Digitaitokartoitus vahvistaa: suomalaiset ovat digitaitavaa kansaa, myös Kainuussa, mutta huolenaiheitakin on

Kainuussa digituelle on tarve

Suurella osalla suomalaisista digitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston tekemä digitaitokartoitus. Suomalaisilta kysyttiin heidän digitaidoistaan ja saatiin käsitys digituen ja digitaitojen kehittämisen tarpeista. Digitaitokysely tavoitti lähes 14 000 vastaajaa ympäri Suomen. Kainuun vastausprosentti maakunnan väestömäärään nähden oli koko valtakunnan ykkönen yli 650 vastauksella.

Digitaitokartoituksen mukaan valtakunnallisesti digitaalisista palveluista yleisimmin hallitaan sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä tiedonhaku ja internetin selaaminen. Kartoituksen perusteella suurin osa suomalaisista käyttää älypuhelinta päivittäin, Kainuussa kyselyyn vastanneista jopa hieman yli 92 %. Myös tietokoneen päivittäinen käyttö on yleistä (Kainuussa lähes 80 %).           

Digitaitokartoitus nosti esiin myös huolia digin käytöstä. Moni käyttää nyt vain itselleen tuttuja digipalveluja. Helppokäyttöisiä laitteita ja ohjelmistoja tarvitaan, sillä laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii tukea.

Digitaitokartoitus vahvisti käsitystä siitä, että digituelle on Kainuussa kova tarve. Erityisesti digilaitteiden käyttöön liittyvät tuki ja taitojen kartuttaminen korostuivat vastauksissa. Digitukea toivottiin suunnattavan erityisesti vanhuksille ja ikääntyvälle väestölle. Myös nuoret mainittiin ryhmänä, jolla on haasteita julkisen sektorin sähköisten palveluiden ymmärtämisessä, vaikka nuoret sinällään osaavat käyttää laitteita sujuvasti. Lisäksi vastauksissa nousi esiin tarve yhteisille opastus- ja neuvontatilaisuuksille ja muutenkin ilmaiselle opetukselle. Niitä tulisi olla julkisissa tiloissa, esim. kirjastoissa, kansalaisopistoissa ja muilla kursseilla sekä neuvontapisteissä, sanoo Kainuun digituki -hankkeen projektipäällikkö Seija Kemppainen Kainuun liitosta.

Kainuussa digitukea saadaan eniten läheisiltä

Kartoituksen mukaan valtakunnallisesti katsottuna yleisimmin digitukea saadaan perheenjäseniltä tai lähipiiriltä, kuten sisaruksilta, vanhemmilta tai lapsilta. Myös Kainuussa kyselyyn vastanneet saavat eniten tukea läheisiltä (45 %) ja työyhteisöltä (hieman yli 22 %).

Digitaitokyselyssä nousi kuitenkin esiin useita seikkoja, jotka kannustaisivat sähköisten palvelujen käyttöön. Näitä olivat esimerkiksi digitaalisten laitteiden hyvä käyttötaito, tarvittaessa tuki niiden käytössä sekä vahvempi luottamus digitaalisten palveluiden turvallisuuteen ja tietoturvaan yleensä. Lisäksi sähköisten viranomaispalveluiden parempi tuntemus vauhdittaisi ja helpottaisi niiden käyttöön siirtymisessä.

Digitaitokartoituksen avovastauksissa nousi muun muassa esiin huoli ikääntyvän väestön digitaitojen puutteesta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat asioivansa esimerkiksi omien vanhempiensa puolesta tai läheisten, joilla on fyysisiä tai muistiin liittyviä toimintarajoitteita.

– Digitaitokartoitus antoi meille arvokasta tietoa suomalaisten suhteesta digitalisaatioon. Vastaajat käsittelivät avovastauksissaan rakentavasti ja kriittisesti omaa ja läheistensä digikypsyyttä. Heiltä saatu tieto vahvisti omaa näkemystämme digin ongelmakohdista ja antoi eväitä digitaitojen kehittämiseen jatkossa, sanoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitaitokyselyn aineisto koostuu kahdesta osasta: verkossa vastattavana olleesta kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Verkossa vastauksia saatiin lähes 13 000 koko Suomesta, ja näiden vastausten tueksi hankittiin puhelimitse toteutettu yli 1 000 vastaajan haastattelututkimus.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Seija Kemppainen, Kainuun liitto, puh. 044 4100 739, seija.k.kemppainen@kainuu.fi

Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen@dvv.fi

Kainuun sote on projektissa mukana osatoteuttajana. Kainuun soten suunnittelija Sanna Piirainen, puh. 040 636 3423, sanna.h.piirainen@kainuu.fi