Kainuun soten yhtymävaltuuston kokous 27.6.2022
Kainuun soten yhtymävaltuuston kokous 27.6.2022
Lisätietoja:
- Yhtymävaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä (044 513 4915)
- Kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto (044 777 3033)
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokouksen esityslista-aineisto on saatavissa verkkosivuiltamme.
Kokousasioita lyhyesti
Yhtymävaltuuston varajäsenen muutos
Yhtymävaltuusto merkitsi tiedoksi Kuhmon kaupunginvaltuuston päätöksen nimetä Sabrina Logeaisin yhtymävaltuustoon Marja-Stiina Suihkon tilalle jäljellä olevalle valtuustokaudelle.
Henkilöstöraportti
Yhtymävaltuusto merkitsi tiedoksi henkilöstöraportin vuodelta 2021.
Vuosittain laadittava henkilöstöraportti täydentää vuosittaisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja henkilöstön nykytilasta ja kehityssuunnasta. Henkilöstöraportissa kuvataan kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toteutumista ja vertaillaan niitä edeltäviin vuosiin. Henkilöstöraportin tietoja käytetään kuntayhtymän strategisen johtamisen, ohjauksen ja kehittämisen tukena.
Raportin mukaan Kainuun soten henkilöstön määrä henkilötyövuosina (HTV2) oli 3438 (vuonna 2020 3378). Kun takautuvat harmonisointikulut jätetään huomioimatta vuosina 2020 ja 2021, henkilöstökulut kasvioivat 4,9 %.
Kainuun sotessa henkilöstön eläköityminen on tulevina vuosina voimakasta. Uusien työntekijöiden rekrytointiin ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen kiinnitetään huomiota uudelle hyvinvointialueelle siirryttäessä.
Henkilöstöraportti on käsitelty yhteistyötoimikunnassa 22.3.2022.
Arviointikertomus vuodelta 2021
Yhtymävaltuusto merkitsi tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2021. Yhtymävaltuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja esityksistä yhtymähallituksen selvitykset niistä toimenpiteistä ja aikatauluista, mihin esitysten johdosta ryhdytään.
Arviointikertomuksen yhteenvedossa tarkastuslautakunta toteaa hyvää kehitystä tapahtuneen vuoden 2021 aikana seuraavilta osin:
- digitaalisia ratkaisuja saatavuuden parantamiseksi on edelleen kehitetty
- HELLÄ-hanke edistää sote-uudistuksen mukaista ehkäisevää ja ennakoivaa työtä
- koronapandemian aikana valmiussuunnittelu on kehittynyt
- hoito- ja palveluprosessien ulkoisten arviointien myönnetyt sertifikaatit
- palkkaharmonisoinnin loppuun saattaminen
- työhyvinvointipäällikön viran perustaminen
Erityisesti huomioitavaksi seikoiksi tarkastuslautakunta on nostanut:
- henkilöstön saatavuus on edelleen vaikeutunut
- alijäämäinen budjetointi (-8,1 M€) jatkuu vuodelle 2022
- terveys- ja sairauspoissaolojen kustannusvaikutus 19,9 M€
- kehityskeskusteluiden heikko toteuma
- tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksiin osallistuneiden alhainen toteuma
- keskussairaalan tuottavuuden parantaminen
2021 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen
Yhtymävaltuusto hyväksyi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuoden 2021 tilinpäätöksen ja myönsi hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille sekä kuntayhtymän johtajalle ja muille tilivelvollisille viranhaltijoille vastuuvapauden vuoden 2021 hallinnosta ja taloudesta.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuoden 2021 tilinpäätöksen yli/alijäämä on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän osalta nolla (0) euroa sekä Kainuun Työterveys -liikelaitoksen alijäämä -8 499,78 euroa. Alijäämä kirjataan tilinpäätöksessä taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä -tilille.
Vuodelta 2021 jäsenkunnilta laskutetaan lisämaksuosuutta 20 348 279,84 euroa.
Osavuosiraportti 1.1.–30.4.2022
Yhtymävaltuusto merkitsi osavuosiraportin tiedoksi.
Käyttösuunnitelmassa (ilman liikelaitoksia) toimintatuottojen loppusumma vuodelle 2022 on 381,8 milj. euroa. Toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan 2,3 milj. euroa eli 0,6 % käyttösuunnitelmaa suurempina.
Käyttösuunnitelmassa (ilman liikelaitoksia) toimintakulujen loppu-summa on 374,0 milj. euroa. Toimintakuluja on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 117,0 milj. euroa, joka on 31,3 % koko vuoden käyttösuunnitelmasta. Toimintakulujen arvioidaan toteutuvan 7,4 milj. euroa eli 2,0 % käyttösuunnitelmaa suurempina. Vuonna 2021 toimintakulujen kokonaiskertymä oli 361,8 milj. euroa.
Rahoitustuottoja ja -kuluja arvioidaan kertyvän käyttösuunnitelman mukaisesti, nettokertymä yhteensä -2,1 milj. euroa, vuonna 2021 vastaava kertymä oli yhteensä -2,0 milj. euroa. Rahoituserät rasittavat vuoden 2022 tulosta 0,1 milj. euroa, 5,0 %, edellisvuotta enemmän.
Poistojen arvioitu kokonaismäärä vuodelle 2022 on 13,7 milj. euroa, joka on 0,9 milj. euroa eli 8,0 % edellisvuotta vähemmän.
Alkuperäinen talousarvio on -8,1 milj. euroa alijäämäinen. Kuluvan vuoden tilikauden tulosennuste tammi-huhtikuun toteuman perusteella on -13,2 milj. euroa alijäämäinen, mikä ylittää alkuperäisen talousarvion alijäämän -5,1 milj. euroa. Vuosiennusteeseen tammi-huhtikuun toteuman pohjalta sisältyy yhteensä 5,6 milj. euroa valtion kompensaatiota koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikutuksiin.
Palkkaharmonisoinnin taulukkovaikutukset lisäävät vuoden 2022 henkilöstökuluja 4,75 milj. €. Vuoden 2022 talousarviossa on 6,4 milj. euron suuruinen palkankorotusvara, jolla on pyritty varautumaan sekä palkkaharmonisoinnin aiheuttamiin henkilöstökulujen lisäyksiin sekä mahdollisiin valtakunnallisiin sopimusperusteisiin palkankorotuksiin.
Eron myöntäminen luottamustoimesta
Yhtymävaltuusto myönsi eron Minna Saastamoiselle Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen varajäsenyydestä.
Yhtymävaltuusto valitsi Taina Materon uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi Terttu Huttu-Juntusen kuntayhtymän yhtymähallitukseen.
Yhtymävaltuusto myönsi eron Jani Viitaselle Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenyydestä. Yhtymävaltuusto valitsi Viitasen tilalle kuntayhtymän yhtymähallitukseen Matti Kermanin ja varalle Paavo Arffmanin.
Yhtymävaltuusto myönsi eron Laura Rajalalle Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenyydestä. Yhtymävaltuusto valitsi Rajalan tilalle kuntayhtymän yhtymähallitukseen Kirsi Moisasen.
OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimus
Yhtymävaltuusto päätti, että yhtymävaltuuston 30.6.2021 § 12 hyväksymää OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen voimassaoloaikaa jatketaan 31.12.2022 saakka.
Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien valtuustot ovat kesällä 2021 hyväksyneet päivitetyn järjestämissopimuksen vuosille 2018-2021. Sairaanhoitopiirit ovat suunnitelleet vuoden 2022 toimintansa tämän järjestämissopimuksen mukaiseksi eikä sopimuksen sisältöön ole tarvetta tehdä muutoksia vuodelle 2022. Asiasta on käyty keskusteluja muiden OYS:n erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien edustajien kanssa. Muut piirit käsittelevät asian osaltaan kevään 2022 aikana. Sopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien osalta samansisältöisen päätöksen. Vuoden 2022 aikana valmistellaan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (YTA) hyvinvointialueiden yhteistyösopimusta, joka astuu voimaan 1.1.2023.
Arvokas ja onnellinen lapsuus Kainuussa - lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2022–2025
Yhtymävaltuusto hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022–2025 ja lähetti suunnitelman hyväksyttäväksi Kainuun soten jäsenkunnille ja Kainuun hyvinvointialueelle.
Suunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, jossa kuvataan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä tekijöitä sekä ongelmia ehkäiseviä toimia ja palveluja. Suunnitelmassa on kuvaus myös keskeisistä yhteistyömahdollisuuksista eri toimijoiden välillä.
Keskeiset tavoitteet nousevat Kainuun alueellisesta hyvinvointikertomuksesta. Näitä ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (elintavat ja mielen hyvinvointi), vanhemmuuden tukeminen sekä ennaltaehkäisevien palvelujen ja toimintojen kehittäminen. Suunnitelma kytkeytyy kuntien, Kainuun soten sekä järjestöjen ja seurakuntien hyvinvointityöhön.
Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma antaa luottamushenkilöille, palvelujen käytännön toteuttajille ja kuntalaisille laaja-alaisen kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista.
Kainuun Työterveys -liikelaitoksen purkaminen ja varojen jakaminen
Yhtymävaltuusto hyväksyi Kainuun Työterveys -liikelaitoksen purkamisen liikelaitoksen johtokunnan esittämällä tavalla sekä hallintosäännön muuttamisen tarpeellisilta osin. Yhtymävaltuusto hyväksyi Kainuun Työterveys -liikelaitoksen tilinpäätöksen päätöspäivälle 27.6.2022.
Kainuun Työterveys -liikelaitoksen toiminta on siirretty Kainuunmeren Työterveys Oy:lle. Liikelaitoksella ei ole enää työterveyshuollon palvelujen tuotantoa.
Koska työterveysliiketoiminnassa on mukana vain kuntayhtymän täysjäsenet, voidaan työterveysliiketoiminnan peruspääoma ja ylijäämä yhdistää kuntayhtymän peruspääomaan ja ylijäämään.
Kuntayhtymän liikelaitos puretaan saman toimielimen (yhtymävaltuusto) päätöksellä kuin se on perustettu. Hallintosäännön mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitoksen tilinpäätöksen ylijäämän käyttämisestä.
Ponsiesitys: Maakunnallisen diabetesosaamiskeskuksen ja verkoston perustaminen
Yhtymävaltuusto merkitsi yhtymähallituksen antaman vastauksen tiedoksi ja totesi asian loppuun käsitellyksi.
Ponsiesitys koskee Kainuun soten nykytilannetta ja valmiutta diabetesta sairastavien hoidon järjestämisestä. Ponsiesityksessä on esitetty perustettavaksi diabetesosaamiskeskus, joka toimisi maakunnallisesti verkostoituneena KAKS:n sisätautien klinikan ja perusterveydenhuollon yhteisenä yksikkönä. Yksikön asiantuntijat olisivat kansanterveyshoitajien, terveyskeskuslääkärien ja sairaalan muiden erikoisalojen konsultoitavissa vaativammissa diagnosointi-, lääkitys- ja hoito-ongelmissa. Diabetesosaamiskeskuksen palveluita olisi hajautettu myös terveysasemilla lähipalveluina ja etävastaanottoina tarpeen mukaan.
Yhtymähallituksen vastauksen mukaan diabeteksen osaamiskeskusta ei perusteta, vaan että sen sijaan jatketaan perusterveydenhuollossa jo aloitettua toiminnan uudistamista ja kehitetään toimintaa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa siten, että se jatkossa palvelee vieläkin paremmin mm. pitkäaikaissairauksia sairastavia ja monisairaita henkilöitä. Tavoitteena on muodostaa toimintamalli, joka olisi yleistettävissä kaikkien pitkäaikaissairaiden tai paljon palvelua tarvitsevien potilaiden hoitoon.
Diabeteksen ja muiden kansansairauksien hoidon kehittämisessä edetään muodostamalla moniammatillinen integroitunut verkosto, jonka vetovastuu on perusterveydenhuollolla. Yhtymähallitus odottaa kansanterveyshoitajien tehtäviä täytettäessä kiinnitettävän huomiota hoitajien koulutustaustaan ja diabetesosaamiseen. Lisäksi henkilöstölle tulisi tarjota säännöllisesti koulutusta diabeteksen hoidosta.
Ponsiesitys: Kehitysvammaisten, vammaisten ja sairaiden henkilöiden omaishoidon tuki
Yhtymävaltuusto merkitsi yhtymähallituksen antaman vastauksen tiedoksi ja totesi asian loppuun käsitellyksi.
Ponsiesityksessä edellytetään, että Kainuun tulevan hyvinvointialueen valmistelussa ja toteutuksessa omaishoitajien asema, omaishoidontuen korottaminen ja omaishoitajien vapaapäivien lisääminen otetaan erityiseksi tavoitteeksi, sillä väestön ikääntyessä hoidon tarve vain kasvaa.
Esityksessä myös edellytetään selvittämään, millainen on Kainuun soten 1.1.21 voimaantulleen omaishoidon tuen myöntämisperusteiden kustannusvaikuttavuus ja miten myöntämisperusteet ovat vaikuttaneet vammaisten ja sairaiden saamiin palveluihin ja omaishoitajien etuuksiin sekä selvittämään, miten olisi mahdollista toteuttaa kattavammin vuoropuhelua omaishoitajatoimijoiden kanssa, jotta jatkossa Kainuun hyvinvointialueella voitaisiin huomioida omaishoidon myöntämisperusteissa omaishoidon tuen ja palveluiden parempi yhteensovittaminen sekä omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen.
Yhtymähallituksen vastauksen mukaan Kainuun hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kriteeristöjen yhtenäistämisen alatyöryhmän toimeksiannolla on aloitettu tulevan hyvinvointialueen omaishoidon tuen kokonaisuuden yhtenäistäminen. Valmistelu etenee Kainuun soten vammaispalveluiden ja ikäihmisten palveluiden sekä Puolangan kunnan edustajien kesken työryhmässä vuodelle 2021 vahvistettujen Kainuun soten vammais- ja ikäihmisten palveluiden sekä Puolangan kunnan omaishoidontuen kriteerien, hoitopalkkioiden, vapaiden ja muiden oheispalveluiden tarkastelulla.
Asiakkaille, omaisille, kuntalaisille ja järjestöille on toteutettu 1. – 30.4.2022. Kyselyn avulla pyritään saamaan palvelun käyttäjien, kuntalaisten ja järjestöjen edustajien näkemyksiä omaishoidon kehittämisen tarpeisiin. Kyselyn tulokset huomioidaan omaishoidon tuen kokonaisuuden valmistelussa tulevalle hyvinvointialueelle.
Kainuun soten vammaispalveluiden edustajat osallistuvat myös valtakunnalliseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoimaan Omakari-hankkeeseen. Hankkeen tarkoitus on selvittää edellytyksiä kansallisille omaishoidon tuen kriteereille. Tämän osallisuuden myötä hyvinvointialueen omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistämiseen voidaan tuoda myös näkemystä kansallisesti omaishoidon tuen tilanteesta ja meneillään olevasta kehittämisestä soveltuvin osin.
Ponsiesitys: Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma vuodelle 2022
Yhtymävaltuusto merkitsi yhtymähallituksen antaman vastauksen tiedoksi ja totesi asian loppuun käsitellyksi.
Ponsiesityksessä esitetään, että Kainuun kuntien yhteisen kotouttamisohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa sopimusta sisältäen myös kustannusten laskutuskäytännöt Kainuun kuntien välillä.
Yhtymähallituksen vastauksen mukaan Kainuussa on laadittu Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma vuodelle 2022. Vuoden 2022 aikana laaditaan kotouttamisohjelma vuodelle 2023–2024. Kuntien on mahdollista laatia omat kuntakohtaiset kotouttamisohjelmat. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään kotoutumislain mukaan osana kunnallisia peruspalveluja ja työ – ja elinkeinonhallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Kotoutumislaissa säädetään erityisiä kotoutumista edistäviä tehtäviä, kuten alkukartoituksen järjestämisen sekä kotouttamissuunnitelman laatiminen.
Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma on tehty erityisesti sitä varten, että lakisääteinen ohjelma olisi kaikilla kunnilla käytössä ja että tietyt yhteensovitettavat kohdat olisivat yhtenevät.
(Kiintiö)pakolaisten vastaanotosta syntyy kustannuksia, joita TEM/ELY (KEHA) korvaa niille kunnille, jotka ovat ennakkoon sopineet pakolaisten vastaanotosta. Myös niistä kustannuksista, jotka syntyvät erityiskorvausperiaatteella, voidaan saada korvaus hakemuksen mukaisesti. Kainuussa Kajaani ja Suomussalmi ovat ne kunnat, jotka ovat ennakkoon sopineet pakolaisten vastaanotosta ja saavat siis siihen korvausta sopimuksen mukaisesti.
Kunnilla on mahdollisuus jakaa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä kustannuksia keskenään ja tehdä sopimuksia laskutuskäytännöistä. Asiaa on mahdollista tarkentaa seuraavissa kuntien kotouttamisohjelmissa ja/tai Kainuun kuntien yhteisessä kotouttamisohjelmassa.
Valtuustoaloite varhaisella iällä muistisairauteen sairastuneiden hoito
Yhtymävaltuusto merkitsi yhtymähallituksen antaman vastauksen tiedoksi ja totesi asian loppuun käsitellyksi.
Yhtymähallituksen vastauksen mukaan työikäisten muistisairaiden palveluprosessista on tehty työryhmäesitys (ns. rajapintatyöryhmä) 29.12.2016. Työryhmässä olivat edustettuna neurologian poliklinikka, työterveyshuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalveluiden sosiaalityö, muistipoliklinikka, kotona asumista tukevat palvelut, vanhuspalvelut (ostopalvelut ja palveluohjaus). Lisäksi on tehty hoitoketjun sisäinen arviointi v. 2019. Työryhmäesityksen mukaan neurologian pkl:n alaisuudessa tulisi olla muistikoordinaattori (2kpl), joka ottaa hoitaakseen asiakkaan ja ottaa huomioon kokonaistilanteen jo diagnoosintekovaiheessa.
Sote-hallitus on tehnyt päätöksen (8.5.2019, §138) Geriatrian osaamiskeskuksen perustamisesta, tuolloin esitettiin geriatrian osaamiskeskuksen muistikoordinaattoreiden lisäämistä vuosittain (v.2020 toinen, v. 2021 kolmas). Muistikoordinaattoreita ei ole kuitenkaan saatu esityksen mukaisesti. Neurologian poliklinikalla on myös jo vuosien ajan tunnistettu se ongelma, että työikäisten muistisairaiden asianmukainen hoitopolku päättyy siihen, kun diagnostiset selvittelyt on saatu päätökseen. Neurologian klinikassa ei tällä hetkellä ole kuitenkaan valmiutta muistikoordinaattorien puuttuessa ottaa kokonaisvaltaista vastuuta työikäisen muistisairaan ja tämän perheen tilanteesta ja jatkohoidosta.
Työikäisen muistisairaan tunnistaminen ja lähetteen teko onnistuu työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa. Diagnostisten tutkimusten saatavuus neurologian poliklinikalla on hyvä eikä kohtuuttomia viiveitä synny. Lääkehoidon aloitukset, kannanotot työkykyyn, ajoterveyteen ja aseenkantolupa-asioihin sekä kuntoutusasioihin onnistuvat joustavasti.
Vuonna 2016 on siis pohdittu moniammatillisesti työikäisen muistisairaan palveluprosessia ja hoitoketjun toimintaa on sisäisesti arvioitu v. 2019. Tuolloin on selkeästi linjattu, että neurologian poliklinikalle tarvitaan kaksi muistikoordinaattoria, jotka ottaisivat kokonaisvaltaisen vastuun hoidon suunnittelusta ja sen toteutumisen seurannasta sekä tuntevat tarvittavat yhteistyötahot, kuten vammais- ja asumispalvelut, mielenterveys- ja päihdepuolen yhteistyötahot ja keneen potilaiden ja omaisten on helppo ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Vedoten jo v. 2016 ja v.2019 arviointeihin tulee harkittavaksi, että neurologian poliklinikalle saataisiin kaksi muistikoordinaattoria, jotta työikäisen muistisairaan olisi sillä tasolla kuin sen kuuluisi ollakin.
Valtuustoaloite: Henkilöstö hyvinvointiin ja talous hallintaan
Yhtymävaltuusto merkitsi yhtymähallituksen antaman vastauksen tiedoksi ja totesi asian loppuun käsitellyksi.
Yhtymähallituksen vastauksen mukaan Kainuun soten henkilöstöresurssien turvaajana on jatkuva rekrytointi ja tiivis yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa. Tätä kautta organisaatioon hakeudutaan harjoitteluun ja saadaan ensikosketus alaan ja paikallisten oppilaitosten kautta saadaan työntekijöitä. Rekrytointi vaatii tänä päivänä myös näkyvyyttä yhä enemmän erilaisten rekrytointikanavien kautta, joiden hyödyntämistä osana rekrytointeja on kehitetty yhä enemmän (some ja muut rekrytointialustat).
Henkilöstöresurssien turvaamiseksi rekrytoinneissa on tulevaisuudessa suunnattava myös kansainvälisiin rekrytointeihin.
Johtamiseen, työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen on Kainuun sotella ryhdytty panostamaan entistä enemmän. Samalla myös palkkauksen on pysyttävä riittävän kilpailukykyisenä alan houkuttelevuuden näkökulmasta.
Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen osalta ovat käynnissä seuraavat kehittämistoimenpiteet:
- Työkyvyn toimintamalleja uudistetaan ja työkykyjohtamisen osaamista vahvistetaan
- Työhyvinvoinnin palvelukokonaisuutta kehitetään
- Henkilöstön ja esihenkilöiden työssä jaksamisen tukemista kehitetään
Talouden hallinnan osalta strategisina linjauksina on johtamisjärjestelmän uudistaminen ja Kainuun palvelurakenteen uudistaminen asiakastarpeen mukaisesti, huomioiden saatavuus ja saavutettavuus. Kainuun soten talouden tasapainottamisohjelmassa ja soten kehittämisohjelman valmistelussa vuodelle 2022 on huomioitu Uusi sairaala konseptin päivitys.
Henkilöstömitoituslaskenta on hyväksytty ympärivuorokautisiin yksiköihin perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Lisäksi on valmisteltu aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon asumisyksiköiden, lastensuojelun sekä vammaispalvelujen asumisyksiköiden henkilöstömitoitus. Perusterveydenhuollon vastaanottojen ja erikoissairaanhoidon poliklinikoiden henkilöstömitoituslaskelmat ovat valmistuneet helmikuun 2022 aikana.
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on päivitetty lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi muutoksia on mietittävä myös palveluverkon osalta ja palveluverkon tulisi perustua kuntarajojen sijaan asukkaiden palvelutarpeen tarkasteluun.
