Ajankohtaista

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Varhainen tunnistaminen on toimintaa, jonka avulla pyritään tunnistamaan henkilön mielenterveyshäiriöihin viittaavat oireet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu vahvistaa itsemurhilta suojaavia tekijöitä. Itsemurhalta suojaavia tekijöitä ovat;

• Yksilön kehittyneet selviytymiskeinot, kuten valmius avun hakemiseen muilta tai ratkaisukeskeinen ote ja ongelmanratkaisutaidot
• Pärjäävyys vaikeuksien edessä, joka ohjaa kokemusta oman elämän hallintaa ja omaan toimijuuteen vaikeuksien edessä.
• Elämän kokeminen merkitykselliseksi
• sosiaalinen tuki ja yksinäisyyden tunteen vähentäminen

Itsemurhien ehkäisyyn kuuluu myös esimerkiksi lääkehoidon suunnitelmallisuus, kerralla toimitettavien lääkkeiden määrä. Lisäksi itsemurhien ehkäisyyn kuuluu henkilön ajoterveyden arviointi ja esimerkiksi ampuma-aseiden saatavuus. On tarkennettava, että edellä mainituille on asianmukaista käyttöä.

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Aikuisen itsetuhoisuuden varhaiseen tunnistaminen liittyy riskiä nostavia tekijöitä:

• Elämäntilanteen äkillinen kriisi mm. ero parisuhteessa, leskeksi jääminen, läheisen kuolema
• Sosiaalinen eristäytyneisyys, yksinäisyys tai esimerkiksi huonot suhteet lapsiin, lastenlapsiin tai lähisukuun voi lisätä itsemurhariskiä
• Aikuisen kokema sosiaalisen tilanteen vaikeudet (työttömyys, muutos taloudellisessa tilanteessa, opiskelu- tai työpaikka- nettikiusaaminen, työkyvyttömyys)
• Arkielämästä syrjäytyminen
• Heikot elämänhallintaidot tai ongelmanratkaisutaidot
• Mielenterveyden häiriöt ja etenkin masennustilat, johon liittyy toivottomuutta, ahdistuneisuutta, vaikeaa unettomuutta, paniikkikohtauksia, mielihyvän puuttuminen
• Epävakaan persoonallisuushäiriö ja psykoottisuus
• Päihdeongelmat
• Tietyt fyysiset sairaudet ja oireet (esimerkiksi epilepsia, unettomuus) ja pitkittynyt kipu ovat yhteydessä lisääntyneeseen itsemurhariskiin.
• Aiempi itsemurhayritys
• Läheisen itsemurha
• Miessukupuoli

Itsemurhavaaran hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi:

• Sanalliset kuoleman toivetta kuvaavat ilmaisut
• Henkilö kertoo tuntevansa olonsa toivottomaksi tai merkityksettömäksi tai puhuu olevansa umpikujassa
• Henkilö etsii itselleen sopivaa keinoa itsensä tappamiseen
• Kokemus muille taakkana olemisesta
• Välinpitämätön käyttäytyminen esimerkiksi lääkehoitoon tai ruokailuun
• Sietämättömät kivut
• Ahdistuneisuus, kiihtyneisyys ja levottomuus
• Alkoholinkäytön lisääminen
• Sosiaalinen eristäytyminen
• Tunnetilojen puuttuminen

Mitä useampia hälytysmerkkejä ilmenee, sitä kiireemmin henkilö on ohjata hakemaan apua.

Jos huomaat, että läheisesi ei voi hyvin, kysy, miten voit? Siitä ei ole haittaa, vaan päinvastoin se osoittaa, että välität. Voit kehottaa ja auttaa hakemaan ammattiapua, jos läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia.

Toisinaan läheiset ja hoitavat tahot eivät millään pysty ennakoimaan itsemurhayritystä.

Tutkimusnäyttöön perustuva yhteenveto itsemurhariskiä nostavista somaattisista sairauksista, häiriöistä ja oireista

Näyttöön perustuen on olemassa useita tutkimuksia, missä todetaan tiettyjen somaattisten sairauksien ja kivun nostavan itsetuhoisuuden riskiä. Itsetuhoisuuden huolen puheeksi ottoa on tehtävä matalalla kynnyksellä itsemurhariskiä nostavien somaattisten sairauksien ja oireiden yhteydessä. Itsetuhoisista ajatuksista kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä.

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Kun huoli herää aikuisen mahdollisesta itsetuhoisuudesta, huolen puheeksi ottaminen on tärkeää ja turvallista ja voi ehkäistä itsemurhan. Puheeksi ottaminen ei lisää itsemurhariskiä. Seuraavassa apua huolen puheeksi ottoon:

• Kuuntele, osoita huolestuneisuutesi ja halusi auttaa.
• Puhu moralisoimatta ja syyllistämättä, mutta silti asioiden oikeilla nimillä.
• Huolen puheeksi oton tarkoitus ei ole vain ohjata muualle, vaan rohkeasti kysyä, kuunnella ja kohdata.
• Kysy itsetuhoisista ajatuksista/itsemurhasuunnitelmasta.
• Ole itse rehellinen ja aito, kunnioita henkilön mielipiteitä ja arvoja, vaikka et olisikaan hänen kanssaan samaa mieltä.
• Tarjoudu saattamaan henkilö hoitoon, jos vaara on välitön tai henkilö sitä toivoo. Hätätilanteessa yritä saada aikaiseksi sopimus siitä, että henkilö ei vahingoita itseään. Tarvittaessa soita 112.
• Koeta saada henkilö itse keksimään erilaisia vaihtoehtoja omien kokemustensa pohjalta. Rohkaise kokeilemaan jotain ratkaisua, mutta muista, että vastuu siitä on henkilöllä itsellään.
• Kiitä henkilöä siitä, että hän on jakanut huolensa kanssasi ja sovi, miten pidätte jatkossa yhteyttä/kontaktia.
• Luota itseesi! Olet riittävä!

THL Avaimia itsemurhien ehkäisyyn- esite:

https://thl.fi/documents/10531/371759/THL_itsemurhien_ehkaisy_haitariesite_painoon.pdf

Huolen puheeksi otto tallenne, joka tehty Mukana elämässä Itsemurhien ehkäisy Kainuussa -hankkeessa https://www.youtube.com/watch?v=Qn8fIOT4n5c&t=15s

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Sähköiset palvelut tarjoavat matalan kynnyksen tukea, apua ja neuvoa usein ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköisiä palveluita voivat olla erilaiset puhelin- ja chat-palvelut, terveysportaalit ja omahoito-ohjelmat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukanavat.

Oma­so­te on Kai­nuun so­ten tar­joa­ma hy­vin­voin­nin ja ter­vey­den pal­ve­lu­ka­na­va. Pal­ve­lun kaut­ta voit hoi­taa hy­vin­voin­tii­si ja ter­vey­tee­si liit­ty­viä asioi­ta, kuten ajanvarauksia, reseptin uusimisia ja yhteydenottoa ammattilaisiin viestien avulla. Omasoten sisällöstä löydät myös omahoito-ohjelmia hyvinvointisi tueksi.

Kainuun Omasote

https://sote.kainuu.fi/kainuun-omasote

Omahoito-ohjelmien avulla voit tukea mielen hyvinvointiasi esimerkiksi ahdistuksessa, masennuksessa, unettomuudessa, juomisen hallinnassa ja tunnelukoissa. Omahoito-ohjelmissa voit työskennellä hyvinvointisi parantamiseksi omaan tahtiisi, missä ja milloin vain. Omahoito-ohjelmat ovat ammattilaisten suunnittelemia ja luotettavia. Omahoito-ohjelmien sisällöistä hyötyminen ei edellytä psykiatrista diagnoosia. Kaikille avoimia omahoito-ohjelmia löydät:

Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Pages/default.aspx

Oman voinnin itsearviointi mittareita

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/default.aspx

Sähköiset omahoito-ohjelmat ja oppaat

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/Pages/default.aspx

Kainuun soten omahoito: https://sote.kainuu.fi/index.php/palvelut/oma-terveyteni-testaan-ja-seuraan

Aikuisille suunnattuja puhelin- ja chat-palveluita löytyy useita. Seuraavaan on koottu muutamia esimerkkejä:

 

Tutkimusnäyttöön perustuva yhteenveto sähköisten palveluiden hyödynnettävyydestä itsemurhien ehkäisyssä

Itsemurhien ehkäisyssä sähköisiä palveluita ja terveysteknologiaa voi olla hyödyllistä käyttää ennalta ehkäisevästi lievien psyykkisten sairauksien hoidossa, kuten nettiterapiaa lievän masennuksen, sosiaalisten pelkojen ja paniikkihäiriöiden hoidossa. Omahoito-ohjelmat soveltuvat hyvänä lisänä muuhun hoitoon. Itsemurhien ehkäisyssä myös puhelinkontakteista kriisitilanteissa voi olla hyötyä. Samalla puhelinkontaktissa mahdollistuu reaaliaikainen hoidon tarpeenarvio. Sosiaalisen median osalta voidaan terveydenhuollon osalta panostaa asianmukaiseen tietoon itsemurhien ehkäisystä, itsemurhariskeistä ja tunnistamisesta. Mobiiliapplikaatiot ja virtuaalitodellisuus ovat varmasti tulevaisuuden vaihtoehto, mutta kehitystyö on vielä alussa. Etävastaanotot ovat jo arkipäivää ja soveltuvat käytettäväksi, kun sekä asiakkaalla että työntekijällä on asianmukaiset etävastaanottoon soveltuvat välineet eli kuva+ ääniyhteys toteutuu eikä vastaanotto edellytä fyysistä tutkimusta. Tekoäly kehittyy nopeasti ja voi tehostaa arviointia sekä hoidon kohdentamista.

Lähteet:

Anttila, K. 2018. Web-based interventions supporting the mental health of adolescents with depression. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/handle/10024/145827

Jylhä, P. 2020. Itsemurhayrityksen jälkeisen seurantasoiton hyödyt. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak09378

Jylhä, V. & Haapalainen, A. 2017. Sosiaalisen median käytön vaikutus potilaisiin ja hoitosuhteeseen. Näyttövinkki. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/nayttovinkki-2017-1.pdf

Kajaste, S. 2015. Erityyppiset itsehoito-ohjelmat unettomuuden hoidossa ja Itsehoito-ohjelmat unettomuushäiriön hoidossa. Näytönkatsaukset. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak08542

Laajasalo, T. 2020. Mobiiliapplikaatioiden vaikuttavuus itsemurhaa yrittäneiden potilaiden hoidossa. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nix02754

Lindfrors, O. & Stenberg, J-H. 2020. Tietoteknikka-avusteiset terapiat depressioiden hoidossa. Näytönkatsaus. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak06935

Niemelä, S. 2015. Tietokoneavusteinen lyhytterapia opiskelijoiden alkoholiongelmien hoidossa. Näytönkatsaus. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak08530

Räsänen, K. 2019. Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sen kustannusvaikuttavuus työikäisten paniikkihäiriön hoidossa ja Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. Näytönkatsaukset. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/sv/nak09154

Saarela, K-M., Lotvonen, S., Siira, H., Kyngäs, H. & Konttila, J. 2020. Millaisia teknologisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden yksinäisyyteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen?. Näyttövinkki. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/06/nayttovinkki-9-2020.pdf

Sadeniemi, M. 2021. Nettiterapiat kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievien masennusoireiden hoidossa. Näytönkatsaus. Duodecim: Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nak09554

Salminen, A-L., Hiekkala, S. & Stenberg, J-H. (toim.) 2016.  Etäkuntoutus. Helsinki: Kelan tutkimus. https://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df

Stenberg, J-H. 2019. Nettiterapiat ja ahdistuneisuus. Duodecim: Käypä hoito.  https://www.kaypahoito.fi/nix02632

Tolonen, J., Konttila, J. & Salmitaival, J. 2021. Tehoaako virtulaalialtustusterapia (VRET) sosiaalisten tilanteiden pelkojen hoitoon tavanomaista hoitoa paremmin? Näyttövinkki. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/virtuaalialtistusterapialla-vret-voidaan-vahentaa-sosiaalisten-tilanteiden-pelkoa/

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku

 

Hyvä mielenterveys on yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä lisäävä voimavara, jota voidaan vahvistaa läpi elämän. Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on vahvistaa yksilön itseluottamusta, elämänhallintaa, tyytyväisyyttä itseensä, kykyjä vuorovaikutukseen sekä ihmissuhteisiin. Varhainen tukeminen kuuluu mielenterveyttä vahvistaviin toimiin.

Mielenterveyttä suojaavat tekijät jaotellaan sisäisiin ja ulkoisiin suojaaviin tekijöihin. Sisäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi myönteiset ihmissuhteet, hyvä itsetunto, sosiaalinen tuki ja hyvät vuorovaikutustaidot. Ulkoisiin suojatekijöihin luetaan esimerkiksi kuulluksi tuleminen, turvallinen elinympäristö sekä helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät.

Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat toiminnot, jotka tukevat arjessa jaksamista ja hyvää mieltä. Varhaisen tuen palvelut auttavat tukemaan voimavaroja ja vahvistavat sosiaalista tukea.

Varhaisen tuen palveluita voivat olla esimerkiksi järjestö- ja harrastustoiminta. Järjestöjen yhteystietoja löytyy https://www.toimeksi.fi/

Varhaista tukea tarjoavat myös oman paikkakuntasi seurakunnat.

Huolen ilmaantuessa siihen pyritään löytämään ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin asioihin voidaan vaikuttaa niin, että varsinaisia ongelmia ei pääse syntymään. Kyse on hyvinvoinnin edistämisestä.

Jos varhaisen tuen palveluissa nousee esille huolta aikuisen itsetuhoisuudesta, tulee itsetuhoisista ajatuksista kysyä aina. Itsetuhoisten ajatusten tullessa esille, tulee henkilöä tukea saamaan apua vaikeaan oloonsa esimerkiksi työterveyshuollosta, terveysasemalta tai aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista tai sähköisistä tukipalveluista, kuten Mieli ry:n kriisipuhelimesta p:0925250111, joka toimii 24/7. Kiireellisessä tilanteessa soitetaan 112.

Terveellisen elämän peruspilareita ovat liikunta, oikeanlainen ravinto, riittävä uni ja mielekäs tekeminen.

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus

Mielenhyvinvointia tukevia neuvoja

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/default.aspx

Mielenterveyden ensiaputietotta

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/mielenterveys_puheeksi/Pages/pikaopas_mielenterveystaitoihin.aspx

Tiivistetysti tietoutta Kelan palveluista

https://elamassa.fi/

Järjestöjen yhteystietoja

https://www.lahella.fi/

Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen työikäisen hoito- ja palvelupolku.

Hoito- ja palvelupolku alkaa varhaisesta tuesta ja jatkuu matalan kynnyksen sähköisiin palveluihin ja omahoito-ohjelmiin. Hoito- ja palveluketju jatkuu huolen heräämiseen sekä itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottoon, mistä siirrytään varhaiseen tunnistamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn. Terveys- ja sosiaalipalveluiden polkua on kuvattu perusterveyden huollosta erikoissairaanhoitoon, missä erityisesti itsemurhavaarassa olevan hoito. Lisäksi hoito- ja palvelupolkuun on avattu tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä itsemurhien ehkäisemiseksi kuten Turvasuunnitelman laatiminen. Aikuisen itsetuhoinen käyttäytyminen tai itsemurhayritys vaikuttaa myös läheisiin, jotka myös tarvitsevat tukea.

Lähteenä hoito- ja palvelupolussa: Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä hoito-suositus (2020)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50122  sekä

Käyvän hoidon potilasversio https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00131.pdf

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

 

Perheen ja läheisten huomioiminen voimavarana sekä tuen tarve itsetuhoisen tai itsemurhaa yrittäneen nuoren hoidon aikana.

Nuoruusiässä myönteiset suhteet perheessä ja nuoren yksinäisyyden torjunta suojaavat ajankohtaista itsemurhariskiä.

Perheellä ja läheisillä on mahdollisuus tulla mukaan hoitoprosessin tueksi hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se voi edesauttaa asiasta keskustelua perheen ja läheisten kanssa ja saada lisätietoa tilanteesta. Siinä avautuu myös hyvä mahdollisuus antaa lisätietoa läheisille sairaudesta, kuntoutumisesta ja omista oikeuksista.

Perheenjäsenet ja läheiset voivat kokea samoja tuntemuksia kuin itsetuhoinen tai itsemurhaa yrittänyt nuori mm. hämmennystä, epävarmuutta, häpeää, vihaa tai pelkoa. Myös läheiset usein pyrkivät löytämään selviytymiskeinoja tilanteeseen.  Läheisenä olet saattanut torjua tilanteen vakavuuden. Olemalla osallisena, useampi henkilö jakaa huolen ja voi antaa tukea itsetuhoiselle nuorelle. Itsemurha on ehkäistävissä, ja läheisten tuki on yksi tärkeimmistä suojaavista tekijöistä.

Nuoren itsemurhayrityksen jälkeen myös tuen tarvetta on nuoren vanhemmilla ja sisaruksilla. Jos nuorella on omaa perhettä ja lapsia myös he tarvitsevat tukea. Läheiset itsekin ovat nuoren itsetuhoisuuden esiintyessä ja itsemurhayrityksen jälkeen kriisissä ja myös läheisillä voi esiintyä ahdistuneisuutta ja lisääntynyttä itsetuhoisuutta.

Läheiset voidaan huomioida myös nuoren hoidon aikana ja ohjata tuen piiriin. Psykososiaalisella tuella tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla voidaan torjua ja lievittää seurauksia, joita traumaattisella tapahtumalla on ihmisille. Ota rohkeasti myös itse tukea ja apua vastaan.

 (esite)

Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt

https://www.kaypahoito.fi/khp00086

Itsemurhakuoleman jälkeen läheisten tukeminen

Itsemurhan tehneiden omaisilla esiintyy traumaattisen tapahtuman jälkeen hyvin erilaisia ja voimakkaita tunteita. Lisäksi voi esiintyä voinnin sekä toimintakyvyn heikkenemistä, ahdistuneisuusoireilua ja myös lisääntynyttä itsetuhoisuutta.

Omaisena tarvitset aikaa jäsentääksesi surua ja menetystä. Toipuminen traumaattisesta kriisistä on usein hitaampaa kuin luonnollisesti tapahtuneen läheisen kuoleman jälkeen. On tärkeää ymmärtää, että itsemurha ei ole kuolleen läheisten syytä.

Menetyksen jälkeen omaisilla voi olla tarve puhua kokemastaan. Omaisten pitkittynyttä surua ja/tai masennusoireiden kehittymistä voidaan ehkäistä psykososiaalisella tuella sekä erityisesti ryhmämuotoisilla vertaisryhmillä. Läheisen itsemurhan jälkeistä vertaistukea tarjoaa esimerkiksi Surunauha ry.

Omaisille voidaan tarjota menetyksen jälkeen Kainuun kriisityön järjestämää kriisitukea ja Kainuun kriisikeskuksella tapahtuvaa keskustelutukea.

Terveydenhuolto voi ohjata apua tarvitsevia myös kolmannen sektorin palveluihin. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata tai voit hakeutua paikkakuntasi mielenterveys- ja päihdeyksikköön.

Myös lapsen huomiointi omaisena on tärkeää. Lapsi ei osaa ajatella itsemurhaa hävettävänä tai salattavana asiana. Lapsi voi pyrkiä suojelemaan vanhempiaan, esimerkiksi kätkemällä surunsa tai olemalla erityisen kiltti. Hän voi muuttua myös hyvin riippuvaiseksi vanhemmistaan. Lapsi saattaa kokea syyllisyyttä ja hylätyksi tulemisen tunteita. Turvallisuuden tunnetta lisää päivittäisten arkirutiinien säilyttäminen ennallaan.

Omaisille voidaan tarjota menetyksen jälkeen keskustelutukea esimerkiksi Kainuun kriisityön ja Kainuun kriisikeskuksen järjestämänä. Alla esimerkkejä matalan kynnyksen läheisten ja omaisten tukimahdollisuuksista:

Kriisipuhelin (09) 2525 0111 päivystää suomen kielellä vuoden jokainen päivä ja yö, 24 tuntia.

Kainuun kriisiryhmien yhteystiedot löytyvät, terveysasemilta, mielenterveys- ja päihdepäivystyksestä ja sosiaalipäivystyksestä.

Kainuun kriisikeskus tarjoaa tukea elämäntilannekriiseissä. Kriisikeskukseen voit ottaa yhteyttä halutessasi nimettömänä. Apu on maksutonta, eikä lähetettä tarvita.

https://www.mielenterveysseurat.fi/kainuu/kriisikeskus/

Itsemurhien ehkäisykeskus - MIELI ry:

https://mieli.fi/tukea-ja-apua/apua-itsetuhoisuuteen/laheisen-itsemurha/

Surunauha ry

Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Oletko sinä menettänyt läheisesi itsemurhan kautta? Olet kohdannut valtavan kriisin, johon voi liittyä monenlaisia vaikeita tunteita, kuten surua, hämmennystä, häpeää, ahdistusta, pelkoa tai vihaa. Lohtua voi tuoda se, että et ole yksin, ja apua on saatavilla. Moni on kokenut vertaistuen auttavan vaikeassa tilanteessa.

https://surunauha.net/

Kainuun sote, Kuoleman kohdatessa:

https://sote.kainuu.fi/kuoleman-kohdatessa

https://sote.kainuu.fi/tiedoksi-vainajan-omaisille

Seurakuntien sururyhmät ovat ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä läheisensä menettäneille. Näistä saat tietoa paikkakuntasi seurakunnasta.

 

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

 

Jatkohoitosuunnitelman tulee perustua huolelliseen tilannearvioon niin ajankohtaisesta itsetuhoisuudesta kuin hoidollisista tarpeista. Nuoren kanssa tehdään yhteistyössä selkeä hoitosuunnitelma, hoidon tarpeesta, hoidon tavoitteesta ja siitä kuinka hoitoa toteutetaan. Hoidossa  huomioidaan hoidon tehostaminen ja yksilöllinen hoidon tarve ja perheen mahdollisuus olla mukana tukemassa nuorta.

Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa avohoidossa. Mielenterveysavopalveluiden saatavuus ja monimuotoisuus ovat yhteydessä vähäisempään itsemurhakuolleisuuteen.

Mikäli psyykkisen hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen jatkohoidon järjestäminen ei ole tarpeen, nuoren tulee saada ohjeet siitä, minne ja miten hän voi olla yhteydessä, jos itsetuhoajatukset kuitenkin aktivoituvat.                                              

Potilaan opas, THL

https://www.khshp.fi/wp-content/uploads/2017/06/potilaanopas.pdf