Tiedote 24.04.2023

Uhkailu ja väkivalta ei kuulu sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai pelastustoimeen

Jokaisella ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen ja turvalliseen työskentelyyn. Työtehtävästä ja alasta riippumatta sekä henkistä että fyysistä turvallisuutta on pidettävä loukkaamattomana. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työssään kokema väkivalta, sen uhka tai muu asiaton käyttäytyminen on hälyttävän yleistä. Esimerkiksi hoitoalalla tehtyjen kyselyjen mukaan yli 50 % hoitajista on kokenut työtehtävissä fyysistä väkivaltaa (Tehy 2021). Erityisesti päivystyksen ja ensihoidon työntekijät kokevat uhkaa muita useammin.

”Fyysisten uhkatilanteiden lisäksi muu asiaton käytös henkilökuntaa kohtaan on lisääntynyt. Kyse ei ole pelkästään asiakkaista, asukkaista tai potilaista, vaan myös omaisista. Työntekijöiden kokema haistattelu, loukkaava nimittely tai muu aggressiivinen puhe on ikävän arkipäiväistä”, kertoo Kainuun hyvinvointialueen turvallisuuspäällikkö Jaakko Perhovaara. ”Tyypillisesti nämä liittyvät keskusteluihin omasta tai omaisten hoidosta tai muuhun asiointiin ammattilaisten kanssa. Viime vuonna meillä kirjattiin lähes 900 ilmoitusta uhkatilanteista. Määrä on noussut selvästi edellisestä vuodesta”.

28. huhtikuuta vietetään kansainvälistä työturvallisuuspäivää, jonka osana Kainuun hyvinvointialue haluaa korostaa sote- ja pelastusammattilaisten työturvallisuutta kaikissa tilanteissa. Hyvinvointialue julkaisee aiheeseen liittyvää kampanjamateriaalia kevään aikana.

Asiattomaan käytökseen tulee puuttua – älä vahingoita auttajaasi!

Kainuun hyvinvointialueella ei hyväksytä asiakkaisiin, työntekijöihin tai luottamushenkilöihin kohdistuvaa asiatonta käytöstä missään muodossa. Näihin kuuluvat niin fyysiset ja sanalliset teot, olipa ne kasvokkain tai viestivälineillä tapahtuvia. Palvelutilanteiden tai pelastustehtävien lisäksi vuorovaikutustilanteita on erityisesti internetissä.

Sosiaalisen median yleistyminen on tuonut paljon myönteistä tiedonvälitykseen, mutta myös negatiivisia ilmiöitä. ”Soten ja pelastuksen viranomaiset ovat auttajia, eikä työntekijöiden häiritseminen tätä tehtävää edistä. Asioista voi olla eri mieltä ja palautetta saa antaa, mutta sen voi tehdä asiallisestikin. Netissä solvaaminen tai suoranaiset uhkailut voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit”, muistuttaa Perhovaara.

Laiton uhkaus työtehtävässä on yleisen syytteen alainen rikos, jos uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Kyse ei siis ole pelkästään työntekijän ja uhkaajan välinen yksityisasia. Rikokseen voi syyllistyä esimerkiksi some- tai sähköpostiviestillä, jos uhatulla on syytä pelätä oman tai läheisen turvallisuuden olevan vaarassa. ”Henkilöstöä on ohjeistettu raportoimaan uhkatilanteista ja epäasiallisesta toiminnasta, ja annettu toimintaohjeita eri tilanteisiin. Tarvittaessa tehdään rikosilmoitus poliisille”, jatkaa turvallisuuspäällikkö Perhovaara.

 

Lisätietoja medialle:

  • Turvallisuuspäällikkö Jaakko Perhovaara (044 797 0051)

(kampanjakuvat saatavissa kuvapankista)