Perheoikeudelliset palvelut - Työyksikön esittely opiskelijoille
Asiakkaat
Perheoikeudellisissa palveluissa asioidaan ennakollisen vanhemmuuden tunnistamisen ja vanhemmuuden tunnustamisasioissa lapsen syntymän jälkeen, perheasioiden sovittelussa, lapsen asioista sopimisessa eron jälkeen (lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus, lapsen elatus ja elatusapu).
Henkilökunta
Lastenvalvojamme ovat laillistettuja sosiaalityöntekijöitä.
Opiskelijat
Perheoikeudelliset palvelut tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia sosiaalityön maisterivaiheen tutkinto-opiskelijoille.
Meillä voit oppia
Ennakollinen vanhemmuuden tunnustaminen
Vanhemmat voivat tunnustaa isyyden tai äitiyden ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai myös lastenvalvojan luona, mikäli asian hoitaminen ei jostain syystä onnistu äitiysneuvolassa.
Vanhemmuuden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen
Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Jos lapsen vanhemmuutta ei ole tunnustettu raskausaikana, lähettää lastenvalvoja lapsen äidille yhteydenotto- ja ajanvarauspyynnön vanhemmuuden selvittämiseksi.
Perheasioiden sovittelu on vapaaehtoinen, luottamuksellinen ja asiakkaille maksuton keskustelumahdollisuus. Eroasioissa perheasioiden sovittelussa tavoitteena on rakentava eron suunnittelu ja vanhemmuuden jatkuminen yhteistyössä parisuhteen päättymisestä huolimatta. Sovittelu on käytännön asioihin ja tulevaisuuteen keskittyvää. Sovitteluun voi hakeutua joko yhdessä tai erikseen. Lasten asioita suunniteltaessa on molempien vanhempien läsnäolo kuitenkin tärkeää.
Sovittelijat auttavat puolisoita selkiyttämään tilannetta ja tarkastelemaan sitä sekä aikuisten että lasten kannalta. Keskusteluissa etsitään ratkaisuja ja vaihtoehtoja, jotka auttavat vaikeassa elämäntilanteessa. Perheasioiden sovittelulla voidaan ennaltaehkäistä ongelmien laajenemista, esimerkiksi sitä, että asiat jouduttaisiin lopulta viemään oikeuden ratkaistaviksi.
Perheenjäsenet voivat hakea apua ja tukea myös johonkin muuhun ristiriitatilanteeseen ja pyytää nimenomaan perheasioiden sovittelua.
Lapsen asioista sopiminen eron jälkeen
Vanhemmat voivat sopia lapsen asioista keskenään tai tehdä lastenvalvojan luona kirjalliset sopimukset lasten asioista. Lastenvalvoja vahvistaa sopimukset, mikäli ne ovat lapsen edun mukaiset. Lastenvalvojan luona voidaan sopia lasten huoltoon, asumiseen ja tapaamisiin liittyvistä asioista sekä elatuksesta. Huoltoa, asumista ja tapaamisia koskevat asiat ovat omalla sopimuksella ja elatuksesta sovitaan erillisellä sopimuksella.
Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lasten sopimusasioista, kumpi tahansa vanhempi voi kääntyä asianajajan tai oikeusavustajan puoleen viedäkseen asian oikeuden käsiteltäväksi. Lastenvalvojan luona kyse on aina vanhempien sopimusasiasta ja sopimuksen aikaansaaminen vaatii molempien osapuolten suostumusta ja hyväksyntää. Yksipuolisen ratkaisun voi saada vain käräjäoikeudesta.
Lapsen huolto
Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita. Huoltomuoto ei vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.
Lapsen asuminen
Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen asumisesta päätettäessä lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.
Tapaamisoikeus
Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Kaikki lapsen huoltolaissa hyvälle huollolle asetetut kriteerit koskevat myös tapaamisoikeutta.
Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja. Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille, joten esimerkiksi lapsen ja isovanhemman välille tapaamisoikeutta ei ole mahdollista vahvistaa.
Lapsen elatus
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa huomioon otetaan heidän työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Lähtökohtaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta.
Elatusapu
Elatuslain mukaan lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Elatusavulla tarkoitetaan siis rahasuoritusta, jolla lapsen vanhemman on elatusvelvollisuutensa nojalla määräajoin osallistuttava lapsensa elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin.
Yksikön yhteystiedot
Palveluyksikköpäällikkö Reetta-Kaisa Laurila
040 670 5545
reetta-kaisa.laurila@kainuu.fi
Tervetuloa oppimaan!