Ajankohtaista

Foreigners’ health centre and dental care charges  in the Wellbeing services county of Kainuu

Urgent treatment

Urgent treatment is provided if needed, irrespective of nationality (unpredictable illness).

    
Charges are the same as for Finnish citizen:

• EU/EEA countries or Switzerland, Australia, Quebec: The patient has a European Health Insurance Card or an E111, E112, E121 or S1 form. For Nordic citizens, a passport, health insurance card or ID is sufficient. British citizens need a new European Health Insurance Card issued in the UK.

Fees are charged on the basis of the actual cost 

• if not having the forms listed above or 
• if coming from a country without a reciprocal social security agreement (countries other than those listed above).

Non-urgent treatment

Non-urgent treatment is given on the basis of a need assessment (non-urgent refers to chronic illnesses and clinic services). 

The patient charges will be the same as for Finnish citizens provided that the customer can demonstrate his or her entitlement to treatment benefits. 

• EU/EEA countries or Switzerland, Australia, Quebec: Border workers resident in Finland, employees posted to Finland and accompanying non-working family members, seafarers and accompanying non-working family members, and students are among those who may be entitled to non-urgent treatment. 

Fees are charged on the basis of actual costs 

• Countries without a reciprocal social security agreement

   

A person residing in Finland permanently is entitled to the full range of health centre services.

Instructions Social Insurance Institution of Finland (Kela): If you fall ill in Finland
Kela 

Social Insurance Institution of Finland (Kela): Instructions for public health care units for notifying illness and maternity benefits and claiming compensation from the state. 

Kela (Health care for foreigners in Finland)

Kuntaliitto (The Association of Finnish Local and Regional Authorities). Yleiskirje 9/80/2008 Valtion varoista korvauksia ulkomailla (Circular 9/80/2008 on compensation from state funds for health care for patients domiciled abroad).  
Kunnat.net - Valtion varoista korvausta ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoidosta vuoden 2008 alusta

EU/Eta-mais­sa asu­vien tu­lee osoit­taa oi­keu­ten­sa vä­lit­tö­mään sai­raan­hoi­toon eu­roop­pa­lai­sel­la sai­raan­hoi­to­kor­til­la, tai eu­roop­pa­lai­sen sai­raan­hoi­to­kor­tin kor­vaa­val­la to­dis­tuk­sel­la. Pohjoismaan kansalaisilta riittää passi, sairausvakuutuskortti tai henkilöllisyystodistus. Iso-Britannian kansalaisilta vaaditaan Iso-Britanniassa myönnetty uusi Eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Hen­ki­lö voi ha­keu­tua ei vä­lit­tö­mään hoi­toon EU/Eta-jä­sen­val­tios­ta tai Sveit­sis­tä ko­ti­val­tion­sa so­siaa­li­tur­va­jär­jes­tel­män an­ta­mal­la lu­val­la.  Hen­ki­lö saa täl­löin ko­ti-jä­sen­val­tion­sa so­siaa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäl­tä hoi­toon ha­keu­tu­mis­lo­mak­keen (E-112 lo­mak­keen). E-112 lo­mak­keel­la mää­ri­tel­lään hoi­don mää­rä ja laa­juus. 

1.5.2010 Elä­ke­läi­set jot­ka ovat muut­ta­neet Suo­mes­ta esim. Es­pan­jaan mut­ta eläk­keen mak­saa Suo­mi.  Heil­lä tu­lee ol­la Suo­men myön­tä­mä eu­roop­pa­lai­nen sai­raan­hoi­to­kort­ti ja Ke­lan an­ta­ma eril­li­nen to­dis­tus, jo­ka tu­lee esit­tää hoi­to­pai­kas­sa. Edel­leen heil­lä on oi­keus vain lää­ke­tie­teel­li­seen vält­tä­mät­tö­mään hoi­toon, huo­mioi­den maas­sa olon kes­ton. 

Suo­mel­la on Ka­na­dan Que­bec­kin kans­sa so­pi­mus, jo­ka kor­vaa ti­la­päi­sen oles­ke­lun ai­ka­na sai­raan­hoi­don Suo­mes­sa työs­ken­te­le­vil­le lä­he­te­tyil­le työn­te­ki­jöil­le, opis­ke­li­joil­le se­kä hei­dän per­heen­jä­se­nil­leen.

Aust­ra­lian kans­sa sol­mit­tu so­pi­mus kor­vaa ti­la­päi­ses­ti oles­ke­le­vil­le vä­lit­tö­män sai­raan­hoi­don, ei kos­ke opis­ke­li­joi­ta. Oi­keu­den saa­mi­sek­si riit­tää pas­sin tai hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tuk­sen esit­tä­mi­nen.

Näis­tä mais­ta tu­le­vil­la asia­kas­mak­sut ovat sa­mat kuin Suo­mes­sa va­ki­tui­ses­ti asu­vil­la.

Mi­kä­li asiak­kaal­la ei ole esit­tää vaa­dit­tu­ja asia­pa­pe­rei­ta, heil­tä pe­ri­tään hoi­don to­del­li­set kus­tan­nuk­set.

Muis­ta mais­ta, kuin Eu- tai so­pi­mus­mais­ta, tu­le­vat hen­ki­löt mak­sa­vat hoi­don to­del­li­set kus­tan­nuk­set it­se.

Ul­ko­maa­lai­sil­ta, joil­la on ko­ti­kun­ta Suo­mes­sa, pe­ri­tään sa­mat po­ti­las­mak­sut kuin Suo­mes­sa va­ki­tui­ses­ti asu­vil­ta.

Maksukattoasiat hoidetaan Kainuun hyvinvointialueen talouspalveluissa.
Soittoaika ma-pe klo 9.00-11.00, 

Eija Kolehmainen
postiosoite: Teknologiaraitti 1, 2.kerros, 87400 Kajaani 
puh. 044 797 4011 
sähköposti: maksukatot@kainuu.fi

Katja Pitkänen
postiosoite: Teknologiaraitti 1, 2.kerros, 87400 Kajaani 
puh. 044 767 8049
sähköposti: maksukatot@kainuu.fi

Maksukatto

Asiakasmaksulaki tuli voimaan 1.1.2000 ja sitä on muutettu 1.1.2002 siten, että palvelun käyttäjän suorittamille asiakasmaksuille on säädetty vuotuinen enimmäismäärä, maksukatto. Maksukaton suuruus vuonna 2025 on 762 €. 

Kertyneiden maksujen määrän selvittäminen on palvelun käyttäjän vastuulla, mutta henkilökunta avustaa palvelunkäyttäjää tarvittaessa maksukaton seurannassa.

Maksukattoa laskettaessa otetaan huomioon perheen alaikäisten lasten maksut huoltajien valinnan mukaan toisen huoltajan euromäärää laskettaessa.

Maksukattoja hoitavat henkilöt voivat tarkistaa maksukattokertymät muilta hyvinvointialueilta.

Maksukaton kertymäkausi vuonna 2025 on 1.1. - 31.12.2025.

Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta saa periä 1.1.2025 alkaen 25,10 € hoitopäivältä.
 

Maksukattoon sisältyvät maksut

Lisäksi maksukattoa kerryttää

• Kainuun hyvinvointialueen maksusitoumuksella (esh, pth) saatu ja maksettu hoito yksityisessä hoitolaitoksessa
• Suun terveydenhuollon käynti-, tutkimus- ja hoitomaksut
• Sosiaalitoimen maksusitoumuksella asiakkaan itse maksama osuus
• Vapaaehtoisesta vakuutuksesta saadut korvaukset ja sairauskassan maksamat maksut
• Toimeentulotukena maksetut maksut

Maksukaton ulkopuolelle jäävät

Lakisääteisistä vakuutuksista maksetut maksut: Vakuutusyhtiöiden korvaamat maksut, jotka korvataan tapaturmavakuutuslain (608/1948), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981), sotilasvammalain (404/1948), liikennevakuutuslain (279/1959), potilasvahinkolain (585/1986) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvattavasta hoidosta, sekä

• kotona annettava palvelu: kotipalvelu
• vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut    
• vaikeavammaisten kuljetuspalvelut
• yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista perittävät maksut
• hammastekniset kustannukset
• palvelusetelin omavastuut
• sairaankuljetus
• pitkäaikainen laitoshoito
• työterveyshuollon maksut
• perhehoito
• lastensuojelun maksut
• lääkärintodistusmaksut
• käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävät maksut
• viivästyskorot
• perintäkulut
• muulta kuin Suomessa asuvalta perittävä maksu
• omaishoitajan vapaan aikainen laitoshoito

Asiakasmaksut

Terveydenhuollon asiakasmaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista annettuun lakiin (la­ki so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon asia­kas­mak­suis­ta an­ne­tun lain muut­ta­mi­ses­ta 1201/2020) ja ase­tuk­seen (ase­tus so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon asia­kas­mak­suis­ta 9.10.1992/912).

Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus vahvistaa asiakasmaksut pääsääntöisesti kahden vuoden välein.

Lomakkeet

Sivustollamme olevat lomakkeet ovat saatavilla Word- , Excel -ja/tai Adobe (pdf) -muodossa.

Voit täyttää lomakkeen suoraan koneellasi ja tallentaa sen täytettynä uudella nimellä. Pdf -muodossa olevan lomakkeen voi tallentaa kuitenkin vain tyhjänä, joten se kannattaa tulostaa heti täyttämisen jälkeen. Pdf-lomakkeiden lataamiseen tarvittavan maksuttoman Adobe Acrobat -ohjelman voit ladata Adoben verkkosivuilta.

Tulostamasi lomake tulee lähettää allekirjoitettuna kussakin lomakkeessa (tai sivulla) mainittuun palautusosoitteeseen. Lomakkeita ei vielä toistaiseksi voi lähettää sähköisesti.

Asiakasmaksut

Maksukatto

Ulkomaalaisilta perittävät maksut

Lomakkeet

Jokainen meistä on joskus potilas. Tämä opas kertoo mahdollisuuksistasi vaikuttaa hoitosi turvallisuuteen koko hoitojaksosi ajan. Potilaan oppaasta saat vinkkejä turvallisen hoidon takaamiseksi, tietoa potilaan oikeuksista ja potilasturvallisuudesta. 

Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja  

Riitta Uhrman, henkilöstöjohtaja                  

Marita Pikkarainen, kehittämisjohtaja         

Esa Ahonen, hallintoylilääkäri                       

Mikko Timonen, terveysjohtaja                     

Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja         

Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja             

Päivi Nykänen, ympäristöterveydenhuollon johtaja           

Marko Klemetti, työhyvinvointipäällikkö
Varajäsen: Arja Kettunen, työsuojeluvaltuutettu

Eija Alatalo, Kainuun Työterveys – liikelaitoksen johtaja   

Marjo Huovinen-Tervo, hallintoylihoitaja   

Raili Myllylä, sote hallituksen pj.
Varajäsen: Tapani Kemppainen, sote hallituksen 1 vpj.

Marjo Kangasharju, pääluottamusmies      
Varajäsen: Leila Koskensalmi, pääluottamusmies

Terttu Saastamoinen, työsuojeluvaltuutettu
Varajäsen: Ari Tihinen, työsuojeluvaltuutettu

Outi Pitkänen, asiakkuuspäällikkö, ELY        

Anu Hankio, projektipäällikkö                       

Heli Heikkinen, projektisihteeri                     

Verna Mustonen, rahoitusasiantuntija, ELY                          

Lapissa ja Kainuussa 2013 - 2015

Päihde- ja mielenterveyspalveluketjujen, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien kehittämishankkeen  "Hyvinvointi hakusessa - riippuvuus riskinä" tavoitteena on lisätä päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia ja osallisuutta, edistää omaehtoista hyvinvoinnin lisäämistä sekä parantaa työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

STM:n Kaste-ohjelmaan sisältyvä kehittämishanke toteutetaan Lapin maakunnassa, 18 kunnan alueella sekä Kainuussa, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvissa kunnissa: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo sekä Suomussalmi. Kainuussa keskitytään lapsiperheiden ja nuorten päihdepalveluprosessien kehittämiseen. Tarkennettu hankesuunnitelma on luettavissa osoitteessa: http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet.

Hyvinvointi hakusessa - riippuvuus riskinä - hankkeen tavoitteena Lapissa ja Kainuussa on lisätä päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia ja osallisuutta, edistää omaehtoista hyvinvoinnin lisäämistä sekä parantaa työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Kainuun hankeosion tavoitteena on ottaa käyttöön ja juurruttaa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen toimintamalli organisaatioiden olemassa oleviin rakenteisiin, johtamiseen ja käytäntöön. Kehittämisen pääprosessit ovat 1) nuorten päihdetyöryhmä, joka alueellisen ja konsultoivan verkostotyöskentelyn avulla antaa ammatillista tukea olemassa oleville ja/tai muodostuville tapauskohtaisille hoitaville työryhmille sekä 2) ehkäisevän päihdetyön matalan kynnyksen toimintojen/palvelujen kehittäminen ja koordinointi yhteistyössä eri toimijoiden (mm. järjestöt) kanssa kunnissa. Hankkeen aikana kehitetään organisaatioon päihdeosaamisen geneerinen malli, kuvataan nuorten päihdehoitoketju ja toteutetaan ulkoinen arviointi.

Hankkeen kesto: 1.3.2013 - 30.9.2015
Budjetti: yhteensä Lappi ja Kainuu 1 050 000 €
Rahoittaja: STM 75 %
Projektipäällikkö: Nina Peronius

Hankkeen henkilöstö Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä:

projektipäällikkö (osa-aikainen) / terveyden edistämisen suunnittelija Saara Pikkarainen
projektisihteeri (25 %) Anna-Mari Karjalainen
projektityöntekijät Pia Kovalainen, Eija Pitkänen ja Veera Valtanen

Ohjausryhmä, Kainuun soten jäsenet:

kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen (vars.) ja sosiaalialan erikoissuunnittelija Marja-Liisa Ruokolainen (vara), perhepalvelupäällikkö Terttu Huttu-Juntunen (vars.) ja lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelujen ylihoitaja Marja-Liisa Haataja (vara). Varsinainen ja varajäsen kutsutaan ohjausryhmän kokoukseen.

Projektiryhmä: 

Marja-Liisa Haataja, ylihoitaja 
Terttu Huttu-Juntunen, perhepalvelupäällikkö
Jukka Mäkelä, sairaanhoitaja
Marita Pikkarainen, kehittämisjohtaja 
Jukka Pulkkinen, osastonhoitaja
Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija 

Hankkeen työryhmä: moniammatillinen työryhmä, jossa on edustajia soten eri tulosalueilta, kuntien varhaiskasvatuksesta, nuoriso- ja etsivästä nuorisotyöstä, kuratiivisesta työstä, opiskelijaterveydenhuollosta sekä järjestöistä, Pohjois-Suomen AVI:sta ja kokemusasiantuntija. Työryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja sitä voidaan täydentää tarvittaessa.

Iän iloinen Kainuu 2030 laadittiin Kainuun ikääntymispoliittinen strategia-hankkeessa. Moni tuntee hankkeen myös työnimellä Plussan puolelle!, josta vuoden mittaan kehittyi Iän iloinen. Iän iloinen Kainuu 2030 ohjaa kainuulaisia tekemään tavoitteellista yhteistyötä, jotta voimme ikääntyessämme edelleenkin elää hyvää elämää Kainuussa.

Strategiatyössä etsittiin yhteiset arvot, linjat ja visio toiminnalle. Eri toimijoiden yhteistyössä ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimana laadittava strategia on ennakoiva työväline, joka ulottuu vuoteen 2030. Heinäkuussa 2012 päättyvässä hankkeessa laaditaan strategian lisäksi ensivaiheen toteutusohjelma.

Strategian avulla luodaan hyviin valintoihin ja kainuulaisten osallisuuteen kannustavaa toimintaympäristöä. Hankkeen teemoina ovat koti ja asuinympäristö, työ ja elinkeinoelämä sekä liikunta, kulttuuri ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Ikääntymisestä tulee voimavara niiden kohdatessa (ks. kuvio). Strategiaa laadittaessa tärkeitä osallisia ovat kaikki kainuulaiset, oman elämänsä asiantuntijat. Ikääntyminen on voimavara silloin, kun ikääntyvät ovat itse osallisina toiminnassa. Kaikki me ikäännymme, kuten kuva sivun ylälaidassa muistuttaa.

Strategiatyöstä pääosa kohdistuu 40-64-vuotiaisiin, loput tätä vanhempiin. Keski-iässä ehtii tehdä paljon tulevien vuosikymmenten hyväksi. Terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen lisäävät hyvinvointia ja vähentävät palveluiden tarvetta. Lisäksi etsitään ratkaisuja esimerkiksi palveluiden tuottavuuden tehostamiseen. Tärkeitä ovat sosiaaliset innovaatiot eli asioiden tekeminen asiakaslähtöisemmin ja fiksummin, työelämän laatu ja tekniset ratkaisut.  

KIITOS KAIKILLE KAINUULAISILLE YHTEISTYÖSTÄ! 

Strategiaan liittyviä asioita voitte jatkossa tiedustella kehittämisjohtaja Marita Pikkaraiselta, marita.pikkarainen@kainuu.fi, puh. 044 710 0862