Asiakkaan ja potilaan valinnanvapaus

Jokaisella on oma sosiaali- ja terveyskeskus hyvinvointialueellaan. Julkisen terveydenhuollon asiakkaana voit myös valita, minkä sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluja haluat käyttää. Kiireettömän hoidon hoitopaikan voit valita hyvinvointialueesi sosiaali- ja terveyskeskuksista ja myös koko Suomen alueelta. Voit olla kerrallaan yhden sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaana. Saat sosiaali- ja terveyskeskuksestasi kaikki perusterveydenhuollon palvelut, kuten lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanoton, hammashoidon ja kuntoutuspalvelut.

Sosiaali- ja terveyskeskuksen vaihto edellyttää, että teet kirjallisen ilmoituksen sekä nykyiseen että tulevaan sosiaali- ja terveyskeskukseesi. Vastuu hoidostasi siirtyy uudelle sosiaali- ja terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua, kun ilmoitus on vastaanotettu.

Voit vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta enintään kerran vuodessa.

Jos asut tai oleskelet säännöllisesti tai pitempiaikaisesti kotipaikkakuntasi ulkopuolella, sinua voidaan hoitaa oleskelupaikkakunnallasi myös ilman, että vaihdat hoitopaikkasi sinne. Syynä kotipaikkakunnan ulkopuolella asumiseen voi olla esimerkiksi työ, opiskelu, vapaa-ajanvietto tai lähiomaisen tai muun läheisen asuminen paikkakunnalla.

Hoitosi on kuitenkin silloin perustuttava hoitosuunnitelmaan, joka on laadittu omalla terveysasemallasi. Hoidostasi vastaava sosiaali- ja terveysasema ei siis vaihdu, jos kiireettömän hoidon valintasi koskee vain niitä terveyspalveluja, jotka sisältyvät hoitosuunnitelmaasi.

Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kiireetöntä erikoislääkärin tutkimusta tai hoitoa. Kiireellistä hoitoa äkillisessä sairastapauksessa jokainen saa asuinkunnastaan riippumatta lähimmässä sairaalassa, jossa on asiantuntemus ja valmius potilaan hoitamiseen.

Lähettävä lääkäri päättää potilaan jatkotutkimuksen tai -hoidon tarpeesta. Kun tarve on todettu, lääkäri voi kirjoittaa lähetteen jatkotutkimuksiin tai hoitoon periaatteessa mihin tahansa kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikköön Suomessa.

Lääkäri ja potilas päättävät yhdessä, mihin sairaalaan potilas lähetetään. Samalla lääkäri varmistaa, että valittavassa sairaalassa on hoidon edellyttämä erikoisala ja asiantuntemus.

Potilasta ei yleensä lähetetä yliopistosairaalaan, jos hoito ei edellytä yliopistollisen sairaalan asiantuntemusta. Sairaaloilla voi olla myös työnjakoon liittyviä sopimuksia, jotka vaikuttavat potilaiden hoitopaikkaan.

Kelan matkakorvaukset korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta lähimpään terveyskeskukseen, josta kyseessä olevan palvelun voisi saada. Erikoissairaanhoidon palvelujen osalta korvataan matka niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta lähimpään yliopistosairaalaan.

Ter­veys­kes­kuk­sen ja eri­kois­sai­raan­hoi­don kii­reet­tö­män hoi­to­pai­kan va­lin­nan­va­paus pe­rus­tuu ko­ti­maas­sa ter­vey­den­huol­to­la­kiin. EU:n po­ti­las­di­rek­tii­vin mu­kaan EU:n kan­sa­lai­set voi­vat vuo­den 2014 alus­ta läh­tien ha­keu­tua hoi­toon myös ul­ko­mail­le. Po­ti­laal­la on oi­keus saa­da hoi­toa toi­ses­sa jä­sen­maas­sa sa­moin pe­rus­tein kuin hän sai­si vas­taa­vaa hoi­toa ko­ti­maas­saan. Po­ti­las­di­rek­tii­vin mu­kais­ta hoi­toa kor­va­taan sa­moin pe­riaat­tein kuin sai­raus­va­kuu­tus (Ke­la) kor­vaa hoi­dos­ta Suo­mes­sa yk­si­tyi­ses­sä ter­vey­den­huol­los­sa. Hoi­don kus­tan­nuk­set ja kun­kin maat käy­tän­nöt esi­mer­kik­si hoi­to­vir­hei­den koh­dal­la on hy­vä sel­vit­tää etu­kä­teen.