Kainuun aluevaltuusto kokoontuu tilinpäätöskokoukseen ja päättämään muutosohjelmasta
Kainuun aluevaltuuston kokouksessa 8. kesäkuuta käsittelyssä on vuoden 2025 tilinpäätöksen käsittelyn lisäksi strategiakautta 2026–2029 koskevasta muutosohjelmasta päättäminen.
Hyvinvointialueen viime vuoden tilikauden tulos oli 6,195 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joka oli noin 2,2 miljoonaa talousarviota suurempi. Aiempia kertyneitä alijäämiä Kainuun hyvinvointialueella on katettavana edelleen 24 miljoonaa euroa. Alijäämien kattamiseksi on mahdollista hakea valtiovarainministeriöltä harkinnanvaraista lisäaikaa.
Muutosohjelma on uudistus- ja sopeuttamissuunnitelma, jossa kuvataan keskeiset toimenpiteet ja niitä ohjaavat periaatteet strategian toteuttamiseksi. Se on samalla myös valtionhallinnon edellyttämä suunnitelma, jotta hyvinvointialue voi hakea lisäaikaa aiempien alijäämien kattamiseen.
”Muutosohjelman uskottavuus on keskeinen edellytys lisäajan saamiselle. Vuosina 2027–2029 on pystyttävä tekemään yli seitsemän miljoonan euron ylijäämäiset tulokset joka vuosi. Yhdistettynä aiempiin velvoitteisiin palvelurakenteen keventämisestä ja talouden tasapainottamisesta tämä tarkoittaa, että emme voi lisätä toimintamenoja. Sopeuttavan suunnittelun periaate on selkeästi kirjattu muutosohjelmaan”, toteaa Kainuun hyvinvointialuejohtaja Sami Mäenpää.
Muutosohjelmassa on kuvattu palveluympäristön periaatteet, jotka muodostuvat palvelupisteiden ja sotekeskusten sekä porrastetun osastohoidon kokonaisuudesta. Aluehallitus päätti tällä viikolla muuttaa esitystä lisäämällä terveydenhuoltolain alaista arviointi- ja kuntoutusyksikkötoimintaa. ”Tämän kustannuksia lisääviksi vaikutuksiksi on arvioitu vähintään 600 000 euroa vuodessa. Samalla jäisi toteutumatta tarvittavat ympärivuorokautisen palveluasumisen lisäykset, joten vaikutukset kokonaisuuteen olisivat merkittävät”, selventää Sami Mäenpää.
Tavoitteena turvata itsenäisen hyvinvointialueen edellytykset
Aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialueen strategia perustuu alueen väestön, henkilöstöresurssien ja talouden tilannekuvaan. Hyvinvointialuejohtaja Mäenpää korostaa, että katseen on ulotuttava 2030-luvulle.
”Valtion ohjaus pysyy vahvana tulevaisuudessakin, joten kyse on siitä pystymmekö itse tekemään toimenpiteet, joita meiltä edellytetään. Pidemmällä aikavälillä tämä tarkoittaa rakenteellisia muutoksia, joiden toimeenpanoa ei voi lykätä. Lyhyemmällä jaksolla se puolestaan konkretisoituu ensi vuoden talousarvion laadintaan tilanteessa, jossa rahoitus jää merkittävästi toimintamenoja pienemmäksi. Nämä tosiasiat ovat päätöksenteossa olleet selvillä ja yhteisen suunnan perustana. Poliittinen konsensus Kainuun tulevaisuudesta itsenäisenä hyvinvointialueena on ollut viranhaltijoille selkeä, ja tämä iso kuva on ohjannut myös muutosohjelman valmistelua”.