Perhevalmennus
Vuoden 2025 aikana kehitämme Kainuun alueen perhevalmennusta. Saat lisätietoja neuvolakäynneilläsi ja tulemalla mukaan Kainuun hyvinvointialueen, MLL:n Kainuun piirin ja seurakuntien järjestämään Perheiden Pesäkolotoimintaan.
Raskaana olevan hoito- ja palveluketjun kautta löydät tietoa raskauden hoidosta, seurannasta ja palveluista Kainuun hyvinvointialueella.
Raskaana olevan hoito- ja palveluketju
Kehonhuolto, kehonmuutokset ja liikunta (fysioterapia)
Valmennuksessa perehdytään lantionpohjan lihasten toimintaan ja niiden harjoittamiseen. Keskustelemme ryhdin merkityksestä raskausaikana ja sen jälkeen sekä raskausajan liikunnasta. Lisäksi käsitellään ergonomian ja rentoutumisen merkitystä niin raskausaikana kuin sen jälkeen.
Lantiopohjan lihakset toimivat pohjana sisäelimille sekä yhdessä muiden keskivartalon lihasten kanssa lanneselän tukena. Niillä on vahva merkitys, niin naisten, kuin miesten seksuaalitoiminnoissa ja -nautinnoissa. Raskausajan hormonimuutokset sekä synnytys vaikuttavat lantiopohjan lihasten rakenteeseen ja toimintaan. Lantiopohjan lihasten hallinnalla on merkitystä myös synnytyksen etenemisessä. Lihasten heikentynyt toiminta voi johtaa lantiopohjan lihasten toimintahäiriöön. Näiden vuoksi lantiopohjan lihasten harjoittelu on hyvä aloittaa jo raskausaikana.
Raskausajan liikunta parantaa kuntoa, kohentaa mielialaa ja auttaa selviytymään raskausajan fyysisestä rasituksesta. Liikuntaa voi harrastaa läpi raskausajan omaa kehoa kuunnellen. Synnytyksen jälkeen liikunta auttaa palautumaan raskausajasta. Rauhallisen liikunnan voi aloittaa heti synnytyksen jälkeen. Tärkeintä on aloittaa harjoittelu lantiopohjan lihaksista. Selkäliiton sivuilta löytyy Odottavan selkä- opas, jossa on monipuolisia harjoituksia jotka soveltuvat hyvin raskausaikana sekä heti raskausajan jälkeen tehtäviksi.
Hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat ryhtiin. Omaa ryhtiä on hyvä tarkkailla, tiedostaa sekä harjoitella koko raskauden ajan ja sen jälkeen. Ergonomiasta huolehtiminen on tärkeää fyysisen jaksamisen vuoksi. Hengityksellä ja hengitysrytmillä on vaikutus rentoutumiseen. Rentoutuminen on tärkeää kivun hallinnan kannalta niin raskausaikana, sen jälkeen kuin synnytyksessäkin.
Raskaus on psyykkinen prosessi joka herättää vanhemmissa monenlaisia tunteita. Molempien vanhempien prosessit ovat yhtä tärkeitä ja merkityksellisiä vaikka ovat luonnollisesti erilaisia. Tulevat vanhemmat käyvät mielessään läpi muutoksia sekä mielen että kehon tasolla. On tavallista että omat lapsuuden kokemukset tulevat ajatuksiin aikaisempaa enemmän. Psyykkisen prosessin tuloksena syntyy mielikuva vauvasta ja itsestä vanhempana.
Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana ajatus raskaudesta täyttää usein äidin mielen. Äidin kokema väsymys liittyy paitsi fyysisiin muutoksiin myös psyykkiseen työstämiseen. Tunteiden ristiriitaisuus on tavallista ja usein omat elämäntavat tulevat uudelleen arvioitavaksi.
Isätkin alkavat pohtimaan uutta tulevaa elämänmuutosta ja sitä kaikkea mitä muutos tuo tullessaan.
Raskauden keskimmäinen kolmannes katsotaan alkavaksi kun äiti tunnistaa vauvan liikkeet. Raskaus tulee näkyväksi ja vauva persoonaksi äidin mieleen. Vanhemmat alkavat pohtimaan millainen vauva on, miltä hän näyttää ja millainen luonne hänellä on? Puoliso on voinut kokea, että äiti on pidemmällä omassa vanhemmuudessaan, koska äiti kantaa vauvaa sisällään. Tästä ei kuitenkaan kannata kokea alemmuudentuntoa. Lapselle on vain hyväksi, että on kaksi eri tavalla toimivaa vanhempaa. Toinen vanhemmista antaa ravinnon ja sylin eri tavalla kuin toinen, mutta on silti vauvalle yhtä läheinen, tärkeä ja rakas. Nyt myös on se aika, jolloin puoliso voi äidin vatsan päältä tunnustella vauvan potkuja. Vauvalle voi lisäksi jutella ja laulaa, hän kuulee äänet ja tunnistaa nämä myöhemmin myös synnyttyään.
Raskauden viimeisellä kolmanneksella mielikuvat vauvasta hieman vähenevät ja vanhempien ajatukset siirtyvät jo tulevaan synnytykseen ja vauva-arkeen. Vanhemmat odottavat jo kovasti näkevänsä vauvan, toisaalta tulevaisuus voi tuntua jännittävältä tai pelottavaltakin.
- MLL, Raskausaika
- Väestöliitto ry, Hyvä kysymys
- Terveyskylä, Naistalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)
- Omaperhe
Ravitsemus
Raskauden loppuvaiheessa päivittäinen energian tarve on noin 300kcal suurempi kuin ennen raskautta. Kuitenkin ravinnon laadulla on aikaisempaa suurempi merkitys. Imetysaikana energian tarve nousee noin 500kcal vuorokaudessa ensimmäisen kuuden imetyskuukauden ajan. Tietyt ruoka-aineet ovat edelleen vältettäviä mutta äidin monipuolinen ruokavalio on tärkeä. Äiti voi vaikuttaa mm. rintamaidon rasvanlaatuun ja vesiliukoisten vitamiinien määrään. Äidin monipuolinen ruokavalio imetysaikana vähentää lapsen allergiariskiä. Imetys auttaa äitiä painonhallinnassa, varsinaista laihduttamista ei kuitenkaan suositella imetysaikana.
Lapsiperheen arjessa säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio ovat hyvien ruokatottumusten perusta. Terveellisen ruokavalion perustana voidaan käyttää ruokakolmiota. Kuitenkin kokonaisuus ratkaisee, yksittäinen ruoka-aine ei tee ruokavaliosta hyvää tai huonoa. Lapsen tervettä suhtautumista ruokaan tukee myönteinen ruokapuhe ja vanhempien joustava suhde ruokaan. Koko perheen yhteinen ruokailuhetki olisi hyvä järjestää päivittäin.
- THL, ravitsemussuositukset
- Neuvokas perhe, Ruoka ja syöminen
- Ruokavirasto, Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet
Suunterveys
Lapsen suun terveyden tukeminen alkaa jo äidin odotus vaiheessa, sillä sikiön hampaiden kehitys alkaa 4 viikon iässä. Odottavan äidin on hyvä syödä monipuolista ravintoa, jotta sikiö saa tarvittavat rakennusaineet. Tupakointia ja päihteiden käyttöä tulee välttää koko raskauden ajan. Vanhempien on hyvä käydä hammashoidossa ennen vauvan syntymää, jotta suun haitallisten bakteereiden taso on mahdollisimman alhainen. Vanhempien ksylitolin käyttö vähentää bakteereiden määrää syljessä. Reikiä aiheuttava bakteeri tarttuu lapsen hampaisiin syljen välityksellä.
Hampaiden puhkeamisen yhteydessä syljen eritys voimistuu, lapsi voi olla ärtyisä, ikeniä kutittaa ja kuumeilua voi esiintyä. Vauvan hampaiden hoito alkaa heti ensimmäisen hampaan puhjetessa. Harjaus suositus on kaksi kertaa päivässä ja hammastahnaa laitetaan pieni sipaisu hammasharjan päälle vain kerran päivässä. Säännöllinen ateriarytmi ja vesi janojuomana luovat hyvän pohjan suun terveydelle. Makeiden käyttöä tulee rajoittaa. Eritoten mehut saavat pienen lapsen hampaat helposti reikiintymään. Tutti ja tuttipullo voivat olla käytössä aina 1,5 ikään saakka. Lapsen luontainen imemistarve heikkenee 8 kk iästä alkaen, jolloin luopuminen tuttipullosta ja tutista alkaa hiljalleen. Vauvan suun ensitarkastus on 6 kk iässä neuvolassa ja noin vuoden iässä hammashoitolassa.
Tervetuloa keskustelemaan lasten hammashoidosta perhevalmennukseen, sillä lapsen hampaiden tulisi säilyä ehjinä koko elämän! Opitaan yhdessä hyvä suunhoito tavat ja kannetaan vastuu lasten hampaista.
- Suomen Hammaslääkäriliitto, Raskaus ja suunterveys
Päihteet ja media
Jokainen vanhempi toivoo lapselleen parasta; väsymys, nälkä, stressi ja päihteet vaikuttavasti negatiivisesti vauvaan jo raskausaikana. Päihteistä on syytä luopua raskausaikana kokonaan, tarvittaessa apua on saatavilla. Sekä aktiivinen, että passiivinen tupakointi on riski kehittyvälle sikiölle sekä kasvavalle, kehitysiässä olevalle lapselle. Nikotiini, häkä ja muut myrkyt kulkeutuvat suoraan sikiöön istukan ja napanuoran kautta sekä nikotiini kulkeutuu äidinmaitoon. Kannabiksen vaikuttava aine THC läpäisee helposti istukan, mikä altistaa sikiön ennenaikaisuudelle. Väärinkäytettyinä rauhoittavat- ja unilääkkeet voivat aiheuttaa sikiölle epämuodostumia. Vastasyntynyt voi kärsiä ikävistä vierotusoireista. Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut viime vuosina, mutta edelleen suurin osa suomalaisista aikuisista käyttää alkoholia runsaasti, mikä aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Raskausaikana sikiön ja vastasyntyneen veren alkoholipitoisuus on sama kuin äidillä. Alkoholi on suurin yksittäinen kehitysvammaisuuden aiheuttaja (FASD). Vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa lapselle akuutteja ja pysyviä haittoja. Kohtuukäytön rajaa lapsen näkökulmasta ei ole. Vanhemmat eivät aina tule ajatelleeksi, miltä heidän päihteidenkäyttö näyttää ja tuntuu lapsesta.
Media ja digipelit ovat osa tämän päivän lapsiperheen arkea. Pieni lapsi kaipaa syntymästään saakka sosiaalista vuorovaikutusta. Eihän oma mediankäyttösi vie liikaa aikaa lapselta? Pieni lapsi ei tarvitse televisiosta tai tietokoneita kehityksensä tueksi. Taaperoikäisen kanssa voi yhdessä, pieni hetkiä kerrallaan, opetella television, tietokoneen ja älylaitteiden käyttöä. Lapsi ottaa mallia aikuisen mediankäytöstä. Säännöllinen arkirytmi suojaa parhaiten lasta digipeli- ja mediakäytön ongelmilta tulevaisuudessa.
Avoin keskustelu perheessä on tärkeää. Onko oma suhtautumisesi päihteisiin ja digilaitteisiin sellainen, jonka toivoisit lapsesi perivän? On hyvä muistaa, että lasten hyvä on myös vanhempien hyvä. Lapsi muodostaa käsityksensä elämästä sen perusteella, millaista on omassa kotona.
- MLL, Lapset ja media
- MLL, Vanhempi juo liikaa
Parisuhde ja seksuaalisuus
Vanhemmuuden myötä parisuhde muuttaa luonnollisesti muotoaan. Myös seksuaalisuuteen liittyvät toiveet ja tarpeet usein muuttuvat. On hyvä keskustella jo raskausaikana siitä, kuinka pidetään huolta siitä, että omat ja toisen tarpeet tulisivat huomioiduiksi vauva-arjessa. Hyvinvoiva parisuhde on perheen kivijalka. Kainuussa Perheneuvola | Kainuun hyvinvointialue tarjoaa tukea myös lasta odottaville perheille.
Seksuaalisuus raskausaikana:
- Naistalo, Raskaus ja seksuaalisuus | Naistalo |
Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen:
- Naistalo, Seksuaalisuus parisuhteessa synnytyksen jälkeen | Naistalo |
- Naistalo, Parisuhde ja seksuaalisuus synnytyksen jälkeen | Naistalo |
Synnytyksestä toipuminen:
- Naistalo, Synnytyksestä toipuminen | Naistalo |
Perhe ja parisuhde:
- Väestöliitto, Väestöliitto vahvistaa hyvinvointia ja ihmisten välistä yhteyttä
- Väestöliitto ry, Hyvä kysymys - Kun elämä askarruttaa
Imetys ja vauvanhoito
Tervetuloa Perheiden pesäkoloon Linnantauksen seurakuntakeskukselle (Kaplastie 2) joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 9-11! Ajankohdan osallistumiselle saatte valita itse missä tahansa raskauden vaiheessa. Kyseisellä kerralla käsittelemme imetystä ja vauvanhoitoa. Mukana tapaamisella on terveydenhoitajan lisäksi imetyskätilö. Tavoitteena on jakaa tietoa ime-tyksen lukuisista hyödyistä sekä äidin että vauvan näkökulmasta ja jakaa tietoa mm. vauvan imuotteesta, imetysasennoista, imetyksen tukivälineistä sekä mahdollisista pulmatilanteista imetystaipaleella. Lisäksi käymme läpi vauvan käsittelyä ja perushoitoa.
- Imetyksen tuki ry, Imetys
- Naistalo, Vastasyntyneen perushoito | Naistalo |
- MLL, Lapsen kasvu ja kehitys - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Tutustuminen synnytyssairaalaan
Ensiodottajilla on mahdollisuus käydä tutustumassa synnytyssalin tiloihin raskausaikana. Synnytyssaliin tutustumiskäynti varataan Kainuun Omasote :n kautta, kun rv30 on täynnä. Tarkemmat ohjeet tutustumiskäynnin varaamiseen saat omalta terveydenhoitajaltasi.
Valmennukseen tulevien toivotaan tutustuvan ennakkoon Terveyskylän valmennusosioon Synnytys sekä Synnytä Kajaanissa | Kainuun hyvinvointialue – sivustolta löytyvään materiaaliin.
Tavoitteena on tyytyväinen synnyttäjä, terve hyvinvoiva vastasyntynyt ja perhe. Käynti valmistaa synnyttäjää luottavaisesti kohtaamaan synnytyksensä ja vahvistaa äidin tilanteen hallintakykyä. Tarkoituksena on vahvistaa ja tukea kasvua vanhemmuuteen ja antaa hyvän alun vuorovaikutussuhteelle vanhempien ja vastasyntyneen välillä.
Tutustumme käynnillä, tilanteen salliessa, sekä synnytyssalin että vastasyntyneiden tarkkailu- ja lapsivuodeosaston tiloihin. Keskustelemme sairaalaan lähtemisestä supistusten alkaessa, lapsivedenmenon yhteydessä sekä kuinka toimia, jos odottajalla on loppuraskaudessa veristä vuotoa tai voimakasta kipua kohdun alueella. Käymme läpi sairaalaan saapumista sekä siitä mitä synnytyssalissa tapahtuu synnyttäjän sinne tultua.
Pääpaino käynnillä on normaalissa alatiesynnytyksessä, jonka vaiheet käymme läpi. Keskustelemme siitä, miten synnyttäjä itse voi avautumisvaiheessa vaikuttaa synnytyksen etenemiseen ja vauvan laskeutumiseen/oikeaan asentoon hakeutumiseen lantiossa. Puolison/tukihenkilön roolista synnytyksessä keskustelemme myös. Käymme läpi luonnonmukaisia kivunlievityskeinoja ja kannustamme niitä kokeilemaan. Kerromme myös erilaisista lääkkeellisistä kivunlievitysvaihtoehdoista.
Varhainen vuorovaikutus, ensi-ihokontakti ja ensi-imetys ovat myös tärkeässä osassa tällä käynnillä.
Valmennuskäynnin päätteeksi teillä on mahdollisuus jäädä keskustelemaan myös mieltä askarruttavista asioista.