Lähisuhdeväkivallan julkiset palvelut Kainuussa

Kun kohtaat sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen, kerro rohkeasti, mikäli lähisuhteissasi on väkivaltaa tai tarvitset tukea elämäntilanteeseesi. 

• On monia toimijoita, jotka tarjoavat asiantuntija-apua.  
• Asiasta puhuminen on tärkeä ensiaskel kohti turvallisempaa elämää ilman väkivaltaa. 

Tuen ja avun tarve on aina yksilöllistä myös ikäryhmäsi voi vaikuttaa, mihin otat luontaisesti yhteyttä. 

Tukea ja apua on saatavilla esimerkiksi sosiaalityöstä, perheneuvolasta tai terveydenhuollon yksityisen tai julkisen terveydenhuollon palvelutuottajilta.

• Apu voi olla tilanteesta keskustelua, tuen tai hoidon sekä suojan järjestämistä. 
• Apu voi olla myös juridista apua poliisilta ja oikeuslaitokselta sekä Rikosuhripäivystyksestä. 
• Sekä näiden monialaista yhdistämistä. 

Perhe- tai lähisuhdeväkivallalle altistuminen ja väkivallan kohteena oleminen vaikuttavaa aina lapseen. 

• Lapsi voi joutua näkemään vanhempiensa väkivaltaa tai elämään pelon ilmapiirissä.
• Lapsi saattaa kokea erilaisia muutoksia käytöksessään, oppimisessaan, ja hän voi kärsiä fyysisistä tai psyykkisistä oireista.
• Lapsi tarvitsee tukea ja ymmärrystä, ja on tärkeää puuttua tilanteeseen varhaisessa vaiheessa tarjoamalla asianmukaista apua ja tukea.
• Lapsuudessa koettu altistuminen väkivallalle voi vaikuttaa myös aikuisuudessa, joten tuki ja ohjaus voivat olla tärkeitä myös myöhempinä vaiheina elämässä.

Lapsen saama tuki

• Lapsen tukeminen ja hänen kokemuksensa huomioiminen ovat ensisijaisen tärkeitä.

• On tärkeää varmistaa, että lapsi tietää, että apua on saatavilla myös hänen vanhemmilleen.

• Lapsen toipumista lähisuhdeväkivallasta tuetaan luomalla turvallinen ja vakaa ympäristö sekä tekemällä yhteistyötä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.

• Perhe voi saada apua esimerkiksi lastensuojelusta, perhetyöstä ja perheneuvolasta. 
 

Lapsen tai nuoren turvasuunnitelma, uhkaavan tilanteeseen varautuminen

Kun kotona riidellään kovasti ja on väkivaltaa tai sen uhkaa, voi se tuntua sinusta pahalta ja pelottavalta.  Mieti tilanteita etukäteen ja tee turvasuunnitelma.
 

Onko olemassa jotain merkkejä, mistä voit ennakoida, että läheisesi on muuttumassa väkivaltaiseksi, esim.

• alkoholinkäyttö
• vihainen puhetyyli
• uhkaava käyttäytyminen
• riitely

Mieti miten voit turvata itsesi uhkaavissa tilanteissa:

• Mihin voit kotona mennä turvaan (oma huone, vessa), kun sinua pelottaa?
• Mieti valmiiksi selitys, jonka avulla voit mennä ulos (roskien vieminen, koiran ulkoilutus, kaupassa käyminen).
• Mieti etukäteen ystävä, naapuri, sukulainen tai muu henkilö, jolle voit soittaa ja jonka luokse voit mennä.
• Jos joudut yllättäen poistumaan kotoa, mitä sinun on tärkeää pakata mukaasi, esim.
  • lääkkeet
  • puhelin ja laturi
  • rahaa
  • jotain tärkeitä papereita

Lapsiper­heet voi­vat saa­da pal­ve­lu­ja eri elä­män­ti­lan­teis­sa.

Perhekeskuksen tehtävänä on:

• lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen
• varhainen tunnistaminen
• puheeksi ottaminen ja tuen tarpeeseen vastaaminen 

Ta­voit­tee­na on:

• edis­tää las­ten- ja per­hei­den hy­vin­voin­tia se­kä ter­veyt­tä 
• tar­jo­ta van­hem­mil­le var­hais­ta tu­kea ja apua
• tehdä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa

Perhettä tukeva toiminta | Kainuun hyvinvointialue

Perhekeskukset | Kainuun hyvinvointialue
 

Perheneuvola

Perheneuvola auttaa:

• on­gel­ma­ti­lan­teen käsittelyssä

• uu­sien nä­kö­kul­mien löy­ty­mi­sessä

• per­heen omien voi­ma­va­ro­jen vah­vis­tamisessa 

Per­he­neu­vo­laan voi ottaa yhteyttä, lä­het­tä­mäl­lä vies­tin Oma­so­tes­sa. Vies­tin lä­het­tä­mi­nen edel­lyt­tää kir­jau­tu­mi­sen verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sil­la tai mo­bii­li­var­men­teel­la, Per­he­neu­vo­lan yh­tey­de­not­to­lo­ma­ke.

Perheneuvolat kunnittain| Kainuun hyvinvointialue

Perhetyö

• Per­he­työ on lap­si­per­hei­den aut­ta­mis­ta ja tu­ke­mis­ta ar­jes­sa esim. kes­kus­te­lua, oh­jaus­ta, neu­von­taa ja mal­lin­ta­mis­ta se­kä yh­des­sä te­ke­mis­tä.
• Per­he­työ toi­mii lap­si­per­hei­den en­nal­taeh­käi­se­vä­nä var­hai­sen tuen pal­ve­lu­na. 
• Työs­ken­te­ly on ta­voit­teel­lis­ta, suun­ni­tel­mal­lis­ta se­kä mää­räai­kaan ra­jat­tua. 
• Per­he­työn ta­voit­teet mää­ri­tel­lään per­he- ja ti­lan­ne­koh­tai­ses­ti. 

Perhetyö | Kainuun hyvinvointialue

Per­he­työ­tä voi ha­kea, täyt­tä­mäl­lä säh­köi­sen hakemuksen Omasotessa - Suomi.fi-tunnistus tai Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun hakemuslomakkeella (pdf)

Lapsiperheiden kotipalvelu

• Lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lu tukee van­hem­muu­tta se­kä ar­jes­sa sel­viy­ty­mi­stä.
• Lapsiperheiden kotipalvelun palveluntarve arvioidaan myöntämisperustein.
• Ko­ti­pal­ve­lua to­teu­te­taan yh­teis­työs­sä per­heen kans­sa. 
• Lapsiperheiden kotipalveluista voidaan periä asiakasmaksu ohjeistuksen mukaisesti. 

kat­so asia­kas­mak­su­tau­luk­ko -> Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista/1992/19920912/Finlex.fi

Pal­ve­lua voi ha­kea:

• säh­köi­ses­ti Omasotessa - Suomi.fi tunnistus tai
• täyt­tä­mäl­lä Per­he­työn ja lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lun ha­ke­muslomakkeen (pdf) tai
• ot­ta­mal­la yh­teyt­tä lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lun so­siaa­lioh­jaa­jaan.
   

Lapsiperheiden kotipalvelu | Kainuun hyvinvointialue

Lap­si­per­hei­den Ko­ti­pal­ve­lun esi­te.pdf

Ho­me ca­re ser­vi­ces for fa­mi­lies with child­ren (pdf)

Oma­so­te asia­ka­soh­je ko­ti­pal­ve­lu

Perheasioiden sovittelu

Perheasioiden so­vit­te­lu on käy­tän­nön asioi­hin ja tu­le­vai­suu­teen kes­kit­ty­vää. 

Eroa­siois­sa per­hea­sioi­den so­vit­te­lus­sa ta­voit­tee­na on yhteistyössä ra­ken­ta­va eron suun­nit­te­lu ja van­hem­muu­den jat­ku­mi­nen pa­ri­suh­teen päät­ty­mi­ses­tä huo­li­mat­ta. 

Perheasioiden sovittelu on tarkoitettu:

• avio-/avoe­roa miet­ti­vil­le
• eroon liit­ty­viä jär­jes­te­ly­jä te­ke­vil­le
• eron­neil­le, jot­ka ovat so­peu­tu­mas­sa uu­teen elä­män­ti­lan­tee­seen
• puo­li­soil­le, jot­ka pää­ty­vät jat­ka­maan yh­des­sä 
• las­ten nä­kö­kul­man/ ti­lan­teen huo­mioi­mi­sek­si tai
• kun las­ten ta­paa­mi­set ei­vät su­ju

Perheasioiden sovittelu | Kainuun hyvinvointialue 

Lastenvalvoja

• Vanhempien erotessa, heidän tulee sopia alaikäisen lapsensa huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. 
• Vanhemmat voivat sopia lapsia koskevat sopimusasiat keskenään. 
• Lastenvalvojan luona sopiminen on vapaaehtoista 

Lastenvalvojan tehtävä on:

• avustaa vanhempia lapsen edun mukaisen sopimuksen laadinnassa ja valvoa etteivät sopimukset ole lapsen edun vastaisia.
• auttaa vanhempia tarkastelemaan asioita eri näkökulmista ja huomioimaan lapsen etu.

Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä. Mikäli vanhemmat eivät kykene sopimaan lapsen asioista keskenään tai lastenvalvojan luona, kyseiset asiat on mahdollista viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Ero lapsiperheessä | Kainuun hyvinvointialue

Lastenvalvojien yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue

Ystävä hädässä tunnetaan -testi, kertoo sinulle, millainen auttaja olet, kun ystävällä on huolia.

TURVAKAMU-SOVELLUS Sovellus on yli 7-vuotiaille lapsille tai nuorille, jotka ovat kohdanneet perheessään väkivaltaa tai elävät väkivallan keskellä. Lataa Turvakamu-sovellus lisäämään lapsen tai nuoren turvallisuutta sekä tukemaan väkivallasta selviytymistä. Sovellus tarjoaa tietoa, läsnäoloa ja turvaa omassa kännykässä. Sovelluksen käyttöönotosta lisätietoa Turvakamu-sovellus lasten turvaksi - Nettiturvakoti

Zekki | Miten sulla menee?  Zekkaa tilanteesi vastaamalla10 kysymykseen ja löydä sopivaa tukea.  Se soveltuu parhaiten n. 15–25-vuotiaille.

Onks ok pyytää apua? - OnksOK (ensijaturvakotienliitto.fi) Kodin turvattomiin tilanteisiin on saatavilla apua. Riidat kotona, vanhempien ero ja lähisuhdeväkivalta ovat asioita, joiden kanssa ei ole hyvä jäädä yksin.  

Kainuu chat – Onks tää normaalia? – apua nuor­ten huo­liin. Nuo­ren elä­mään kuu­luu mo­nen­lai­sia huo­lia, mut­ta niis­tä ei tar­vit­se sel­vi­tä yk­sin. Nor­maa­li.fi- on ni­me­tön ja mak­su­ton ka­na­va am­mat­ti­lais­ten tar­joa­maan apuun nuo­ril­le. Chat on au­ki maa­nan­tai­sin kel­lo 16–18.

Nuorelle apua arjen ongelmiin - Punainen Risti tarjoaa keskusteluapua ja tukea itsenäistymiseen myös verkossa.  

Lasten ja nuorten puhelin
MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Verkkosivuilla palvelun aukioloajat. Puhelu on sinulle täysin ilmainen eikä näy sinun puhelinlaskussasi. Puheluita ei myöskään nauhoiteta.

Sekasin -chat
Chatissä voit keskustella mistä tahansa mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, tarkemmat aukioloajat verkkosivuilla.

Riku Nuoret (Rikosuhripäivystys)
Rikosuhripäivystyksen nuorille suunnatut sivut. Tietoa muun muassa siitä, mikä on rikos ja kuinka tehdä rikosilmoitus. RIKUchat:n aukioloajat löytyvät tarkemmin verkkosivuilta.

Keijunvarjo.fi
Keijun varjo -hanke on tarkoitettu 15–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, jotka tarvitsevat tukea tunteiden, itsehillinnän ja väkivallan kysymysten kanssa. Nuorille on tarjolla chat-keskusteluja, ryhmiä ja tietoa.

Lasinen lapsuus (A-Klinikkasäätiö)
Sivusto lapsille ja nuorille, jotka ovat huolissaan läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. Tietoa paikoista, joihin voi ottaa yhteyttä, kun vanhemman juominen huolestuttaa.

Nuorten exit
Nuorten Exit tarjoaa tietoa ja tukea 13–29-vuotiaille seksuaalisen kaltoinkohtelun ja vastikkeellisen seksin tilanteisiin.

Ei kaikelle väkivallalle! (oph.fi)

Sosiaalityössä tarjotaan psykososiaalista tukea lähisuhdeväkivallan uhrille. 

Sosiaalihuollon tehtävänä on:

• tunnistaa ja puheeksi ottaa lähisuhdeväkivalta
• arvioida palvelujen tarve
• vastata uhrin tuen tarpeeseen 
• osallistua monialaisen yhteistyöhön asiakkaan auttamiseksi
• lasten terveyden ja kehityksen turvaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen
  • tarvittaessa Lastensuojelulain mukaisilla viranomaispäätöksillä, tukitoimilla ja palveluilla. 

Lapsen ja perheen palvelutarpeen arviointi

Pal­ve­lu­tar­peen ar­vioin­nin yh­tey­des­sä sel­vi­te­tään:

• nykytilannetta

• tuen tarvetta 

• sekä tar­vit­taes­sa lap­sen las­ten­suo­je­lun tar­vetta

Parhaiten perheitä pystytään tukemaan, kun palvelutarpeen arviointi tehdään yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa, mutta palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös ilman perheen suostumusta mm. silloin kun lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus.

Mikäli olet huolissasi omasta lapsestasi ja koet perheesi tarvitsevan tukea, voit tehdä lasten sosiaalityöhön sähköisen yhteydenoton.

Myös lapsi itse voi ottaa lasten sosiaalityöhön yhteyttä. 

Yhteydenoton tekeminen ei vaadi tunnistautumista.

Kuvaa yhteydenottoon lapsesi tilanne sekä huolenaiheet. 

Ota yhteyttä lasten sosiaalityöhön

Lastensuojelu

• Lasten sosiaalityössä pyritään edistämään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

• Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 

• Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla.

Mikäli olet huolissasi jonkun toisen lapsesta, voit tehdä lasten sosiaalityöhön sähköisen lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei vaadi tunnistautumista. Voit tehdä ilmoituksen yksityishenkilönä halutessasi nimettömänä. Kuvaa lastensuojeluilmoitukseen lapsen tilanne ja huolenaiheet niin hyvin, kuin ne ovat sinulla tiedossa.

Tee lastensuojeluilmoitus

Lisätietoa lastensuojeluilmoituksen tekemisestä > 

Kiireellisessä tilanteessa tee lastensuojeluilmoitus soittamalla sosiaalipäivystykseen.

Lapsen ja perheen palvelutarpeen arviointi | Kainuun hyvinvointialue

Milloin otan yhteyttä lasten sosiaalityöhön? | Kainuun hyvinvointialue

Kuinka otan yhteyttä? | Kainuun hyvinvointialue

Lastensuojelun yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue

Ai­kuis­so­siaa­li­työs­sä pal­vel­laan täy­si-ikäi­siä, ikäihmisiä, yk­si­na­su­via tai per­heel­li­siä asiak­kai­ta. 

Ai­kuis­so­siaa­li­pal­ve­lui­den teh­tä­vä­nä on: 

• arjessa pärjäämisen tukeminen ja hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­nen

• it­se­näi­sen sel­viy­ty­mi­sen tu­ke­mi­nen ja syrjäytymisen ehkäiseminen

• ta­lou­del­li­sen tur­val­li­suu­den ta­kaa­mi­nen ja talouden hallinnan tukeminen

Neuvonta ja ohjaus kunnittain | Kainuun hyvinvointialue

Sosiaalinen tuki | Kainuun hyvinvointialue

Puolangan sosiaalipalveluiden yhteystiedot Kainuun hyvinvointialueella

Huoli-ilmoitus

Mikäli olet huolissasi yli 18-vuotiaan henkilön arjessa pärjäämisestä, taloudellisesta toimeentulosta, asumisesta tai turvallisuudesta, tee ilmoitus aikuisten sosiaalityöhön. Ilmoituksen tekeminen ei vaadi tunnistautumista. Kuvaa lomakkeella mahdollisimman tarkoin tilanne ja huolenaiheet.

Tee il­moi­tus yli 18-vuo­tiaan so­siaa­li­huol­lon tar­pees­ta 

Mikäli olet huolissasi iäkkään henkilön hyvinvoinnista tai pärjäämisestä, voit teh­dä ikäihmisten asiakasohjaukseen sähköisen ilmoituksen. Ilmoituksen tekeminen ei vaadi tunnistautumista. Voit tehdä ilmoituksen yksityishenkilönä halutessasi nimettömänä. Kuvaa henkilön tilanne ja huolenaiheet niin hyvin, kuin ne ovat sinulla tiedossa.

Tee ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta

• Kiireellisissä tilanteissa soita hätänumeroon 112 (välitön henkeä ja terveyttä uhkaava tilanne) 

• tai kiireellisissä sosiaalisen avun tilanteissa soita Sosiaalipäivystys | Kainuun hyvinvointialue puh. 044 797 0676 

Vammaisten sosiaalityö

• Vammaiset ihmiset voivat kohdata samanlaista väkivaltaa kuin muutkin ihmiset. 

• Lisäksi heillä voi olla enemmän vaikeuksia kertoa kokemastaan väkivallasta ja hakea siihen apua. 

• Vamma tai toimintarajoite ei ole este avun saamiselle.

Vam­mais­pal­ve­lu­ja voi saa­da hen­ki­lö, jol­la on vam­man tai sai­rau­den joh­dos­ta pit­käai­kai­ses­ti eri­tyi­siä vai­keuk­sia suo­riu­tua ta­va­no­mai­sis­ta elä­män toi­min­nois­ta.

Vammaispalvelut | Kainuun hyvinvointialue

Palvelun hakeminen ja yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue

Akuutissa hätätilanteessa hälytyksen voi puhelun tehdä viittomakielellä tai tekstiviestillä.

Hätäilmoitus viittomakielellä - Hätäkeskuslaitos (112.fi)

Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112 - Hätäkeskuslaitos

Terveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa ja puuttua lähisuhdeväkivaltaa, jotta uhrit ja tekijät voidaan ohjata avun piiriin.  Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on luoda keinoja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.   

Perusterveydenhuollon terveysasemien vastaanottopalvelut

• Terveysasemilla tuotetaan terveyden- ja sairaanhoidon palveluja kaiken ikäiselle väestölle.
• Palvelut edistävät, tukevat ja ylläpitävät terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. 

Hoi­don tar­peen arviointi tehdään yhteydenoton perusteella tai sitä voidaan tarkentaa hoidon yhteydessä. 

• Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella sinut voidaan ohjata tarpeenmukaiseen palveluun tai hoitoon, huomioiden myös kolmannen sektorien tarjoama tuki.

Hoitoon hakeutuminen | Kainuun hyvinvointialue

Vastaanottojen yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue

Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu | (puolanka.fi)

• Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi.

• Neuvola tukee vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä sekä edistää terveellisiä elämäntapoja.

• Neuvolat tekevät väkivallan seulontaa ja pyrkivät tunnistamaan perheiden väkivaltaa. 

• Parisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen äitiys- ja lastenneuvoloissa on lastensuojelua. 

  • Väkivalta raskaana olevaa naista kohtaan on väkivaltaa myös syntymätöntä lasta kohtaan.

Äitiysneuvola | Kainuun hyvinvointialue

Neuvolapalvelut | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi)

Lastenneuvolat

Pikkulapsiperheissä velvollisuuksien lisääntyminen, yövalvomiset ja puutteelliset tunteiden hallinta- ja ilmaisutaidot voivat olla väkivaltaa lisääviä tekijöitä. Lapsen jatkuvat tarpeet, vaativuus ja kehittyvä oma tahto voivat yllättää ja vanhemmuuteen voi kohdistua monenlaisia paineita. 

• Las­ten­neu­vo­lan palvelut edis­tävät al­le kou­lui­käis­ten las­ten ja hei­dän per­hei­den­sä ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia. 
• Las­ten­neu­vo­las­sa seu­ra­taan ja edis­te­tään lap­sen fyy­sis­tä, psyyk­kis­tä ja so­siaa­lis­ta kas­vua ja ke­hi­tys­tä se­kä tue­taan van­hem­pia kas­va­tuk­ses­sa ja lap­sen hy­väs­sä huo­len­pi­dos­sa se­kä pa­ri­suh­teen hoi­ta­mi­ses­sa.

Lastenneuvola | Kainuun hyvinvointialue 

Neuvolapalvelut | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi) 

Kouluterveydenhuolto

Kou­lu­ter­vey­den­huol­lossa tuetaan op­pi­laan ter­vet­tä kas­vua ja ke­hi­tys­tä yh­teis­työs­sä op­pi­laan van­hem­pien, opet­ta­jien ja op­pi­las­huol­lon muun hen­ki­lös­tön kans­sa. 

Kouluterveydenhuollon ter­vey­den­hoi­ta­jien yh­teys­tie­dot kun­nit­tain:

Kouluterveydenhuolto | Kainuun hyvinvointialue

Kouluterveydenhuolto | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi)

Opiskelijaterveydenhuolto

• Opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lossa seurataan ja edistetään opis­ke­li­jan ter­vey­ttä, hy­vin­voin­tia ja opis­ke­lu­ky­kyä yh­teis­työs­sä opis­ke­li­jan, van­hem­pien, opet­ta­jien ja hy­vin­voin­ti­ryh­mien kans­sa. 
• Opis­ke­li­jan ter­vey­den edis­tä­mi­sek­si seu­ra­taan myös kou­luyh­tei­sön ja opis­ke­luym­pä­ris­tön ter­veel­li­syyt­tä ja tur­val­li­suut­ta.

Opiskeluterveydenhuolto | Kainuun hyvinvointialue

Kajaani - YTHS (tutkintoa suorittavat korkeakouluopiskelijat)

• Työ­ter­veys­huol­to kuu­luu työs­sä käy­vil­le työn­te­ki­jöil­le työ­suh­teen laa­dus­ta ja kes­tos­ta riip­pu­mat­ta.
•  Työ­ter­veys­huol­to on toi­min­taa, jon­ka jär­jes­tää ja kus­tan­taa työ­nan­ta­ja. 
• Työ­nan­ta­jan on jär­jes­tet­tä­vä la­ki­sää­tei­nen eh­käi­se­vä työ­ter­veys­huol­to. 
• La­ki­sää­tei­seen työ­ter­veys­huol­toon kuu­lu­vat työ­hön liit­ty­vät ter­veys­tar­kas­tuk­set, työ­paik­ka­sel­vi­tys, työ­ky­vyn tu­ke­mi­nen ja sai­rauk­sien tai oi­rei­den sel­vit­te­ly, joil­la on yh­teyt­tä työ­hön.

Sai­raan­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen työ­ter­veys­huol­lon­pal­ve­lu­na on työ­nan­ta­jal­le va­paaeh­tois­ta. Työ­nan­ta­ja­si ja työ­ter­veys­huol­lon pal­ve­lun­tuot­ta­ja ovat yh­des­sä suun­ni­tel­leet työ­pai­kan tar­pei­siin pe­rus­tu­van työ­ter­veys­huol­lon si­säl­lön ja toi­met.

Työs­sä ole­vat saa­vat tie­toa omis­ta työ­ter­veys­huol­lon­pal­ve­luis­ta ja yh­teys­tie­dois­ta työ­nan­ta­jal­ta.

• Ikäihmisten kokema kaltoinkohtelu ja väkivalta jää usein piiloon. 
• Se voi olla uskottua yleisempää, monet lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ikäihmiset eivät puhu kokemuksistaan. 
• Lähisuhdeväkivallan merkkejä voivat olla ulkoiset vammat, aliravitsemus, lääkkeiden käyttöön liittyvät ongelmat, käyttäytymisen muutokset, jotka eivät vastaa ikäihmisen tai hänen läheisensä kertomusta.
• Ikäihmisten asiakasohjaajat arvioivat ikäih­mis­ten pal­ve­lujen tarvetta ja antavat ohjausta ja neuvontaa, jot­ka as­kar­rut­ta­vat ko­to­na asu­mi­ses­sa ja ar­jes­sa sel­viy­ty­mi­ses­sä.  
• Oh­jauk­sen ja neu­von­nan poh­jal­ta ar­vioi­daan tar­vit­taes­sa asiak­kaan hy­vin­voin­tia, ter­veyt­tä ja toi­min­ta­ky­kyä se­kä it­se­näis­tä suo­riu­tu­mis­ta laa­ja-alai­ses­ti ja ko­ko­nais­val­tai­ses­ti yh­des­sä iäk­kään hen­ki­lön ja tar­vit­taes­sa hä­nen lä­hei­sen­sä tai hä­nel­le mää­rä­tyn edun­val­vo­jan kans­sa. 

Ikääntyneiden palveluohjaus ja neuvonta | Kainuun hyvinvointialue

Ikäihmiset | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi)

Asia­ka­soh­jaa­jil­le voi lait­taa ikäih­mis­ten pal­ve­lui­den oh­jaus­ta ja neu­von­taa kos­ke­via ky­sy­myk­siä myös säh­kö­pos­tit­se osoit­tee­seen
pal­ve­luoh­jaus.van­hus­pal­ve­lut@kai­nuu.fi

Lapsi tai nuori voi saada tukea väkivaltakokemusten käsittelyyn ja niistä toipumiseen perustason palveluissa, joista hän voi ohjautua tarvittaessa lasten- ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluihin. 
 

Miek­ka­rit (psykiatrinen sairaanhoitaja) 

• Kou­lu­ter­vey­den­huol­los­sa työs­ken­te­lee alueit­tain nuor­ten mie­len­ter­veys­työn­te­ki­jöi­tä nk. "miek­ka­rei­ta".

• ta­voi­tteena on eh­käis­tä ja puut­tua var­hain op­pi­lai­den psyyk­ki­seen oi­rei­luun ja huo­le­nai­hei­siin se­kä an­taa van­hem­mil­le ja kou­luil­le kei­no­ja tu­kea oi­rei­le­via op­pi­lai­ta. 

Yh­teys­tie­dot kun­nit­tain: 

Koulujen psykiatriset sairaanhoitajat, miekkarit | Kainuun hyvinvointialue 

Miekkarit - Puolanka
 

Kou­lup­sy­ko­lo­gi

Kou­lup­sy­ko­lo­gin teh­tä­vä­nä on tu­kea esi- ja pe­ru­so­pe­tuk­ses­sa ole­vien las­ten kou­lun­käyn­tiä, psyyk­kis­tä hy­vin­voin­tia ja ko­ko­nais­ke­hi­tys­tä se­kä kar­toit­taa ja en­nal­taeh­käis­tä op­pi­mi­sen pul­mia.

Yh­teys­tie­dot kun­nit­tain:

Koulupsykologit | Kainuun hyvinvointialue 

Koulupsykologi - Puolanka

Nuo­ri­sop­sy­ko­lo­git

• Nuo­ri­sop­sy­ko­lo­git pal­ve­le­vat yli 16-vuo­tiai­ta lu­kiois­sa ja am­mat­tio­pis­tois­sa opis­ke­le­via nuo­ria se­kä nuo­ria, jot­ka vas­ta et­si­vät opis­ke­lu­paik­kaa. 
• Psy­ko­lo­gien teh­tä­vä­nä on tu­kea ja edis­tää opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­tia ja mie­len­ter­veyt­tä.

Yh­teys­tie­dot kun­nit­tain: 

Nuorisopsykologit | Kainuun hyvinvointialue

Kuraattoripalvelut

• Oppilaitoksille on nimetty op­pi­laan hy­vin­voin­nin tu­ke­mi­sek­si myös ku­raat­to­ri­pal­ve­lut.  

• Kuraattoripalvelu on suunnattu opiskelussa, kasvussa tai kehityksessä tukea tarvitseville esi-, perus- ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille ja heidän huoltajilleen sekä oppilaitosyhteisöille. 

• Kuraattoripalvelu on matalan kynnyksen palvelua ja kuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas, huoltaja tai opettaja.

Yhteystiedot kunnittain:

Kuraattoripalvelut | Kainuun hyvinvointialue

• Ai­kuis­ten mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lut tar­joa­vat yli- 18- vuo­tiaal­le hoi­toa mie­len­ter­vey­den pul­mis­sa se­kä päih­deon­gel­mis­sa.

• Avo­hoi­to­käyn­nit ovat mak­sut­to­mia ei­kä eril­lis­tä lä­he­tet­tä tar­vi­ta. 

Kuntien mielenterveys- ja päihdeyksiköiden yhteystiedot:

Avohoito | Kainuun hyvinvointialue

Mielenterveys- ja päihdepalvelut | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi)

Terapianavigaattori

Terapianavigaattori on käytössä tällä hetkellä mielenterveyspalveluissa Kajaanissa, Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Sinulla on mahdollisuus täyttää verkossa Terapianavigaattori ennen yhteydenottoa. Terapianavigaattori sujuvoittaa hoidon tarpeen arviointia ja nopeuttaa oikeaan hoitoon tai palveluun pääsyäsi. Terapianavigaattorin täyttäminen vie noin 30 min, joten varaa itsellesi rauhallinen hetki sen täyttämiseen. Kysymykset kartoittavat oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita.

Täytettyäsi Terapianavigaattorin, saat lopussa henkilökohtaisen koodin, jolla ammattilainen voi avata tuloksesi yhden kuukauden ajan. Ota koodi varmaan talteen ja anna se pyydettäessä ammattilaiselle. Älä kirjaa Terapianavigaattoriin henkilötietojasi kuten nimeä tai henkilötunnusta! terapianavigaattori.fi