Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut Kainuun hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut
Valtakunnallisessa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on järjestämislain perusteella arvioinut hyvinvointialueiden sote-palvelujen järjestämistä vuoden 2020 tietojen perusteella.
THL:n asiantuntija-arviot tukevat yhteisen tilannekuvan tarkastelua ja järjestämistehtävän ohjausta hyvinvointialueen organisoimiseksi. Lisäksi niitä hyödynnetään myös arvioitaessa palveluiden yhdenvertaista toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä.
Kainuun hyvinvointialuetta koskevat neuvottelut valtiovarainministeriön ja sisäministeriön kanssa aloitetaan tänään 11.tammikuuta.
Onnistumisia erityisesti ikääntyvien palveluissa ja palveluiden uudistamisessa
Arvioinnin mukaan Kainuussa on onnistuttu ikääntyneiden palvelujen integroinnissa ja vahvistettu kotiin annettavia palveluja esimerkiksi kotisairaalatoiminnalla. Lisäksi raportoinnissa todetaan alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön rakenteet alueella olevan jo hyvät.
Terveyspalveluissa odotusaikoja lääkäreiden ja hoitajien vastaanotolle on pyritty lyhentämään. Kainuussa sähköisten palvelujen hyödyntämiseen ja etävastaanottoihin perustuvaa uutta vastaanottomallia on kehitetty jo pidempään. Avoterveydenhuollon etäasioinnissa olikin asukasta kohdin eniten kontakteja koko maassa vuonna 2020. THL:n raportin mukaan myös ikäihmiset ovat Kainuussa muuta maata tottuneempia etäpalvelujen käyttäjiä.
Perus- ja erikoistason palveluiden yhteensovittamisen osalta Kainuun uusi sairaala on tukemassa esimerkiksi vastaanottotoiminnan ja erikoissairaanhoidon toiminnallista integraatiota. ”Asiakkaillemme tämä näkyy siten, että palveluja on joustavasti saatavilla saman katon alta. Jatkossa pyritään yhä saumattomampaan hoitoon ja tavoitteena onkin saada tutkimuksia ja hoitoa mahdollisimman pitkälle samalla käynnillä”, korostaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto.
Arvioinnissa korostuvat alueen palvelutarve, kustannukset sekä haasteet
THL:n mukaan Kainuun hyvinvointialueen erityispiirteinä korostuvat ikääntynyt ja lukumäärältään pieni väestö. Lähes joka viides kainuulainen on yli 75-vuotias tämän vuosikymmenen lopulla. Kainuulaisten sairastavuus on korkea ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytetään paljon.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat Kainuussa maan suurimmat ja kustannukset kasvoivat vuosina 2016–2020 eniten verrattuna muihin alueisiin. Kainuun hyvinvointialueelle siirtyy myös merkittävät investointivelat. Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset olivat maan suurimmat. Huomioitavaa kuitenkin on, että ikääntyneiden palvelujen kustannukset ovat ikäryhmän kokoon suhteutettuna maan pienimmät.
”Vuonna 2020 kuntien maksuosuutta korotettiin 26,7 miljoonalla eurolla eli noin 9 prosentilla, josta palkkaharmonisointiin käytettiin 12,1 miljoonaa euroa ja koronapandemian hoitoon 7,1 miljoonaa euroa eli yhteensä 19,2 miljoonaa euroa. Tasapainottamisohjelmaa ei koronapandemian vuoksi ole ollut mahdollista toteuttaa suunnitellussa laajuudessa” kertoo kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto.
Monen muun alueen tapaan sote-henkilöstön saatavuudessa on suuria haasteita. Tähän rekrytoinnin tehostamisen lisäksi ratkaisuja on etsitty esimerkiksi kehittämällä yhteistyössä yliopistojen kanssa myös sosiaalityöntekijöiden ja psykologien koulutusohjelmia.
Lisätietoja:
THL:n arviointipäällikkö Vesa Syrjä, vesa.syrja@thl.fi (029 524 7240)
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja, maire.ahopelto@kainuu.fi (044 777 3033)
- Arviointiraportti julkaistaan THL:n verkkosivuilla
