että näitä lahjoituksia ei välttämättä käytetä juuri samoihin kustannuksiin kuin mihin avustusta käytetään. Toki jos tarve avustukselle vähenee, täytyy siitä olla yhteydessä hankehallinnoijaan.
Kysymys:
Piirijärjestö (sijaitsee Kainuun ulkopuolella) kysyy: "Kannattaako meidän piirijärjestön hakea osatoteuttajaksi, jolloin me piiriltä jakaisimme rahaa edelleen Kainuun hyvinvointialueella toimiville paikallisosastoillemme, jotka yhteistöllisiä ruoka-aputapahtumia järjestävät, vai kannattaisiko jokaisen osaston hakea itsenäisesti osatoteuttajaksi?"
Vastaus:
Osatoteuttaja ei voi jakaa avustusta eteenpäin. Onko kaikilla osastoilla oma y-tunnus? Ja erilliset kirjanpidot? Vai onko piirijärjestö yksi yhdistys, jonka alla on vain eri osastoja?
On toki hieman hankalaa, kun osatoteuttaja ei ole maantieteellisesti hakemuksen alueella. Toki voi olla selitettävissä, että työ tehdään Kainuun alueella. Piirijärjestö ei voi olla osatoteuttajana kahdella alueella, joten jos on hakemassa [toisen hvan] alueella, voi olla ongelma.
Kysymys:
Piirijärjestö kysyy, voisivatko hakea avustusta kenttäkeittimeen, jonka sijoituspaikka olisi Kainuu ja kainuulaiset osastot saisivat käyttää sitä tarvitessaan. Osastotoimijat ovat järjestäneet/järjestäisivät yhteisöllisiä ruokailutilaisuuksia eri kunnissa, usein yhdessä seurakunnan kanssa.
Vastaus:
Kenttäkeittimen käyttö tulee kohdistaa ruoka-aputoimintaan. Jos on muutakin käyttöä, pitää kustannuksia jyvittää myös muille toiminnoille. Meidän on tietysti vaikea varmistua, että mihin keitintä lopulta käytetään. Mutta on hyvä täsmentää, että jos hankinta maksetaan tästä avustuksesta, on sen oltava vain ruoka-aputoiminnan käytössä. Mikäli tulee ilmi, että näin ei ole, voidaan takautuvasti pyytää jyvitys muulle rahoitukselle.
Kysymys:
Millaisia päätöksiä tai linjauksia on jo olemassa esimerkiksi auton hankinnasta. UKK sivuillanne on maininta, että isommat hankinnat ovat mahdollisia, jos ne ovat välttämättömiä ja tarkoituksenmukaisia. Yhdistys kuvasi, että auto on merkittävä tekijä sen ruoka-avun toteuttamisessa.
Vastaus:
Lähtökohtaisesti suositaan leasing-autoja, mutta hankinta on mahdollinen, jos se on taloudellisesti kannattavampaa. Toki käytetyissä, vanhemmissa autoissa on riskejä. Jokaisen auton hankinta käsitellään THL:ssä tapauskohtaisesti, joten hakemukseen tulee liittää perustelut ohjeen mukaisesti (hakuinfo). Hakuinfon dia: Selvitys auton hankinnasta (leasing on ensisijainen vaihtoehto): Selvityksessä pitää olla seuraavat asiat: Hintavertailu hankinta vs. leasing, toiminnan luonne ja volyymi, Muu käyttö (paljonko suhteessa muuta käyttöä) ja Varautuminen muihin kustannuksiin esim. korjaus- ja huoltokustannukset.
Kysymys:
Jos yhdistys tarjoaa yhteisruokailuja (hävikkiruualla) vain jäsenilleen, voiko sen kustannuksia sisällyttää ruoka-apuavustuksen kustannuksiin? Voivatko ylipäätään toteuttaa ko. toimintaa, jos hävikkiruuan haun kustannuksia, vuokria ym. sisällytetään heidän kustannuksiinsa?
Vastaus:
Valtionavustuksella kustannettavan ruoka-aputoiminnan pitäisi olla avoin kaikille eli ei voida velvoittaa jäsenyyttä (vrt. pakotetusti hartauteen osallistuminen ruoka-avun saamiseksi).
Kysymys:
Tila kysymykset: meillä on yhdistystoimijoita, ketkä tarjoavat myös muuta yhteisöllistä toimintaa kuin ruoka-apua. Olemme jo nykyisessä avustusjaossa joutuneet rajaamaan tiloja ruoka-aputoiminnan ulkopuolelle. Onko siihen teillä tullut kuitenkin jotain selkeitä periaatteita tai muuta vinkkiä, mitä kannattaa ottaa huomioon yhdistyksen kustannusten määrittelyissä.
Vastaus:
Tämän voi tehdä joko jakamalla tilavuokra pinta-alan käytön mukaisesti tai jos samat tilat ovat käytössä useammassa toiminnassa, jaetaan kustannukset ajan mukaan.
