Uudella ravitsemushoitosuosituksella edistetään toipumista ja vaikutetaan hoidon kustannuksiin
Tiestitkö, että jopa kolmas osa sairaalapotilaista voi olla vajaaravittuja?
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudessa ravitsemushoitosuosituksessa tavoitteena on tehostaa potilaan hoitoa sekä edistää kansalaisten ravitsemusterveyttä.
Uudistettu ravitsemushoitosuositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista ja siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta.
Suositus perustuu kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon sekä kansallisiin Käypä hoito- sekä kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin. Sen on laatinut moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka on käynyt läpi erittäin laajan tieteellisen kirjallisuuden.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja VRN toteuttavat kaikki hyvinvointialueet kattavan koulutuskierroksen, jossa sekä ammattilaisille että päättäjille tarjotaan lisätietoja mm. vajaaravitsemuksen tunnistamisesta sekä ravitsemushoidon suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kainuussa koulutustapahtumat järjestetään 29.5.24.
Koulutus on tarkoitettu ammattilaisille, jotka osallistuvat potilaiden ravitsemushoitoon ja ruokapalvelujen toteuttamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa tai edistävät muuten ravitsemusta alueella. Teemoina ovat mm. vajaaravitsemuksen tunnistaminen, ehkäiseminen ja hoito sekä ravitsemusterveyden edistämisen tilanne Kainuussa.
Hyvinvointialueen ulkopuolisina asiantuntijoina Kajaaniin saapuvat neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä, erityisasiantuntija Soile Ruottinen Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta sekä Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab. Lisäksi koulutuksessa esiintyy hyvinvointialueen omia asiantuntijoita.
Vajaaravitsemusriskin tunnistamista tulisi parantaa – koulutuksella lisätään osaamista
Vajaaravitsemusta esiintyy erityisesti pitkäaikaissairailla, leikkauksiin valmistautuvilla, syöpäpotilailla sekä vakavista infektioista ja traumoista toipuvilla. Vajaaravitsemusriski lisääntyy myös ikääntymisen myötä.
Vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista. Siten se lisää hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja, jotka lisäävät hoitokustannuksia. Esimerkiksi sairaalahoidossa vajaaravitun potilaan hoitojakson hinta on miltei 4000 euroa enemmän kuin hyvässä ravitsemustilassa pysyvän potilaan hoito. Vajaaravitsemuksen seulonta, ehkäisy ja hoito vähentäisivät siis hoidon kustannuksia. ”On tärkeää tunnistaa riskipotilaat, jotta ravitsemushoito voidaan aloittaa mahdollisimman varhain. Vajaaravitsemuksen seulonta ja moniammatillinen yhteistyö potilaiden ravitsemustilan tukemiseksi on ehdottomasti hyödyllistä niin ennaltaehkäisevästi kuin akuuttihoidossa”, sanoo ravitsemusterapeutti Anna-Maria Teeriniemi Kainuun hyvinvointialueelta.”
Koulutustapahtumilla halutaan kiinnittää myös huomiota ilmiön laajuuteen. Jopa kolmasosa sairaalapotilaista voi olla vajaaravittuja. Palvelutaloissa ja pitkäaikaishoidossa olevilla Ikääntyneillä vajaaravitsemuksen tai sen riskin esiintyvyys on usein yli 60 %. Tämä ilmiö jää helposti ylipainokeskustelun varjoon ja on tärkeää huomata, että ylipainoinenkin voi olla vajaaravitsemusriskissä.
”Hyvinvointialue ja kunnat voivat monella tapaa edistää terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua tukevia valintoja. Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin tukipilari ja se edistää myös kestävää elämäntapaa”, toteaa neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lisätietoja uudesta ravitsemushoitosuosituksesta sekä Kainuun koulutustapahtumasta saa hyvinvointialueen verkkosivuilta.
