Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto 20.12.2021
Lisätietoja: kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, puh. 044 777 3033 tai sähköpostitse maire.ahopelto@kainuu.fi ja yhtymävaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä, puh. 044 513 4915 tai sähköpostitse railianneli.myllyla@gmail.com
Liitteet: http://mfilesotto.kainuu.fi/portaali/kainuunsote/237/10534
Osavuosiraportti 1.1.–31.8.2021, talouden seurantaraportti 1.1.–30.9.2021 ja talouden seurantaraportti 1.1.–31.10.2021
Yhtymävaltuusto merkitsi tiedoksi osavuosiraportin 1.1.–31.8.2021, talouden seurantaraportin 1.1.–30.9.2021 ja talouden seurantaraportin 1.1.–31.10.2021.
Jäsenkuntien päättämä maksuosuus sotelle v. 2021 on 290,8 milj. euroa, joka on sama kuin vuosien 2018 ja 2019 lopullinen maksuosuus. Vuoden 2020 lopullinen kuntamaksuosuus oli 317,5 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio oli -16,9 milj. euroa alijäämäinen. Kuluvan vuoden tilikauden tulosennuste tammi-lokakuun toteuman perusteella on -25,9 milj. euroa alijäämäinen, mikä on ‑0,9 milj. euroa eli 3,6 % yhtymävaltuuston hyväksymän muutetun talousarvion alijäämää, -25,0 milj. euroa, suurempi. Vuosiennusteeseen tammi-lokakuun toteuman pohjalta sisältyy 8,2 milj. euroa valtion kompensaatiota koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikutuksiin.
Kainuun soten talousarvio 2022
Yhtymävaltuusto hyväksyi talousarvion 2022. Talousarvioesitys on 8.105.535 euroa alijäämäinen.
Talousarvion valmistelun pohjana on kuntakokouksessa 2.9.2021 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle esitetty kuntien maksuosuus 320,5 milj. euroa vuodelle 2022.
Vuonna 2021 kuntien maksuosuus on 290,8 milj. euroa. Kuntakokouksessa sovittu maksuosuus vuodelle 2022 on 29,7 milj. euroa eli 10,2 % tätä suurempi. Vuoden 2021 talousarvio ja käyttösuunnitelma olivat -16,9 milj. euroa alijäämäisiä. Jos talousarvio 2021 toteutuu ennusteen mukaisesti, muodostuu kuntien lopulliseksi maksuosuudeksi n. 315,8 milj. euroa vuodelle 2021. Vuoden 2021 talousarvion alkuperäinen kuntien maksuosuus on siis 25,0 milj. euroa eli 8,6 % pienempi kuin arvioitu vuoden 2021 lopullinen maksuosuus. Toteumaennusteeseen ei ole sisällytetty lääkäreiden palkkaharmonisoinnin kustannuksia, koska palkkojen selvitystyö ja harmonisoinnin kustannusten laskenta on vielä kesken.
Arviointikertomus 2020
Yhtymävaltuusto merkitsi tiedoksi vastineen arviointikertomukseen 2020.
Tulosalueet ovat ottaneet kantaa heidän tulosalueitaan koskeviin arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin ja esityksiin. Tulosalueet ovat antaneet yhtymähallitukselle arviointikertomukseen kirjatut vastineensa.
Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perussopimuksen päivittäminen
Yhtymävaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perussopimukseen esitetyt muutokset.
Kainuun soten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuudet 2021
Yhtymävaltuusto merkitsi tiedoksi luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuudet.
Aloite diabeetikoiden hoidon tilanteen ja resursoinnin uudelleen tarkastelemiseksi
Yhtymävaltuusto merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Aaro Tolonen esitti keskustan valtuustoryhmän ponsiesityksen: ”Selvitetään maakunnallisen diabetesosaamiskeskuksen ja verkoston perustaminen”. Yhtymävaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponsiesityksen.
Kainuun diabetesyhdistykset ovat ilmaisseet huolensa Kainuun soten nykytilanteesta ja valmiudesta koskien diabetesta sairastavien hoidon järjestämistä.
Kainuun soten selvitys aloitteeseen: Kainuun sotessa ollaan panostamassa ehkäisevään ja ennakoivaan työhön uudistamalla kansanterveyshoitajien työtapaa niin, että tunnistetaan kansansairauksia, kuten diabetesta, aiheuttavia riskitekijöitä ja kohdennetaan hoitajan työpanosta asiakkaan ohjaukseen ja neuvontaan. Toimintamallilla herätellään meidän jokaisen vastuuta omista elintavoistamme ja omaan terveyteemme vaikuttamisesta. Aikaisemmin on vuosikontrollein seurattu verensokeri-, kolesteroli- tai verenpainearvoja. Sairauksien juurisyihin, kuten ylipainoon, tupakointiin, alkoholin käyttöön tai masennukseen, ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Uudessa mallissa hoidetaan ihmistä yksilönä, jolloin hoito on kokonaisvaltaisempaa, ei pelkästään jo olemassa olevan sairauden tai sairauksien hoitoa. Lisäksi uusi malli tukee asiakasta mainitsemaanne omahoidon jaksamiseen. Diabetesta sairastavaa ei jätetä yksin. Omahoidon tukena toimii asiakkaalle terveydenhuollosta nimetty yhteyshenkilö, joka on tavoitettavissa Omasoten kautta ja puhelimitse. Yhteyshenkilö keskustelee asiakkaan tarpeista tarpeen mukaisesti myös lääkärin kanssa. Tarvittaessa asiakas kutsutaan paikan päälle terveysasemalle kokeisiin ja/tai tutkimuksiin.
Toimintamalli on opetteluvaiheessa ja vanhasta pois opetteleminen on vaikeampaa kuin uuden oppiminen. Uuden toimintamallin sisäistäminen vie oman aikansa niin asiakkailta kuin työntekijöiltä.
Kajaanin yleislääketieteen poliklinikan (Kajaanin yle-poli, entinen Kajaanin terveysasema) toiminnan kehittämisen tavoitteena on, asiakkaiden tarpeisiin kyetään vastaamaan aiempaa paremmin. Kajaanissa hoitoon pääsemisessä on lähdetty vaikeasta lähtötilanteesta. Tilanne on edelleen vaikea, mutta sen eteen tehdään töitä, että tilanne saadaan toimivaksi ja kestäväksi.
Aloite kehitysvammaisten, vammaisten ja sairaiden henkilöiden omaishoidon tuen järjestämisestä
Yhtymävaltuusto merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Jari Lindh esitti vasemmiston valtuustoryhmän ponsiesityksen: ”Yhtymävaltuusto edellyttää, että Kainuun tulevan hyvinvointialueen valmistelussa ja toteutuksessa omaishoitajien asema, omaishoidontuen korottaminen ja omaishoitajien vapaapäivien lisääminen otetaan erityiseksi tavoitteeksi, sillä väestön ikääntyessä hoidon tarve vain kasvaa. Yhtymänvaltuusto myös edellyttää selvittämään, millainen on Kainuun soten 1.1.21 voimaantulleen omaishoidon tuen myöntämisperusteiden kustannusvaikuttavuus ja miten myöntämisperusteet ovat vaikuttaneet vammaisten ja sairaiden saamiin palveluihin ja omaishoitajien etuuksiin sekä selvittämään, miten olisi mahdollista toteuttaa kattavammin vuoropuhelua omaishoitajatoimijoiden kanssa, jotta jatkossa Kainuun hyvinvointialueella voitaisiin huomioida omaishoidon myöntämisperusteissa omaishoidon tuen ja palveluiden parempi yhteensovittaminen sekä omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen.” Yhtymävaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponsiesityksen.
Omaishoitajaliitto ry,. Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry. ja Kainuun Kehitysvammaisten Tukipiiri ry. ovat yhteisesti 17.9.2021 toimittaneet Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitukselle aloitteen kehitysvammaisten, vammaisten ja sairaiden henkilöiden omaishoidon tuen järjestämisestä.
Toimenpide-ehdotuksessa esitetään Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitusta kumoamaan kehitysvammaisten, vammaisten ja sairaiden henkilöiden 1.1.2021 alkaen voimaan tulleet omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Uudet omaishoidon myöntämisperusteet tulee valmistella yhdessä omaishoidon toimijoiden kanssa mahdollisimman pian. Lisäksi esitetään, että omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä ei vähennetä kolmesta vuorokaudesta kahteen vuorokauteen.
Kainuun soten selvitys aloitteeseen: Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu asiakkaan kokonaistilanteen arviointiin. Omaishoidon tukea haetaan kirjallisella hakemuksella. Sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja arvioi omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksiä laatimalla asiakkaan ja läheisen kanssa palvelutarpeen arvion ja palvelusuunnitelman. Omaishoidon tukea myönnetään pääasiassa laitoshoitoa tai ympärivuorokautista palveluasumista korvaavaan kotona tapahtuvaan hoitoon.
Omaishoidon tuki muodostuu omaishoidon tuen hoitopalkkiosta ja omaishoitoa tukevista muista palveluista, joiden määrällä on vaikutusta kokonaistilannetta arvioitaessa. Omaishoidon vapaan määrästä säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005). Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.
Omaishoidon tuen kriteereillä turvataan kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu palvelua myönnettäessä. Omaishoidettavan hoidon vaativuus ja sitovuus on määrittävin kriteeri. Vammaispalveluissa omaishoidontuen piirissä olevien asiakkaiden tilanteet ovat moninaisia. Tilanteissa, joissa omaishoidettava on ympärivuorokautisesti omaishoitajan vastuulla, omaishoito on sitovampaa kuin tilanteissa, joissa omaishoidettava on esimerkiksi arkipäivisin koulussa tai muussa päivän aikaisessa toiminnassa. Tällöin on oikeudenmukaista myöntää sitovampaa hoitotyötä tekevälle hoitajalle 3 vapaapäivää kuukaudessa ja vähemmän sitovaa hoitotyötä tekevälle 2 vapaapäivää kuukautta kohden. Omaishoidossa olevalle hoidettavalle voidaan järjestää muuta ympärivuorokautista hoitoa siten, että hoitoaika muualla kuin omaishoidossa omaishoidon vapaavuorokaudet mukaan lukien on enintään viisi (5) vuorokautta kalenterikuukautta kohden.
Oikeuskäytännössä on yleisesti todettu, että omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen etuus ja kuntayhtymä/kunta voi kunnassa omaishoidon tukeen käytettävissä olevien varojen kohdentamiseksi ja asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi vahvistaa yleisiä kriteerejä omaishoidon tuen myöntämiselle. Omaishoidon tukea koskevien kriteerien tulee noudattaa omaishoidon tuesta annettua lakia ja huomioida vallitseva oikeuskäytäntö. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä käyttää omaishoidon tuen järjestämiseen vuositasolla keskimäärin hieman yli yhden miljoonan euron määrärahan ja omaishoidon vapaiden järjestämiseen keskimäärin 250 000 euron määrärahan.
Kainuun hyvinvointialueen valmistelu on aloitettu. Palvelujen järjestämisen työryhmän tehtävänä on muun muassa palvelukriteerien yhdenmukaistaminen. Omaishoidontuen myöntämisperusteet tullaan yhdenmukaistamaan vuoden 2022 aikana, siten että ne tulevat voimaan 1.1.2023 alkaen. Valmistelutyössä tullaan ottamaan huomioon kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus.
Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma vuodelle 2022
Yhtymävaltuusto hyväksyi Kainuun kuntien yhteisen kotouttamisohjelman vuodelle 2022.
Aaro Tolonen esitti keskustan valtuustoryhmän ponsiesityksen: ”Kainuun kuntien yhteisen kotouttamisohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa sopimusta sisältäen myös kustannusten laskutuskäytännöt Kainuun kuntien välillä.” Yhtymävaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponsiesityksen.
Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli voimaan 1.9.2011. Laki velvoittaa, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa ja jota tarkastetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kotouttamisohjelma on otettava huomioon kuntalain (410/2015) 110 §:n mukaista talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa.
Vuoden 2022 aikana laaditaan kotoutumissuunnitelma vuodelle 2023 – 2024. Hyvinvointialue aloittaa toiminnan 1.1.2023, vuoden 2022 aikana selviää, millä tavalla hyvinvointialueen muodostuminen vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen maahanmuuttaja- ja kansainvälisissä palveluissa.
Mikko Pulliainen teki perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Esityksestä äänestettiin, mutta esitys hävisi äänestyksessä. Pasi Kilpeläinen teki perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta esityksen kotouttamisohjelmaan tehtävistä muutoksista. Asiasta äänestettiin, mutta se hävisi äänestyksessä. Pasi Kilpeläinen jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Valtuustoaloite: Henkilöstö hyvinvointiin ja talous hallintaan
Yhtymävaltuuston jäsen Antti Kela esitti valtuustoaloitteen:
”Kainuun sote on suurin työnantaja ja samalla sillä on vastuullisin asema ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista. Uudella toimintamallilla olemme yhdessä toimineet neljä valtuusto kautta.
Yleensä ottaen olemme onnistuneet tehtävän haltuunotossa ja ihmisille annettavien palveluiden turvaamisella. Hoitoa ja turvaa on saatavilla
Heikkouksia on kehitettävä, tarvittaessa ulkopuoliselta taholta. Valtiovalta on saanut sote uudistus jappasun päätökseen ja toiminta alkaa uuden maksajan astuessa kuvaan mukaan. Maksumies odottaa tuloksia ja tulee asettamaan kriteeristön menoille. Meidän on luotava malli, millä saamme riskit pienemmäksi ja taakan jaettua useammalle taholle. Kainuun itsenäisyys riippuu meistä, saammeko sote koneen sellaiseen kuntoon, että myönnetyt rahat riittää turvaamaan toiminnan.
Ihmiset on syyllistetty talouden huonosta hoidosta jokaiseen portaaseen. Suoritus portaassa olevat eivät ole vastuussa kokonaistaloudesta vaan oman tehtävän suoriutumisesta. Heillä pitää olla tekemiseen selkeät ohjeet ja toimintatavat. Oikealla tehtävien suunnittelulla ja apuvälineillä saadaan myöhemmin ne taloudellisestikin säästöt.
Henkilöstöä tarvitaan, mutta kaikkien ei tarvitse olla suorassa työsuhteessa. Resusseja pitää ostaa useilta eri kokoisilta yrityksiltä.
Teen aloitteen palvelusetelin laajasta käytöstä eri toimialoille ja yksiköihin. Setelin käyttöönotto ja sen tarpeen arviointi annetaan yksikön vetäjille ja hyväksyntä esimiehille.
Lisäksi teen aloitteen strategiaan työvoiman saatavuuden turvaamisesta. Kainuun sosiaalija terveydenhuolto kuntayhtymän on turvattava henkilöstön saatavuus. myös työperusteisen maahanmuuton kautta saatavan henkilöstön rekrytoinnissa suoraan tai välillisesti.”
