Kainuun keskussairaala

Hoitoa koordinoidaan Hengityshalvausyksikön toimistosta, joka sijaitsee Kainuun keskussairaalan 6. kerroksessa. Yksikössä toimivat osastonhoitaja, nimetty lääkäri erikoissairaanhoidosta, koordinoiva sairaanhoitaja sekä vierihoitajina toimivat lähihoitajat.

Yksikkö koordinoi hengityshalvausstatuksen saaneiden potilaiden hoitoa, joilla on ympärivuorokauden kestävä valvonnan tarve sekä hengitystä invasiivisesti ylläpitävä hengitystukilaite kuten hengityskone. Potilaiden valvontatyötä tehdään sovitussa paikassa. Toimintaa tuetaan erilaisten palveluiden avulla: hoitoringin, yksikön oman sairaanhoitajan, kotisairaalan ja fysioterapeuttien toimesta. Toimimme moniammatillisesti tiiviissä yhteistyössä myös muiden ammattiryhmien kanssa.

Potilaat ovat erikoissairaanhoidon piirissä ja tukiyksikkönä toimii osasto A.

Naisten kohdunkaulan syövän seulontatutkimukset (papa) tehdään 30–65 -vuotiaille naisille viiden vuoden välein.

Asiakas saa ajan seulontatutkimukseen kutsun mukana. Mikäli varattu aika ei sovi, toivotaan ajan muutokset ja peruutukset tehtävän mahdollisimman pian kutsun saapumisesta kutsussa annettujen ohjeiden mukaisesti. Tutkimus on maksuton.

Maksuttomaan rintasyövän seulontatutkimukseen, mammografiaan, kutsutaan 50–69 -vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Kutsussa on aikaehdotus ja ohjeet ajan siirtämiseen tai perumiseen. Kutsuja postitetaan kuvausten ajan pienissä erissä.

Kajaanilaisten, paltamolaisten, ristijärveläisten ja sotkamolaisten seulontatutkimukset järjestetään Kajaanin Radiologikeskuksessa, os. Rajakatu 3, 87100 Kajaani, koko vuoden ajan.

Hyrynsalmelaisten ja suomussalmelaisten seulontatutkimukset järjestetään Suomussalmella. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan kutsussa. Kuhmolaisten seulontatutkimukset järjestetään Kuhmossa. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan kutsussa.

Kai­kil­le ras­kaa­na ole­vil­le on tar­jol­la var­hais­ras­kau­den ylei­nen ult­raää­ni­tut­ki­mus, jo­ka teh­dään ras­kaus­vii­koil­la 10–14. Tä­män tut­ki­muk­sen tar­koi­tuk­se­na on var­mis­taa, et­tä si­kiö on elos­sa, var­men­taa ras­kau­den kes­to ja to­de­ta si­kiöi­den lu­ku­mää­rä. En­si­si­jai­nen kro­mo­so­mi­poik­kea­vuuk­sien seu­lon­ta­me­ne­tel­mä on ns. var­hais­ras­kau­den yh­dis­tel­mä­seu­lon­ta: Ras­kaus­vii­koil­la 9+0 - 11+6 ote­taan ras­kaa­na ole­val­ta ve­ri­näy­te. Nis­ka­tur­vo­ke ult­raää­ni­tut­ki­mus ajoi­te­taan ras­kaus­vii­koil­le 12+0 - 13+6, jol­loin mi­ta­taan si­kiön nis­ka­tur­vo­tus. Yh­dis­tä­mäl­lä ve­ri­näyt­teen ja nis­ka­tur­vo­tus­mit­tauk­sen tu­lok­set voi­daan tun­nis­taa ne si­kiöt, joi­den kro­mo­so­mi­poik­kea­vuu­den ris­ki on suu­ren­tu­nut. Kai­kil­le ras­kaa­na ole­vil­le on tar­jol­la ra­ken­neult­raää­ni­tut­ki­mus ras­kaus­vii­koil­la 21+. Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ult­raää­nel­lä tut­ki­taan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti si­kiön eli­met.

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueille osana julkisen terveydenhuollon toimintaa. Hyvinvointialue vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Hyvinvointialue vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. Lääkinnälliseen kuntoutuksen asetus sisältää: 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus, 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia, 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet, 5) apuvälinepalvelut, 6) sopeutumisvalmennus ja 7) 1–6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.

Päiväsairaala toteuttaa mm. eri erikoisalojen etukäteen suunnitellut lääkehoidot, erilaisiin tutkimuksiin valmistelut ja tutkimusten jälkeiset seurannat. Lisäksi päiväsairaala toteuttaa sydämen varjoainekuvaukseen menevän potilaan valmistelun ja seurannan sekä varmistaa potilaan mahdollisen jatkohoidon hoitavaan yksikköön. Myös tahdistimien vaihdot ja laitot toteutuvat päiväsairaalan kautta. Päiväsairaala hoitaa lisäksi hemodialyysihoidossa olevat potilaat. Sopimuksen mukaan pääsee asiakas vierailijadialyysiin, joihin yhteydenotto tapahtuu puhelimitse.

Lastenpsykiatrinen sairaanhoito vastaa lastenpsykiatriasta erikoissairaanhoitoa tarvitsevien kainuulaisten 0 - 13 -vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Toimintaperiaatteemme ovat sekundaari preventio ja kuntouttava työote, moniammatillinen- ja verkostoyhteistyö sekä pysyvien hoitosuhteiden tukemien.

Tulosyksikkö jakaantuu lastenpsykiatrian poliklinikkaan ja osastoon. Polikliininen hoito toteutetaan tiiviissä yhteistyössä perheen kanssa. Hoitomuotoina käytetään yksilö-, perhe- ja ryhmäterapioita, verkostotyöskentelyä sekä tarvittaessa lääkitystä. Pääsääntöisesti yksilöterapiat ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai ne järjestyvät KELA:n rahoituksella. Hoitovastuu säilyy lastenpsykiatrisella poliklinikalla. Poliklinikalla tehdään myös ns. kotiin suuntautuvaa lastenpsykiatrista hoitotyötä, jolloin pääpaino hoidossa ovat koti- ja verkostokäynnit. Lisäksi lastenpsykiatrian poliklinikka antaa asiantuntija-apua ja konsultaatiota sekä tekee yhteistyötä aikuisten mielenterveyspalvelujen ja riippuvuuksien hoidon, neuvoloiden ja lastensuojelun ja perheneuvolan kanssa.

Mikäli lapsen psyykkiset ongelmat ovat sellaisia, joita ei voi auttaa avohoidon keinoin, lapsi asetetaan lastenpsykiatriseen tutkimusjaksojonoon. Jonotusaikana työskentely poliklinikalla jatkuu ja kotiin/kouluun/päiväkotiin järjestetään lapsen ja hänen perheensä tarvitsema tuki.

Lastenpsykiatrinen osasto tutkii, hoitaa ja kuntouttaa 4-13 v. lapsia ja heidän perhettä. Osastolla on kriisi-, tutkimus- ja hoitopaikkoja. Tutkimusjaksolla tutkitaan lasta, varhaisnuorta ja perhettä yksilö- ja perhetapaamisin. Tämän lisäksi tarvittaessa sairaalakoulussa kartoitetaan opiskeluvalmiudet. Kriisijaksolla selvitellään lapsen ja varhaisnuoren hoidontarve sekä suunnitellaan jatkohoito. Kriisipaikalle pääsee 1 päivän - 3 viikon kuluessa. Kriisijakso kestää 3 viikkoa.

Osastohoito on tarkoitettu niille lapsille tai varhaisnuorille, jotka katsotaan tutkimus- tai kriisijakson päätteeksi tarvitsevan avohoitoa tukevampaa apua mielenterveysongelmiinsa. Osastohoito sisältää omahoitajasuhteen, yhteisöhoidon, ryhmäterapian, perheterapian ja koulun/esikoulun käynnin sairaalakoulussa. Tarvittaessa lääkehoito on osa lapsen hoitoa. Hoitojakson aikana pidetään säännöllisin väliajoin hoitoneuvotteluja, joiden avulla arvioidaan lapsen hoidon edistymistä.

Lastenpsykiatrin yksikön asiakkuuteen tarvitaan lähete.

Kor­va -, ne­nä - ja kurk­ku­tau­tien po­lik­li­nik­ka on eri­kois­sai­raan­hoi­don ajan­va­raus­po­lik­li­nik­ka, jo­ka on avoin­na maa­nan­tais­ta tors­tai­hin klo 7.30–15.30 ja per­jan­tai­sin klo 7.30–14.30. Mui­na ai­koi­na kii­reel­lis­tä hoi­toa vaa­ti­vat po­ti­laat hoi­de­taan sai­raa­lan päi­vys­tys­po­lik­li­ni­kal­la.

Kor­va-, ne­nä- ja kurk­ku­tau­tien po­lik­li­nik­ka se­kä kuu­loa­se­ma si­jait­se­vat sai­raa­lan kolmannessa ker­rok­ses­sa.. Li­säk­si po­ti­lai­ta hoi­de­taan lasten ja nuorten osastolla, osas­tol­la B se­kä leik­kau­so­sas­tol­la. Tar­vit­taes­sa ai­kuis­ten ja las­ten kuu­lon kun­tou­tu­soh­jaa­jat te­ke­vät myös ko­ti- ja työ­paik­ka­käyn­te­jä.

Po­lik­li­ni­kal­la hoi­de­taan kai­ke­ni­käi­siä kor­va-, ne­nä- ja kurk­ku­tau­te­ja sai­ras­ta­via po­ti­lai­ta. Po­ti­laat tut­ki­taan ja heil­le laa­di­taan suun­ni­tel­ma oi­reen, vai­van tai sai­rau­den hoi­ta­mi­sek­si ja kun­tout­ta­mi­sek­si yh­teis­työs­sä eri toi­min­tayk­si­köi­den kans­sa.

Ta­voit­tee­na on mah­dol­li­sim­man kor­kea­ta­soi­nen ja laa­du­kas hoi­to.

Voit lä­het­tää Oma­so­te vies­tin kor­va-, ne­nä- ja kurk­ku­tau­tien po­lik­li­ni­kal­le. Vies­ti lä­he­te­tään Oma­so­te-pal­ve­lus­sa, lä­het­tä­mi­nen edel­lyt­tää kir­jau­tu­mi­sen verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sil­la tai mo­bii­li­var­men­teel­la, min­kä vuok­si se on tie­to­tur­val­li­nen vies­tin­vä­li­tys.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuosa, kun kuolema lähestyy. Saattohoito ajoittuu oletetun kuoleman läheisyyteen, elämän viimeisiin päiviin tai viikkoihin. Saattohoitovaiheen aikana sairauden aiheuttamia oireita hoidetaan aktiivisesti. Tärkeintä on, että potilaalla on mahdollisimman hyvä ja oireeton olo. Omaisten läsnäolo ja heidän jaksamisensa tukeminen ovat tärkeä osa elämän loppuvaiheen hoitoa.

Terveystodistuspalvelut

Keuhkosairauksien asiakkaita ovat vaikeaa astmaa, uniapneaa, hengitysvajausta, keuhkoahtaumatautia, keuhkokudossairauksia, keuhkosyöpää ja tuberkuloosia sairastavat potilaat, siitepöly-/eläinallergiaa sairastavat siedätyspotilaat sekä työperäistä keuhkosairautta sairastavat potilaat.

Poliklinikalla tehtäviä tutkimuksia ovat keuhkofunktiotutkimukset, keuhkoputkien altistuskoe, typpioksidimittaus, hengityspainemittaus ja unirekisteröinti. Asiakkaita ohjataan yksilöllisesti keuhkosairauksiin liittyvissä asioissa sekä lääke- ja laitehoidoissa. Asiakkaat saavat keuhkosairauksien poliklinikan kautta erilaisia hengitysapuvälineitä kuten CPAP-laitteet, happirikastimet ja lääkesumuttimet.

Sisätautien, keuhkosairauksien ja neurologian osastolla A, kerroksessa 5 hoidetaan keuhkosairauksia sairastavia potilaita.

Hoivayksikössä voit saada lyhytaikaista hoitoa ja hoivaa. Sinun ja omaisesi kanssa tehdään yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Huoneet ovat valmiiksi kalustettuja.

Lyhytaikaishoitomaksut sisältävät kaiken tarvitsemasi hoidon ja hoivan sekä lääkkeet.

Kun­tou­tu­soh­jauk­sen ta­voit­tee­na on tu­kea kun­tou­tu­jan it­se­näis­tä elä­mää, oma­toi­mis­ta sel­viy­ty­mis­tä ja ar­kie­lä­män su­ju­vuut­ta se­kä eh­käis­tä pit­kää lai­tos­hoi­toa. Kun­tou­tu­soh­jaus on yk­si­löl­lis­tä, kun­tou­tu­jan ja hä­nen lä­hiyh­tei­sön­sä tar­peis­ta läh­te­vää, laa­ja-alais­ta ja mo­ni­puo­lis­ta tu­ke­mis­ta neu­von­taa ja oh­jaa­mis­ta se­kä toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­siin liit­ty­vis­tä pal­ve­luis­ta tie­dot­ta­mis­ta. Kun­tou­tu­soh­jaa­jat te­ke­vät ko­ti-, päi­vä­ko­ti-, kou­lu- ja työ­paik­ka­käyn­te­jä se­kä kar­toit­ta­vat asiak­kaan ko­ko­nais­ti­lan­net­ta.

Kun­tou­tu­soh­jaa­ja toi­mii kun­tou­tuk­sen yh­dys­hen­ki­lö­nä kun­tou­tuk­seen osal­lis­tu­vien toi­mi­joi­den vä­lil­lä. Kun­tou­tu­soh­jaa­ja oh­jaa, neu­voo ja tu­kee asia­kas­ta ja hä­nen lä­hei­siään

• kun­tou­tus- ja pal­ve­lu­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­ses­sa ja ar­vioin­nis­sa
• pal­ve­lui­den yh­teen­so­vit­ta­mi­ses­sa
• kas­va­tus­ta ja kou­lun­käyn­tiä kos­ke­vis­sa asiois­sa
• am­mat­tiin ja työe­lä­mään liit­ty­vis­sä asiois­sa
• eli­nym­pä­ris­tös­sä sel­viy­ty­mi­seen ja es­teet­tö­myy­teen liit­ty­vis­sä asiois­sa, ku­ten apu­vä­li­nea­siois­sa ja asun­non muu­tos­töis­sä, se­kä laa­tii suo­si­tuk­sia kun­tou­tus- ja so­siaa­li­tur­va­pal­ve­luis­sa ja en­si­tie­to- ja so­peu­tu­mis­val­men­nus­kurs­seis­sa

Kun­tou­tu­soh­jaus on asiak­kaal­le mak­su­ton­ta.

Potilaat tulevat poliklinikalle lääkärin lähetteellä sairaalan muista yksiköistä tai perusterveydenhuollosta. Poliklinikalla lääkäri suunnittelee tutkimukset, syöpäsairauksiin liittyvät hoidot sekä niiden jatkoseurannan yhteistyössä potilaan kanssa. Tarvittavat solunsalpaajahoidot toteutetaan päiväsairaalassa. Mahdolliset tablettihoitojen aloitus ja ohjaus toteutuvat poliklinikalla. Jos potilaan hoitoon liitetään sädehoidot, ne toteutuvat sädehoitoyksiköissä, pääasiallisesti Oulussa ja Kuopiossa.

Hoitoon liittyvissä tukipalveluissa potilaalla on käytettävissä erityistyöntekijöitä, mm. kuntoutusohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, sairaalapastori ja sosiaalityöntekijä.

Hoidonporrastusohjeiston mukaisesti jatkohoito ja seuranta suunnitellaan yhteistyössä asiakkaan kanssa joko syöpätautien poliklinikalle tai muuhun terveydenhuollon yksikköön.

Lasten puheterapia

Puheterapian tarkoituksena on vuorovaikutuksen, puheen, kielen ja äänen häiriöiden ennaltaehkäiseminen, tutkiminen, ohjaus, seuranta ja terapia. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin. Puheterapia perustuu asiakkaan, perheen ja terapeutin yhteistyöhön. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa esim. päivähoito, toimintaterapeutti, lääkäri.

Puheterapeutille tullaan neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Asiakkaat kutsutaan käynnille kirjeitse tai puhelimitse. Puheterapiaan tulevat uudet asiakkaat voivat etukäteen tulostaa ja täyttää taustatietokaavakkeen ensikäynnille.

Aikuisten puheterapia

Aikuisten puheterapiapalvelut on kohdennettu Kajaanin terveyskeskussairaalan kuntoutusyksikön aivohalvauskuntoutujille. Kuntoutujat ohjautuvat puheterapiaan osastonlääkärin lähetteellä. Puheterapian tavoitteena on parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä elämässä. Puheterapia sisältää kielellis-kognitiivisten toimintojen, puhemotoristen toimintojen, äänen käytön sekä syömis- ja nielemistoimintojen arviointia, kuntoutusta ja ohjausta. Puheterapeutti toimii osana moniammatillista kuntoutustyöryhmää.

Toiminnan tavoitteena on koko väestön suun terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpito, suusairauksien tutkimus, ehkäisy ja hoito sekä suun toimintakyvyn palauttaminen. Hammashoitoa annetaan kaikissa Kainuun sote kuntayhtymän kunnissa ja Kainuun keskussairaalan hammas- ja suusairauksien poliklinikalla.

Kainuun hyvinvointialueen terveysasemat palvelevat alueen asukkaita perusterveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Tarjoamme lääkäreiden sekä sairaanhoitajien palvelua sairauksien ennaltaehkäisemiseen, toteamiseen, hoitamiseen ja seurantaan. Useat terveyteesi liittyvät asiat hoituvat kätevästi sähköisesti tai puhelimitse.

Terveysaseman vastaanotoilla hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja joko puhelimitse tai vastaanotolla. Potilas saa ohjausta ja neuvontaa ja tarvittaessa hänet ohjataan:

• lääkärin vastaanotolle
• sairaanhoitajan vastaanotolle
• kansanterveyshoitajan vastaanotolle
• etälääkärinvastaanotolle

Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Terveystalo Kuntaturva.

Kotisairaalassa annetaan sairaalatasoista hoitoa kahdessa vuorossa viikon jokaisena päivänä. Kotisairaalaan tulee potilaita sairaalan osastoilta, päivystyksestä, poliklinikoilta ja muista sairaaloista lääkärin tekemän hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon. Hoito tapahtuu asiakkaan kotona, palvelutalossa tai hoitokodissa. Hoitoa toteutetaan yhteistyössä kotihoidon, omaisten, päiväsairaalan, poliklinikoiden, kotikuntoutuksen ja ensihoidon kanssa. Hoitojaksot ovat yleensä lyhyitä ja tilapäisiä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.

Täysi-ikäiset kainuulaiset saavat apua mielenterveyden häiriöihin ja riippuvuusongelmiin aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalveluista. Palvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan kunnittain lähipalveluina avohoitopainotteisesti. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä. Lähetettä ei tarvita.

Hoidon tarpeen arviointi alkaa, kun asiakas, lähiverkosto tai asiakasta hoitava taho ottaa yhteyttä ja ilmaisee huolensa. Hoidon tarpeen arviointi voi käynnistyä myös kirjallisen lähetteen tai konsultaatiopyynnön perusteella. Asiakkaan ja lähiverkoston mukana oleminen hoidon tarpeen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja hoidon toteuttamisessa on keskeinen toimintaa ohjaava periaate.

Aikuisten mielenterveyden ja riippuvuuksienhoidon palvelualue jakautuu avohoitoon ja -kuntoutukseen sekä osastohoitoon. Päihdevieroitukset ja -kuntoutukset hankitaan ostopalveluna. Opioidikorvaushoidon tarpeen arvio ja hoito toteutetaan osana avohoitoa. .

Toimintaterapia on kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön. Toimintaterapian tavoitteena on, että asiakas voi osallistua hänelle tärkeisiin arjen toimintoihin toimintakykyyn vaikuttavista rajoituksista ja ympäristön esteistä huolimatta. Kainuun alueella palvelut on kohdennettu alle kouluikäisiin lapsiin, yli 65-vuotiaisiin neurologisiin jatkokuntoutujiin sekä pienapuvälineitä tarvitseviin asiakkaisiin. Kajaanin seudun sairaalan kuntoutusyksikössä palvelut ovat kohdennettu aikuisneurologisiin kuntoutujiin.

Toimintaterapia lapsille

Lapsi voi hyötyä toimintaterapian arvioinnista, jos lapsella on pulmia arkipäivän toiminnoissa, kuten omatoimisuustaidoissa, ruokailuissa, leikkitaidoissa ja/tai kädentaidoissa tai lapsella on keskittymättömyyttä tai pulmia kaverisuhteissa.

Toimintaterapia aikuisille

Aikuisten toimintaterapiapalvelut on kohdennettu pienapuvälineitä ja ortooseja tarvitseville asiakkaille, yli 65-vuotiaille neurologisille kuntoutujille sekä kuntoutusyksikön kuntoutujille.

Tulkkipalvelu

Psykoterapian palvelut

Lasten ja nuorten erikoisalapalveluissa tutkitaan ja hoidetaan laaja-alaisesti erilaisia lasten ja nuorten sairauksia. Palvelua annetaan pääasiassa 0 - 16 -vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden kohdalla huomioidaan heidän kehitysvaiheensa ja sairauden tilanne ennen siirtymistä aikuisten puolelle.

Lasten ja nuorten - ja lastenneurologian poliklinikat ovat ajanvarauspoliklinikoita. Poliklinikoilla hoidetaan pääsääntöisesti Kainuun alueella asuvia 0-16-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Lasten ja nuorten ja lastenneurologian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan laaja-alaisesti erilaisia lasten ja nuorten sairauksia:

• astma-, allergia ja iho-oireiset potilaat
• diabetes-, reuma-, keliakia- ja suolistotulehduspotilaat
• sydän ja endorinologiset potilaat
• yleislastentautien potilaat (mm. virtsatievaivat, kasvuun ja kehitykseen liittyvät häiriöt)
• epilepsia- ja cp-vammapotilaat, lihassairaudet, vaikeat pääsäryt
• kehitykselliset ja neuropsykiatriset häiriöt.

Lasten ja nuorten osastolla hoidetaan monien eri erikoisalojen potilaita (pediatrinen, kirurginen, neurologinen, infektio).

Vastasyntyneiden teho-osastolla on valmiudet tehohoitoon tai tehostettua tarkkailua tarvitsevan vastasyntyneen tai keskosena syntyneen vauvan seurantaan tai hoitoon.

Geriatrian erikoisalaan kuuluvat sairaudet, joiden tutkiminen, hoitaminen ja kuntoutus vaativat ikääntyneiden henkilöiden erityisongelmien tuntemusta.

Muistineuvola ja muistipoliklinikka ovat Kainuun kunnissa tarjottavaa perusterveydenhuollon toimintaa. Geriatrian poliklinikka on erikoissairaanhoidon toimintaa, jota tarjotaan Kainuun kunnissa.

Maahanmuuttajien terveydenhuoltopalvelut

Fysiatrian erikoisalapalveluissa tuotetaan fysiatrian ja fysioterapian palveluja potilaiden liikkumis- ja toimintakyvyn edistämiseksi yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Fysiatrian erikoisalapalveluissa tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan potilaita, joilla on erilaisia kipuja ja ongelmia tuki- ja liikuntaelinten alueella.

Fysiatria on fysiatrin johtama lääketieteen erikoisala, joka käyttää sairauksien, vammojen ja kiputilojen diagnostiikassa tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisen anatomian, biomekaniikan ja psykosomatiikan menetelmiä. Tavoitteena on sairauksien, vammojen ja kiputilojen seurauksena syntyvien toimintahäiriöiden ehkäisy, arviointi, hoito ja kuntoutus yhteistyössä fysioterapeuttien ja muun kuntoutushenkilöstön kanssa.

Fysioterapeutit toimivat perusliikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntijoina omilla vastuualueillaan. Fysioterapiatoimintaa toteutetaan fysiatrian, keuhkotautien, sisätautien, kirurgian, neurologian, lastentautien ja psykiatrian erikoisaloilla sekä kipupoliklinikalla. Neuvonnan, ohjauksen, terapeuttisen harjoittelun sekä manuaalisen ja fysikaalisen terapian keinoin tavoitteena on saavuttaa yhdessä asiakkaan kanssa hänelle optimaalinen liikkumis- ja toimintakyky.

Palvelua annetaan kaikenikäisille ihotautien ja allergologian erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja hoitoa tarvitseville henkilöille. Poliklinikalla tehtäviä tutkimuksia ovat dermatologiset tutkimukset (mikroskopia, mikrobiologiset natiivi- ja värjäystutkimukset), näytteenotot (mikrobiologia, ihoparasiitit, PAD, IF), luomiseuranta (e -kuvat, dermatoskopia), dermatologiset toimenpiteet (koepala, leikkaus, nestetyppikryohoito, PDT, Dermojet ym.), allergiatestit (prick-, intrakutaani-, epikutaanikokeet, ostopalveluna RAST/immunospot/ mikrosiru) sekä suppeat ammatti-ihotautiselvitykset.

Poliklinikalla hoidettavia yleisimpiä ihotauteja ovat mm. atooppinen ihottuma, psoriasis, tulehdukselliset ihosairaudet ja ihomuutokset. Sukupuolitautien pääasiallisimpia hoitopaikkoja ovat seutujen terveysasemat. Tutkimukset, hoito ja potilasohjaus toteutetaan yhteistoiminnassa asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Hoitaja toteuttaa poliklinikalla lääkärin määräämät allergiatestaukset ja valohoitosarjat. Vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan yliopistosairaalan ihotautien vuodeosastolla.

Leikkaus- ja anestesiapalvelut tuottavat anestesia -, leikkaus- ja kivunhoidon palveluita erikoissairaanhoitoa tarvitseville potilaille. Leikkaus-anestesiayksikössä tehdään usean eri erikoisalan leikkaus- ja tähystystoimenpiteitä. Toimenpiteitä tehdään suunnitellusti arkisin, mutta myös kiireellisiin toimenpiteisiin on varauduttu kolmivuorotyöllä ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä. Ennalta suunniteltuihin toimenpiteisiin potilaat saapuvat joko suoraan leikkausosastolle tai vuodeosaston kautta. He kotiutuvat leikkauspäivänä tai sitä seuraavana aamuna leikkausosastolta tai myöhemmin vuodeosastolta.

Mielenterveys- ja päihdepäivystys toimii Kainuun keskussairaalan yhteispäivystyksessä, vastaa päivystykselliseen hoidon tarpeen arviointiin ja kiireellisiin yhteydenottoihin koko Kainuun alueella.

Kirurgian erikoisalapalvelut toteuttavat tutkimusta ja hoitoa seuraaville potilasryhmille:

• gastroenterologia + gastrokirurgia
• käsikirurgia
• lastenkirurgia
• ortopedia ja traumatologia
• neurokirurgia
• plastiikkakirurgia
• urologia
• verisuonikirurgia
• yleiskirurgia

Kirurgista hoitoa toteutetaan kirurgian poliklinikalla, osastolla B, lasten ja nuorten osastolla L sekä leikkausosastolla. Kirurgian poliklinikalla vastaanottoja pitävät erikoislääkärit ja erikoistuvat lääkärit työparinaan sairaanhoitajat. Sairaanhoitajat tekevät myös itsenäisesti tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä. Poliklinikalla lääkärit tekevät paikallispuudutuksessa suoritettavia pientoimenpiteitä. Poliklinikalla työskentelee myös tekonivelhoitajat ja -koordinaattori, kirurgian leikkaushoidonvaraajat, uroterapeutteja, seksuaaliterapeutti, sihteereitä sekä lääkintävahtimestari, joka vastaa muun muassa erilaisten tukien ja kipsien tekemisestä.

Kirurgian poliklinikan alaisuuteen kuuluu erikoissairaanhoidon haavahoidon poliklinikka ja jalkautunut maakunnallinen haavanhoitomalli.

Fy­sio­te­ra­peu­tit aut­ta­vat ja oh­jaa­vat si­nua fyy­si­sen toi­min­ta­ky­vyn ja liik­ku­mi­sen haas­teis­sa. Voit saa­da fy­sio­te­ra­peu­tin oh­jaus­ta esi­mer­kik­si tu­ki- ja lii­kun­tae­li­mis­tön ki­pu­jen se­kä fyy­si­sen toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen vuok­si. Fy­sio­te­ra­pian kei­no­ja ovat ter­veyt­tä ja toi­min­ta­ky­kyä edis­tä­vä oh­jaus ja neu­von­ta, eri­lai­set te­ra­pia­me­ne­tel­mät ja apu­vä­li­neet. Fy­sio­te­ra­pias­sa ko­ros­te­taan si­nun omaa ak­tii­vi­suut­ta­si ter­vey­te­si suh­teen.

Fy­sio­te­ra­pia­pal­ve­lui­ta tar­jo­taan kai­kil­le ikä­ryh­mil­le yk­si­löl­li­sen tar­peen mu­kai­ses­ti. Kun­tien ter­vey­sa­se­mil­la fy­sio­te­ra­piaan pää­see su­ju­vas­ti vas­taa­no­ton hoi­ta­jan tai lää­kä­rin te­ke­män pal­ve­lu­tar­peen ar­vion pe­rus­teel­la. Si­nul­la on myös mah­dol­li­suus pääs­tä fy­sio­te­ra­piaan oh­jaus- ja neu­von­ta­käyn­nil­le ot­ta­mal­la yh­teyt­tä oman ter­vey­sa­se­ma­si fy­sio­te­ra­piaan.

Fy­sio­te­ra­pias­sa tar­jo­taan ra­ja­tus­ti yk­si­löl­lis­tä ja ryh­mä­muo­tois­ta fy­sio­te­ra­peut­tis­ta lii­kun­ta­neu­von­taa se­kä asiak­kai­den oma­toi­mis­ta har­joit­te­lua tu­ke­vaa neu­von­taa

Henkilötietolain mukaisesti henkilölle on annettava tieto, jos hänen henkilötietojaan kirjataan johonkin henkilörekisteriin. Henkilötietoja ovat mm. nimi- ja osoitetiedot. Lisäksi rekisteröidylle on kerrottava henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä rekisteröidyn oikeuksista. Kukin toimintayksikkö vastaa omien rekisteriselosteidensa oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Kainuun hyvinvointialue toimii rekisterinpitäjänä sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa toiminta-alueellaan.

Kainuun hyvinvointialue on rekisterinpitäjänä velvollinen oma-aloitteisesti korjaamaan, poistamaan, täydentämään tai oikaisemaan asiakirjoissaan havaitsemansa virheelliset, puutteelliset tai vanhentuneet tiedot. Asiakkaalla/potilaalla on oikeus vaatia itseään koskevan virheellisen tai puutteellisen asiakirjoihin tallennetun tiedon korjaamista, poistamista tai täydentämistä. Huoltaja voi esittää korjausvaatimuksen alaikäisen puolesta.

Omien asiakirjojen tilaaminen

Jokaisella on oikeus saada tieto häntä itseään koskevasta viranomaisen asiakirjaan tallennetuista tiedoista. Lisäksi alaikäisen huoltajalla on oikeus saada lapsensa tiedot, ellei jo varttuneempi lapsi ole niiden luovutusta kieltänyt. Kannattaa ensisijaisesti katsoa omat potilastietonsa valtakunnallisesta potilastiedon arkistosta. Kainuun sotessa, nykyisin Kainuun hyvinvointialue ,on 4.11.2014 alkaen tallennettu Kanta-arkistoon. Tietoa voi pyytää myös hoidon tai vastaanottokäynnin yhteydessä, tai tilata potilaskertomuskopioiden tilaus lomakkeella.

Vainajan tietojen luovuttaminen

Potilaslain 13 § 3 monentin 5 kohdan mukaan kuolleen henkilön elinaikaisia potilastietoja voidaan luovuttaa vain siinä laajuudessa kuin ne ovat välttämättömiä niitä pyytävän henkilön tärkeiden etujen tai oikeuksien selvittämistä tai toteuttamista varten. Pyynnössä on aina mainittava käyttötarkoitus. Tietoja voi tilata pyyntö vainajan tietojen luovuttamisesta lomakkeella.

Sil­mä­tau­tien po­lik­li­ni­kal­la hoi­de­taan kes­kus­sai­raa­la ta­sois­ta hoi­toa vaa­ti­via sil­mä­sai­raus­po­ti­lai­ta. Po­lik­li­nik­ka on ajan­va­raus­po­lik­li­nik­ka, jon­ne tul­laan lää­kä­rin lä­het­teel­lä.

Sil­mä­tau­ti­po­ti­laan elä­män­laa­tua ja toi­min­ta­ky­kyä edis­te­tään to­teut­ta­mal­la yk­si­löl­lis­tä ja ko­ko­nais­val­tais­ta hoi­toa. Hoi­to­käy­tän­nöis­sä so­vel­le­taan alan uu­sin­ta tie­toa ja käy­pä­hoi­to­suo­si­tuk­sia. Hoi­to­käy­tän­nöt ovat avo­hoi­to­pai­not­tei­sia.

Po­lik­li­ni­kal­la teh­dään myös sil­mä­luo­mien, si­de­kal­von ja kyy­nel­tei­den toi­men­pi­tei­tä ja la­ser­hoi­to­ja. Hoi­ta­jat pi­tä­vät it­se­näi­siä vas­taa­not­to­ja.

Sil­mä­tut­ki­muk­siin tu­lee va­ra­ta riit­tä­väs­ti ai­kaa (noin 2-3 tun­tia). Usein tut­ki­muk­sis­sa käy­te­tään mus­tuais­ta laa­jen­ta­via tip­po­ja ei­kä au­tol­la ajo ole sen vuok­si suo­si­tel­ta­vaa. Ota mu­kaan sil­mä­la­si­si ja la­si­re­sep­ti.

Voit lä­het­tää Oma­so­te vies­tin sil­mä­tau­tien po­lik­li­ni­kal­le.

Nä­kö­vam­mais­ten kun­tou­tu­soh­jaa­jat te­ke­vät ko­ti­käyn­te­jä, ar­vioi­vat apu­vä­li­ne­tar­peet ja te­ke­vät niis­tä han­kin­ta- ja huol­to­pää­tök­set.

Laboratoriopalvelut Kainuussa tuottaa Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitos kuntayhtymä (NordLab).

Patologian laboratorio tuottaa Kainuun keskussairaalan kudos- ja solunäytepalvelut, kuntien kudosnäytepalvelut ja lääketieteelliset kuolinsyyselvitykset Kainuun alueella.

Päivystyksessä hoidetaan kiireellistä tutkimusta ja hoitoa tarvitsevia potilaita.

Kipupoliklinikka tuottaa kivunhoidon palveluita asiakkaille. Se on ajanvarauspoliklinikka, jonne asiakkaat tulevat lääkärin lähetteellä. Poliklinikka sijaitsee uuden sairaalan kolmannessa kerroksessa. Henkilökuntaan kuuluvat erikoislääkäri ja sairaanhoitaja.

Ke­hi­tys­vam­ma­pal­ve­lut jär­jes­tää ja tuot­taa ke­hi­tys­vam­ma­lain mu­kai­sia pal­ve­lu­ja. Ke­hi­tys­vam­ma­pal­ve­luis­sa tue­taan ke­hi­tys­vam­mai­sia hen­ki­löi­tä ja hei­dän per­hei­tään elä­män eri vai­heis­sa. Pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­sä hyö­dyn­ne­tään laa­ja-alais­ta am­mat­ti­tai­toa eri so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­jen alo­jen kans­sa.

Kainuun hyvinvointialueen ke­hi­tys­vam­ma­pal­ve­luiden työntekijät osal­lis­tuvat yh­des­sä ke­hi­tys­vam­mai­sen hen­ki­lön ja hä­nen per­heen­sä kans­sa hoi­don, var­hais­kun­tou­tuk­sen, ope­tuk­sen, työl­lis­tä­mi­sen, päi­väai­kai­sen toi­min­nan se­kä asu­mi­seen liit­ty­vien pal­ve­lu­jen suun­nit­te­luun, to­teu­tuk­seen ja ar­vioin­tiin.

Osas­to B on ki­rur­gi­nen o­sas­to, jo­ka toi­mii kah­des­sa ker­rok­ses­sa 5 ja 6 poh­jois­pää­dys­sä. Osas­toon B kuu­luu li­säk­si ker­rok­ses­sa 5 ole­va in­fek­tio-osas­to. Osas­tol­la B hoi­de­taan or­to­pe­di­siä, trau­ma­to­lo­gi­sia, tho­rax- ja ve­ri­suo­ni­ki­rur­gi­sia, virt­sae­lin­ki­rur­gi­sia (esim. etu­rau­has- ja virt­sa­rak­ko­leik­kauk­set ), gy­ne­ko­lo­gi­sia ja vat­sa-alueen ki­rur­gi­sia po­ti­lai­ta (esim. suo­lis­to­leik­kauk­set). Li­säk­si osas­tol­lam­me hoi­de­taan osas­to­hoi­toa tar­vit­se­via kor­va-, ne­nä- ja kurk­ku­tau­tien, ham­mas- ja suu­ki­rur­gi­sia po­ti­lai­ta se­kä ki­pu­po­ti­lai­ta. Po­ti­laat tu­le­vat osas­tol­le suun­ni­tel­lus­ti leik­kauk­sen jäl­keen tai äkil­lis­ten oi­rei­den vuok­si päi­vys­tyk­sen kaut­ta.

Kou­lu­tet­tu­jen ja asian­tun­te­vien ki­rur­gien ja hoi­ta­jien li­säk­si hoi­toon­ne osal­lis­tuu tar­vit­taes­sa so­siaa­lioh­jaa­ja, fy­sio­te­ra­peut­ti, ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti se­kä osas­to­far­ma­seut­ti.

Pe­riaat­tee­nam­me on tu­kea po­ti­laan toi­min­ta­ky­kyä ja leik­kauk­sen jäl­keis­tä var­hais­ta liik­ku­mis­ta. Lii­kun­ta no­peut­taa leik­kauk­ses­ta toi­pu­mis­ta ja vä­hen­tää ve­ri­suo­ni­tu­kos­ten ris­kiä. Hen­gi­tys­har­joi­tuk­set leik­kauk­sen jäl­keen te­hos­ta­vat kaa­su­jen vaih­toa keuh­kois­sa ja pa­ran­ta­vat si­ten ku­dos­ten ha­pen­saan­tia ja vä­hen­tä­vät li­man ker­ty­mis­tä keuh­ko­put­kiin.

Po­ti­las­huo­neet ovat 1-2 hen­gen huo­nei­ta, jois­sa kai­kis­sa on oma wc/kyl­py­huo­ne. Ruo­kai­lu ta­pah­tuu osas­to­sii­vis­sä si­jait­se­vis­sa ruo­kai­lu­ti­lois­sa ai­na kun se on mah­dol­lis­ta. Osas­to ker­rok­sis­sa on kun­tou­tus­ka­tu, jos­sa on mo­ni­puo­li­set mah­dol­li­suu­det kun­tou­tua leik­kauk­sen jäl­keen. Li­säk­si kun­tou­tus­ka­dul­la on mah­dol­li­suus oles­ke­luun. Huo­nees­sa ole­va tv toi­mii sa­mal­la in­fo­te­le­vi­sio­na, jon­ka kaut­ta or­ga­ni­saa­tio vies­tii tär­keis­tä ja ajan­koh­tai­sis­ta asiois­ta po­ti­lail­le. Po­ti­lail­la on käy­tös­sä lan­ga­ton wi­fi-yh­teys.

Osas­tol­la ei voi tu­pa­koi­da (kos­kee myös säh­kö­tu­pak­kaa ja nuus­kaa). Tu­pa­koi­mat­to­muus vä­hen­tää leik­kauk­sen jäl­keis­tä in­fek­tio­ris­kiä ja no­peut­taa toi­pu­mis­ta.

Oman mat­ka­pu­he­li­men käyt­tö on sal­lit­tua. Var­si­nai­sia vie­ras­tun­te­ja ei ole, mut­ta osas­ton toi­min­nan kan­nal­ta pa­ras ai­ka vie­rai­luil­le on klo 12–19.

Arvoesineet ja suuret rahasummat kannattaa jättää kotiin.

Sisätautien hoitoa toteutetaan sisätautien ja vatsatautien poliklinikalla, päiväsairaalassa sekä sisätautien, keuhkosairauksien ja neurologian osastolla A kerroksessa 5.

Sisätautien poliklinikka on jaettu erikoispoliklinikoihin: • endokrinologian poliklinikka, esim. diabetes ja kilpirauhassairaudet • hematologian poliklinikka • infektiosairauksien poliklinikka • kardiologian poliklinikka • nefrologian poliklinikka • reumatologian poliklinikka • vatsatautien poliklinikka, gastroenterologisia sairauksia, esim. colitis ulcerosa

• yleissisätautien poliklinikka

Sisätautien, keuhkosairauksien ja neurologian osastolla A kerroksessa 5 hoidetaan sisätautisia potilaita. 3-paikkainen sydänvalvontayksikkö (CCU) toimii tehon yhteydessä.

Poliklinikalla korostuvat potilasohjaus ja yhteistoiminta potilaan ja hänen hoitoonsa osallistuvien yksiköiden ja eri ammattiryhmien kanssa.

Tehohoitoa tarvitseva potilas on joutunut onnettomuuteen, sairastunut vakavasti tai ollut toimenpiteessä, jonka jälkeen hän tarvitsee tehostettua hoitoa/seurantaa.

Te­ho­hoi­dos­sa hoi­de­taan kai­ke­ni­käi­siä ja kaik­kien so­maat­tis­ten eri­koi­sa­lo­jen va­ka­vas­ti sai­rai­ta po­ti­lai­ta. Val­von­ta­pai­koil­la hoi­de­taan ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­riö (AVH)- ja sy­dän­val­von­ta (CCU)-po­ti­lai­ta se­kä eri eri­koi­sa­lo­jen jat­ku­vaa seu­ran­taa vaa­ti­via po­ti­lai­ta.

Kainuun keskussairaalan synnytysyksikkö tarjoaa korkeatasoista, yksilöllistä ja perhekeskeistä hoitoa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Polikliininen synnytys on meillä mahdollista tietyin edellytyksin.

Gynekologi, anestesialääkäri ja lastenlääkäri ovat tarvittaessa käytettävissä synnytyksen aikana. Meille voi tulla synnyttämään, kun raskaus on kestänyt vähintään 32 viikkoa.

Päivystyksellisissä raskauteen liittyvissä ongelmissa kuten ennenaikaisissa supistuksissa, verisen vuoden ilmaantuessa, sikiön liikkeiden vähentyessä, ennenaikaisessa lapsivedenmenossa voit ottaa ympäri vuorokauden yhteyttä synnytysyksikköön raskausviikkojen ollessa yli 22.

Synnytysvalmennusta ja synnytysyksikköön tutustumisia järjestämme säännöllisesti joka torstai klo klo 15 - 16.

Alkoholikatkaisuhoito voidaan toteuttaa voinnin mukaan joko avokatkaisuna tai osastokatkaisuna. Avokatkaisuhoitoa antavat mielenterveys- ja päihdepäivystys Kajaanissa sekä kotikuntasi terveyskeskuslääkärit.

Osastokatkaisuhoitoa annetaan terveyskeskussairaaloissa (Kajaani, Kuhmo, Sotkamo). Osastokatkaisuhoitoon voi hakeutua keskussairaalan päivystyspoliklinikan, mielenterveys- ja päihdepäivystyksen, oman kotikuntasi mielenterveys- ja päihdeyksikön ja terveyskeskusten lääkäreiden kautta. Huume- ja lääkevieroitushoidon järjestämiseksi ota yhteyttä kotikuntasi mielenterveys- ja päihdeyksikköön.

Neurologian yksiköt tutkivat, hoitavat ja ohjaavat neurologian erikoissairaanhoitoa tarvitsevia asiakkaita/potilaita yhteistyössä asiakkaan/potilaan ja hänen läheistensä kanssa sekä tuottavat heille kuntoutuspalveluja.

Neurologisia sairauksia ovat esimerkiksi epilepsia, aivoverenkiertohäiriöt, Parkinsonin tauti, MS-tauti, muistisairaudet ja lihassairaudet. Potilaalle voidaan tarvittaessa varata aika sairaanhoitajan, kuntoutusohjaajan, psykologin, toimintaterapeutin ja puheterapeutin vastaanotolle.

Apuvälineet terveysasemilla

• Apuvälineitä lainataan yksilöllisen arvion perusteella. Liikkumista helpottavia apuvälineitä ovat esim. kävelykeppi, kävelyteline ja pyörätuoli sekä päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat apuvälineet, kuten wc-istuimen korotus, nousutuki ja sukanvetolaite.

Apuvälineyksikkö

• Apuvälinepalvelut ovat osa asiakkaan kuntoutus- ja palvelukokonaisuutta. Apuvälineprosessi lähtee asiakkaan tarpeista ja apuvälineratkaisut tehdään yksilöllisesti. Tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä hänelle soveltuvilla ja tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä sovittujen käytäntöjen pohjalta.
• Apuvälineprosessiin sisältyy lähetekäsittely, apuvälineiden arviointi, suunnittelu, sovitus, hankinta, lainaus ja luovutus, käytön opetus asiakkaalle ja hänen kanssaan toimivalle lähiverkostolle ja yhteistyötahoille sekä käytönseuranta.

Mistä palvelussa on kyse?

Työ- ja toimintakyvyn ja eläkemahdollisuuksien selvittely on aikuisten sosiaalityön palvelu sinulle, jolla on

• taustalla pitkäaikainen työttömyys tai • työkykyä heikentäviä terveydellisiä rajoitteita tai • keskeytyneitä kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun jaksoja.

Palvelun tavoitteena on

• tutkia ja arvioida moniammatillisesti työ- ja toimintakykyäsi ja • auttaa ja ohjata sinua pääsemään tarkoituksenmukaisten palveluiden ja etuuksien piiriin (kuntoutustuki, työkyvyttömyyseläke).

Miten palvelu etenee?

Selvittely tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Tarkoitus on muodostaa mahdollisimman monipuolinen näkemys tilanteestasi. Sen perusteella arvioidaan työ- ja toimintakykyäsi sekä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen saamisen mahdollisuutta.

Varsinaisen arvion työ- ja toimintakyvystä tekee aina lääkäri. Lisäksi arviointiin osallistuvat tarpeen mukaan sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja tai muut verkostoosi kuuluvat tahot.

Selvittelyn kuluessa:

• tutkitaan ja hoidetaan terveyttäsi: lääkärikäynnit (terveyskeskus, sairaala)) • tehdään tarvittavat tutkimukset ja hoidot • tehdään sosiaalinen selvitys • työssä suoriutumisen arviointia voidaan tehdä esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeiluna

Sosiaaliohjaaja on tukenasi. Hän

• kokoaa selvittelyssä tarvittavia tietoja ja asiakirjoja, • on tarvittaessa mukana lääkäri- ja tutkimuskäynneillä, • osallistuu tarpeen mukaan yhteistyöpalavereihin ja • opastaa ja auttaa sinua etuuksien hakemisessa.

Miten pääset palveluun?

Voit ottaa yhteyttä itse tai yhteyttä voi ottaa esimerkiksi työllisyydenhoidon asiantuntija, lääkäri, terveydenhoitaja tai muu asioittesi hoidossa auttava taho.

Voit ottaa yhteyttä, kun

• olet huolestunut omasta tai läheisesi jaksamisesta tai koet olevasi esimerkiksi ahdistunut tai masentunut
• sinua tai läheistäsi on kohdannut kriisi
• koet, että parisuhteessasi tai perheessäsi on mieltä askarruttavia huolia tai pulmia
• koet, että jokin elämässäsi oleva ongelma tai huoli on ylitsepääsemätön
• olet huolestunut omasta tai läheistesi päihteiden käytöstä (alkoholi, lääkkeet, huumausaineet)
• olet huolestunut muusta riippuvuudesta (esim. peli- ja läheisriippuvuus) tai olet saanut poliisilta määräyksen ajoterveyden seurantaan päihteiden takia. Voit tulla käymään yksin, perheesi tai ystäväsi kanssa. Teemme myös kotikäyntejä. Keskustelumme ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.

Palliatiivinen ja elämän loppuvaiheen hoito on parantumatonta, henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Palliatiivisen hoidon tavoitteena on vaalia elämänlaatua, lievittää kipua ja muita oireita sekä huomioida potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, henkiset ja hengelliset tarpeet. Myös läheisten vointi ja jaksaminen otetaan huomioon.

Palliatiivinen hoito eli oireita lievittävä ja elämänlaatua tukeva hoito on hyvä aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa, kun potilaalla on todettu parantumaton, kuolemaan johtava sairaus. Oireenmukaisen hoidon kestoa ei ole rajattu ajallisesti, vaan hoito voi jatkua useita kuukausia tai vuosia. Oikeus saada palliatiivista hoitoa ei ole riippuvainen iästä tai diagnoosista, vaan se on saatavilla kaikille parantumatonta ja etenevää sairautta sairastaville. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi levinnyt syöpä, pitkälle edennyt sydämen, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, krooninen keuhkosairaus sekä etenevä neurologinen sairaus, kuten muistisairaus. Palliatiivisessa hoidossa työskennellään moniammatillisesti, tiiviissä yhteistyössä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kolmannen sektorin erityisosaajien kanssa. Palliatiivinen hoito toteutetaan tarpeiden, toiveiden ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella esimerkiksi kotona, terveyskeskuksen vuodeosastolla, palvelu- tai ympärivuorokautisessa asumisessa tai sairaalaosastolla.

Palliatiivinen hoito jaetaan perustason hoitoon, perushoitoyksikköjen hoitoon (A-taso), erityistason hoitoon (B-taso) sekä vaativan erityistason hoitoon (C-taso). Perustason hoidolla tarkoitetaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikköjä, joissa hoidetaan parantumattomasti sairaita, kuolevia potilaita/asiakkaita ja perushoitoyksiköillä (A-tasolla) tarkoitetaan terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoja, jossa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon potilaita voidaan hoitaa elämän loppuun asti. Erityistasolla (B) tarkoitetaan niitä yksiköitä, joissa elämän loppuvaiheen hoito on hoitoyksikön pääasiallista toimintaa ja henkilökunta on erikoistunut palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Erityistason hoitoon kuuluvat esimerkiksi kotisairaala, palliatiivisenhoidon osasto, palliatiiviset poliklinikat sekä palliatiiv. konsultaatiotiimi. Vaativan erityistason (C) palliatiiv. hoito on sijoitettu yliopistosairaaloihin ja se vastaa erityisvastuualueen palliatiiv. hoidon koordinoinnista sekä palliatiiv. tutkimuksesta.

Rintamaveteraanien kuntoutukseen vuonna 2005 tulleilla säädösmuutoksilla siirrettiin kuntoutuksen painopistettä laitoskuntoutuksesta päivä-, koti- ja muuhun avokuntoutukseen. Muutoksen tarkoituksena on, että kaikki rintamaveteraanikuntoutukseen oikeutetut saavat vuosittain tarvitsemansa kuntoutuspalvelut.

Rintamaveteraanikuntoutusta haetaan vanhan käytännön mukaisesti edelleen vuosittain. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta päättää lääkäri.

Rintamaveteraanien, jotka haluavat hakeutua valtion tulo- ja menoarviossa esitetyn määrärahan turvin järjestettävään kuntoutukseen, tulee hakea sitä aikaisempien vuosien tapaan oman kotikuntansa terveysasemalta.

Kuntoutukseen valittavan tulee olla vuosina 1939 – 1945 sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelutunnuksen tai rintamatunnuksen omaava henkilö. Kuntoutukseen valittavalla ei ole oikeutta saada kuntoutusta jonkin muuan lain perusteella.

Vatsatautien poliklinikalla hoidetaan C-hepatiittipotilaita myös matalan kynnyksen periaatteella ilman lääkärin lähetettä. C-hepatiittia epäiltäessä tulee olla yhteydessä hepatiittihoitajanaan.

Toimenpideyksikössä (3. krs) tehdään mahalaukuntähystyksiä (gastroskopia) ja paksunsuolentähystyksiä (kolonoskopia). Toimenpideyksikössä tehdään myös kapseliendoskopioita (ohutsuolen kamerakuvantaminen), ruokatorven toiminnallisia tutkimuksia (manometriat ja pH-nauhoitukset) sekä PEG-ensiletkujen vaihtoja. Tähystyksiä voidaan tehdä myös leikkaus- ja anestesiayksikössä.

Poliklinikalla on myös lääkärien vastaanottotoimintaa. Lisäksi vatsatautien poliklinikalla työskentelee IBD-hoitaja.

Tulehduksellisia suolisairauksia (Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus eli colitis ulcerosa) sairastavien IBD-potilaiden hoito ja seuranta on Kainuussa keskitetty vatsatautien poliklinikalle. IBD-potilaat voivat tarvittaessa olla yhteydessä tulehduksellisiin suolisairauksiin liittyvissä asioissa vatsatautien poliklinikalle myös sovittujen kontrollien välillä.

Ter­veys­so­siaa­li­työn ta­voit­tee­na on an­taa po­ti­laal­le ja lä­hei­sil­le psy­ko­so­siaa­lis­ta tu­kea ja et­siä yh­des­sä po­ti­laan kans­sa kei­no­ja ja rat­kai­su­ja ar­jes­sa sel­viy­ty­mi­seen ja jak­sa­mi­seen. So­siaa­li­työn­te­ki­jät ja – oh­jaa­jat ar­vioi­vat po­ti­las­koh­tai­ses­ti so­siaa­li­tur­vae­tuuk­sien ja pal­ve­lui­den tar­vet­ta ja avus­ta­vat tar­vit­taes­sa nii­den vi­reil­le lait­ta­mis­ta se­kä toi­mi­vat asian­tun­ti­joi­na mo­niam­ma­til­li­sis­sa ver­kos­tois­sa. Työs­sä hyö­dyn­ne­tään vi­ra­no­mais- ja yh­teis­työ­ver­kos­to­ja.

Sai­ras­tu­mi­nen, vam­mau­tu­mi­nen tai lap­sen syn­ty­mä voi mo­nel­la ta­paa vai­kut­taa po­ti­laan ja hä­nen lä­heis­ten­sä elä­män­ti­lan­tee­seen. Kuo­le­mal­la voi ol­la vai­ku­tus­ta po­ti­laan lä­heis­ten elä­män­ti­lan­tee­seen. Uu­si ti­lan­ne voi tuo­da haas­tei­ta asu­mi­seen, ko­to­na sel­viy­ty­mi­seen, alai­käi­sen tar­vit­se­maan hoi­toon ja huo­len­pi­toon, omais­hoi­don tar­pee­seen, ta­lou­del­li­seen ti­lan­tee­seen se­kä työ­hön ja opis­ke­luun, tai he­rät­tää mui­ta ky­sy­myk­siä rat­kais­ta­vak­si. Ter­veys­so­siaa­li­työn­te­ki­jän tai – oh­jaa­jan kans­sa voi kes­kus­tel­la omas­ta, lä­hei­sen tai per­heen ti­lan­tees­ta, se­kä saa­da yk­si­löl­lis­tä oh­jaus­ta ja neu­von­taa.

Lastenneurologian erikoisalapalveluissa hoidetaan ja tutkitaan pääsääntöisesti Kainuun alueella asuvia 0 - 16 -vuotiaita lapsia, jotka tarvitsevat lastenneurologisia tutkimuksia.

Lastenneurologi vastaa lasten tutkimuksista, hoidosta ja kuntoutussuunnitelmien laatimisesta yhdessä hoitohenkilökunnan ja moniammatillisen työryhmän kanssa.

Ravitsemuksella on suuri merkitys terveyden edistämisessä ja sairauksien ennalta ehkäisyssä. Sairauksien hoitamisessa ravitsemus on osa kokonaishoitoa. Tehostetulla ravitsemushoidolla voidaan ehkäistä ja hoitaa vajaaravitsemusta sekä edistää sairauksista ja leikkauksista toipumista.

Ravitsemusterapeutti on ravitsemuksen asiantuntija, joka ohjaa ja tukee ruoan valintaan ja syömiskäyttäytymiseen sekä sairauksien ravitsemushoitoon liittyvissä asioissa. Ravitsemusterapeutti arvioi ravinnontarvetta sekä ohjaa sopivien elintarvikkeiden ja tarvittaessa kliinisten ravintovalmisteiden valinnoissa.

Ravitsemusterapia on asiakaslähtöistä ja yksilöllistä. Ohjaus voi tapahtua yksilö- tai ryhmävastaanotolla, puhelimitse tai etävastaanottona, tai ohjaus voi kuulua osana moniammatilliseen tapaamiseen.

Ravitsemusterapeutille tullaan terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä. Asiakkaat saavat kutsun käynnille kirjeitse tai puhelimitse. Perusterveydenhuollon käynnit ovat maksuttomia. Keskussairaalan ravitsemusterapiakäynnistä peritään poliklinikkakäyntimaksu.

Ravitsemusohjaus perustuu valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin, joiden tavoitteena on ylläpitää ihmisten hyvää terveyttä.

Nuorten psykiatrinen sairaanhoito vastaa kainuulaisten nuorten erikoissairaanhoidon osalta nuorisopsykiatrisesta tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta 13 - 17-vuotiaiden nuorten osalta.

Työs­ken­te­ly al­kaa hoi­don tar­peen ar­vioin­nil­la, jo­ka voi si­säl­tää 1–5 ta­paa­mis­ker­taa, joi­ta sa­no­taan sel­vit­te­ly­käyn­neik­si. Nuo­ren li­säk­si nii­hin voi­vat osal­lis­tua tar­peen mu­kaan per­he, omai­set, ys­tä­vät, kou­lu ja muut nuo­rel­le tär­keät ta­hot. Sel­vit­te­ly­jak­son jäl­keen voi­daan tar­vit­taes­sa teh­dä li­sä­tut­ki­muk­sia (mm. psy­ko­lo­gi­sia tut­ki­muk­sia) ja jat­kaa ti­lan­teen sel­vit­te­lyä. Sel­vit­te­ly- ja tut­ki­mus­jak­son jäl­keen nuo­rel­le an­ne­taan hoi­to­suo­si­tus, kar­toi­te­taan jat­ko­hoi­to­mah­dol­li­suu­det ja au­te­taan hoi­don jär­jes­te­lyis­sä ja tar­vit­taes­sa teh­dään kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma. Nuo­ri­sop­sy­kiat­rian po­lik­li­ni­kal­la an­net­ta­va hoi­to pe­rus­tuu va­paaeh­toi­suu­teen, luot­ta­muk­seen se­kä so­vit­tui­hin ta­voit­tei­siin.

Nuorisopsykiatrian osaston toiminta perustuu tarpeenmukaiseen psykiatriseen hoitoon, johon sisältyy eri hoitomuotojen yhdistämistä, potilaskohtaista työryhmätyöskentelyä ja hoidon jatkuvuutta yhteistyössä nuoren, hänen perheensä ja muiden tahojen kanssa. Toiminnan taustalla ovat normaaliin nuoruusiän kasvun ja kehityksen tukeminen sekä ympäröivän yhteiskunnan arvot ja säännöt.

Kuvantamisen palvelusyksikkö tuottaa radiologisia tutkimuksia ja toimenpiteitä koko Kainuun alueen potilaille ja varusmiehille. Radiologian toimintaa on Kainuun keskussairaalassa ja terveysasemilla Kuhmossa, Sotkamossa, Suomussalmella, Puolangalla ja Paltamossa.

Terveysasemilla tehdään tavanomaisia röntgentutkimuksia ja ultraäänitutkimuksia. Suomussalmen ja Kuhmon röntgeneissä tehdään lisäksi yöpolygrafiatutkimuksia. Kainuun keskussairaalassa tehdään luuntiheysmittauksia, röntgen-, magneetti-, mammografia-, tietokonetomografia- ja ultraäänitutkimuksia sekä verisuonten tutkimuksia ja pallolaajennuksia.

Muut kuvantamispalvelut Kainuun keskussairaalassa: Kliininen neurofysiologia (KNF) tutkii keskus- ja ääreishermoston sekä lihaksiston toimintaa ja sen häiriöitä sähköisin mittauksin. Lisäksi tehdään uniapnea-tutkimuksia kotirekisteröintinä (Yöpolygrafia). Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede tuottavat radioisotoopeilla toiminnallisia gammakamerakuvauksia ja radioisotooppihoitoja. Lisäksi tehdään verenpaineen vrk-rekisteröintejä.

Naistentautienerikoisalalla hoidetaan gynekologiaan kuuluvia sairauksia kuten kasvaimia, endokrinologisia sairauksia, vuotohäiriöitä, lapsettomuutta, gynekologisia syöpäsairauksia, rintasyöpää ja virtsanpidätyskyvyn häiriöitä. Lisäksi hoidamme keskenmeno- ja raskaudenkeskeytyspotilaita. Äitiyspoliklinikalla hoidetaan raskaana olevia, jotka perussairautensa vuoksi kuuluvat äitiyspoliklinikkaseurantaan, esim. diabeetikot sekä äidit, joilla edellisessä raskaudessa, synnytyksessä tai synnytyksen jälkeen on ollut ongelmia. Asiantuntijakätilöllä on omia poliklinikkavastaanottoja: raskausdiabetes, synnytyspelko, imetysohjaus, seksuaaliterveys, sikiöseulonnat. Synnytyspelkopoliklinikalle saa ajan lähetteellä neuvolasta. Poliklinikalla voidaan käydä läpi edellistä synnytystä ja äitiä/puolisoa mietityttävät asiat. Tarvittaessa tehdään yhdessä odottajan kanssa synnytyssuunnitelma. Pelkopoliklinikan kautta saamme tarvittaessa yhteyden myös mielenterveyspuolelle, mikäli ilmenee tällaisen tuen tarvetta. Imetyspolilkinikka tarjoaa tukea raskaana olevan, synnyttäneen äidin sekä perheen imetystoiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Poliklinikalla saa ohjausta haasteisiin, jotka liittyvät mm. maidon riittävyyteen, imemisotteeseen ja lapsen imemislakkoiluun tai imetyksen aiheuttamiin kipuihin. Seksuaaliterveyspoliklinikka toimii synnytysyksikön yhteydessä, palvelut on tarkoitettu kaikille biologiseen tai koettuun sukupuoleen katsomatta. Ajanvarausta varten ei tarvitse lähetettä, voit itse varata ajan puhelimitse (tekstiviesti - otamme sinuun yhteyttä)

Poliklinikalla korostuvat potilasohjaus, potilaan tukeminen, yhteistoiminta potilaan ja hänen perheensä sekä hoitoon osallistuvien yksiköiden sekä eri ammattiryhmien kanssa.

Kirurgian osastolla B hoidetaan gynekologisia potilaita ja rintasyöpäpolilaita.

Ensihoidon tehtävänä on äkillisesti sairastuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön.

Ensihoitajat tutkivat potilaan kohteessa ja tekevät arvion, onko ambulanssikuljetukselle tarvetta. Potilasta voidaan hoitaa jo kotona ja ohjeistaa hakeutumaan tarvittaessa päivystykseen omalla kyydillä. Potilas voidaan myös ohjeistaa varaamaan aika omalle lääkärille, jos vaiva ei vaadi välitöntä hoitoa.

Ensihoidon yksiköt ovat varustettu reaaliaikaisilla GPS-paikantimilla, jolloin kiireellisissä tehtävissä hätäkeskus pystyy lähettämään lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön kohteeseen.

Hätäkeskus on ensimmäinen linkki potilaan ja ensihoidon välillä. Hätäkeskus arvio hätäpuhelun kiireellisyyden ja hälyttää tarvittavan avun kohteeseen.

Hätäkeskus luokittelee tehtävät kiireellisiin ja ei - kiireellisiin tehtäviin. Kiireelliseen tehtävään voidaan potilaan tilan vaatiessa hälyttää kaksi ambulanssia, tai ambulanssi ja ensivasteyksikkö. Kiireetön ensihoidon tehtävä voi joutua odottamaan ambulanssia jopa 2 tuntia. Tällöin hätäkeskus on arvioinut potilaan tilan olevan vakaa ja ettei hänellä ole välitöntä peruselintoiminnon häiriötä.

Terveyskeskussairaalapalvelu on perusterveydenhuollon tasoista sairaalahoitoa.

Ke­hi­tys­vam­ma­po­lik­li­ni­kal­la teh­dään tut­ki­muk­sia se­kä oh­ja­taan ja neu­vo­taan kai­kis­sa ke­hi­tys­vam­mai­suu­teen liit­ty­vis­sä asiois­sa. Ke­hi­tys­vam­ma­po­lik­li­ni­kan asiak­kaak­si tul­laan ta­va­no­mai­ses­ti kes­kus­sai­raa­lan siir­to­na ke­hi­tys­vam­ma­diag­noo­sin pe­rus­teel­la. Poliklinikalla työskentelee mo­niam­ma­til­li­nen työ­ryh­mä, johon kuuluu ylilääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, kommunikaatio-ohjaaja ja osastonsihteeri.

Ke­hi­tys­vam­ma­po­lik­li­ni­kan työ­ryh­mä suun­nit­te­lee yh­des­sä ke­hi­tys­vam­mai­sen hen­ki­lön ja hä­nen per­heen­sä kans­sa hoi­toon, var­hais­kun­tou­tuk­seen, ope­tuk­seen, työl­lis­tä­mi­seen ja asu­mi­seen liit­ty­viä pal­ve­lu­ja po­lik­li­nik­ka­käyn­nin yh­tey­des­sä. Po­lik­li­nik­ka­käyn­nit to­teu­te­taan päi­vä­käyn­tei­nä. Käyn­nin pe­rus­teel­la laa­di­taan kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma.

Kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma si­säl­tää suo­si­tuk­set asiak­kaan tar­vit­se­mis­ta pal­ve­luis­ta, ku­ten ope­tuk­ses­ta, päi­vä­toi­min­nois­ta, asu­mi­ses­ta ja kun­tou­tuk­ses­ta (esim. pu­he-, fy­sio-, rat­sas­tus-, mu­siik­ki-, toi­min­ta­te­ra­pias­ta). Kun­tou­tus­suun­ni­tel­maa voi­daan myös käyt­tää mui­ta pal­ve­lu­ja ja etuuk­sia haet­taes­sa.

Ke­hi­tys­vam­ma­po­lik­li­ni­kan työ­ryh­män jä­se­net te­ke­vät ko­ti-, päi­vä­ko­ti-, kou­lu- ym. käyn­te­jä oh­ja­ten per­hei­tä ja lä­hi­työn­te­ki­jöi­tä. Li­säk­si työ­ryh­mä toi­mii yh­teis­työs­sä mm. ke­hi­tys­vam­ma­pal­ve­lu­jen so­siaa­lioh­jaa­jien ja -työn­te­ki­jöi­den, ke­hi­tys­vam­mayk­si­köi­den hen­ki­lö­kun­nan ja mui­den si­dos­ryh­mien kans­sa. Työ­ryh­mä jär­jes­tää myös ky­syn­nän mu­kaan kou­lu­tus­ta ja kon­sul­taa­tio­ta ke­hi­tys­vam­mais­ten hen­ki­löi­den kans­sa työs­ken­te­le­vil­le.

Kehitysvammaosas­to tar­joaa kun­tou­tus- ja tut­ki­mus­jak­so­ja kai­nuu­lai­sil­le ke­hi­tys­vam­mai­sil­le. Osas­tol­la on kuu­si po­ti­las­paik­kaa, jois­ta kol­me on va­rat­tu lap­sil­le ja nuo­ril­le se­kä kol­me ai­kui­sil­le. Osas­tol­la työs­ken­te­lee pal­ve­lue­sihenkilö, kol­me sai­raan­hoi­ta­jaa se­kä 11 lä­hi­hoi­ta­jan kou­lu­tuk­sen saa­nut­ta oh­jaa­jaa.

Ylei­sim­piä hoi­toon oh­jau­tu­mi­sen syi­tä ovat käyt­täy­ty­mi­sen häi­riöt se­kä muut psyyk­ki­set vai­keu­det. Lää­ke­hoi­to, eri­lai­set toi­min­nal­li­set me­ne­tel­mät se­kä kom­mu­ni­kaa­tion ke­hit­tä­mi­nen ovat oleel­li­nen osa osas­to­hoi­toa.

Opioidikorvaushoidon tarpeen arviointi tehdään Kainuun hyvinvointialueella kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksiköissä ja lääkehoidon toteutus kuntien terveysasemilla.

Ter­veys­met­sä on tar­koi­tet­tu kaik­kien käyt­töön. Ter­veys­met­sä tu­kee lä­hel­lä asu­vien ja työs­ken­te­le­vien ih­mis­ten hy­vin­voin­tia. Eri­lai­sis­ta sai­rauk­sis­ta toi­pu­jat ja kun­tou­tu­jat voi­vat hyö­dyn­tää ter­veys­met­sää oma­toi­mi­ses­ti, tai so­siaa­li- ja ter­vey­sa­lan am­mat­ti­lais­ten oh­jaa­mi­na.

Ter­veys­met­sä so­pii hy­vin myös kou­lu­jen, päi­vä­ko­tien ja op­pi­lai­tos­ten ope­tuk­sen ym­pä­ris­töik­si.

Luon­nos­sa liik­ku­mi­sen hy­vin­voin­ti­vai­ku­tuk­sia

• Kun­to ko­he­nee, kos­ka luon­nos­sa lii­ku­taan huo­maa­mat­ta.
• St­res­sin tun­ne vä­he­nee ja mie­lia­la pi­ris­tyy, kos­ka luon­to ren­tout­taa ke­hoa ja miel­tä.
• Ais­tit her­kis­ty­vät ja kes­kit­ty­mis­ky­ky pa­lau­tuu luon­nos­sa no­peam­min.
• Ke­hon vas­tus­tus­ky­ky vah­vis­tuu, kos­ka luon­nos­ta saa­daan vas­tus­tus­ky­kyä tu­ke­via mik­ro­be­ja.
• Vuo­ro­vai­ku­tus tois­ten ih­mis­ten kans­sa on hel­pom­paa luon­nos­sa kuin si­sä­ti­lois­sa.

Reit­ti­ku­vaus Rei­tin läh­tö­pis­te si­jait­see park­ki­pai­kal­ta 200 m pääs­sä I- ja J-ta­lo­jen vä­lis­sä. Läh­tö­pis­tees­sä on kart­ta ja in­fo­pis­te. Ter­veys­met­säs­sä on 120 m pit­kä puu­ra­ken­tei­nen es­tee­tön reit­ti kä­si­joh­tei­neen. Reit­ti vie es­teet­tö­mäl­le laa­vul­le, jos­sa on nuo­tio­paik­ka ja is­tui­mia kol­mes­sa eri kor­keu­des­sa. Nuo­tio­pai­kal­la on polt­to­pui­ta. Es­teet­tö­män rei­tin var­rel­la on puu­ra­ken­tei­nen le­väh­dys­paik­ka, jos­sa on myös kol­men kor­keu­den is­tui­met se­kä opas­te ais­ti­har­joi­tus­ten te­ke­mi­seen. Aluet­ta kier­tää li­säk­si noin 1 km pi­tui­nen kun­to­ra­ta (tal­vel­la la­tu), jos­sa on jyrk­kiä nou­su­ja ja mui­ta es­tei­tä. Met­sän kes­kel­lä me­nee pol­ku. Kun­to­reit­ti ja pol­ku ei­vät ole es­teet­tö­miä.

WALK IN -palvelu on sairaanhoitajan toteuttamaa matalan kynnyksen palvelua ja sinne ei tarvita lähetettä tai ajanvarausta. Palvelu on ohjausta, neuvontaa ja kuuntelua mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä haasteissa. Se on tarkoitettu kaikille, jotka kokevat tarvitsevansa apua, myös läheisille. WALK IN -palvelussa on mahdollista asioida myös nimettömänä. Palvelu ei ole hoitosuhdetyöskentelyä.

Luo­vu­tet­tua äi­din­mai­toa tar­vi­taan Kai­nuun kes­kus­sai­raa­lan syn­ny­tys- ja las­te­no­sas­tol­la, esi­mer­kik­si kes­kos­ten hoi­dos­sa, sai­rai­den ja eri­tyis­tark­kai­lua tar­vit­se­vien vas­ta­syn­ty­nei­den hoi­dos­sa lap­sen kas­vun ja ke­hi­tyk­sen tur­vaa­mi­sek­si.

Äi­din­mai­don luo­vu­tuk­sen voi aloit­taa 0- 2 kuu­kaut­ta syn­ny­tyk­sen jäl­keen. Voit jat­kaa äi­din­mai­don luo­vu­tus­ta kuu­si (6) kuu­kaut­ta syn­ny­tyk­ses­tä.

Mai­dos­ta mak­se­taan vuo­sit­tain mää­ri­tel­ty kor­vaus, täl­lä het­kel­lä Kai­nuus­sa kor­vaus on 25 €/lit­ra.