Sotkamon terveysaseman vastaanotolla on onnistuttu – hienoa Sotkamo!

Sotkamon terveysaseman vastaanotolla on onnistuttu – hienoa Sotkamo!

Sotkamon terveysaseman vastaanotto lähti uudistamaan toimintaansa kesäkuussa 2020. Aluksi pilottina konsultin tukemana ja myöhemmin tukea vahvistettiin Helposti lähelläsi (HELLÄ) -hankkeen käynnistyttyä syksyllä 2020. Nyt on kulunut kolme vuotta siitä, kun toimintoja lähdettiin aktiivisesti kehittämään. Tavoitteena on ollut, että asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys lisääntyvät sekä tuottavuus, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat. Sotkamon vastaanotolle keväällä 2023 tehdyn asiakas- ja henkilöstökyselyn tuloksista voidaan todeta, että muutoksen suunta on ollut oikea ja Sotkamo on todella onnistunut muutoksen eteenpäin viemisessä. Onnea Sotkamon terveysaseman vastaanotto hienosta saavutuksesta!

Sotkamon terveysaseman vastaanoton asiakaskokemukset

Sotkamon terveysaseman vastaanoton asiakkaille tehtiin kysely huhtikuussa 2023 ja vastausaikaa oli kuukausi. Asiakkaille lähettiin palvelutapahtuman jälkeen joko tekstiviesti tai Omasote-viesti, jossa oli sähköinen vastauslinkki. Lisäksi oli mahdollista vastata paperilomakkeella, mitä jaettiin läsnävastaanotolla ja lomakkeita oli saatavana myös vastaanoton aulasta. Vastauksia tuli yhteensä 100, joista 92 oli sähköisesti vastattu ja 8 paperisella vastauslomakkeella.

Kysyimme, kuinka todennäköisesti suosittelisit Sotkamon terveysasemalla saamaasi palvelua ystävällesi tai läheisellesi? Sotkamon vastaanoton asiakkaiden NPS-suositteluindeksi on 56. NPS-indeksi voi vaihdella -100 ja +100 asteikon välillä, jolloin yli 50:n lukua voidaan pitää erittäin hyvänä. Kysyimme mikä vaikutti kokemukseesi eniten?

• Palvelu on hyvää, nopeaa, ystävällistä ja ammattitaitoista. Omahoitajuus, jonottomuus ja ajanvaraukset ajallaan. Apua saanut, kun sitä tarvinnut ja asiat ovat edenneet. Potilasta kuunnellaan, halutaan hoitaa sekä annetaan hyvää ohjausta ja neuvontaa.

• Yhteyden saaminen kesti ja ajan viivästyminen sekä ei tutkittu riittävästi. Puhelinasiointi ja etälääkärit eivät aina riittävät palvelut. Resurssia ei riittävästi akuutteihin tilanteisiin.

Hoidon aloitus, oikea-aikaisuus ja yhteyshenkilö

Vastanneista 71 % oli saanut palvelua tai hoitoa saman päivän aikana ja 89 % koki saaneensa palvelua oikea-aikaisesti.  Vastanneista 8 % koki, ettei ollut saanut palvelua oikea-aikaisesti. Kokemukseen vaikutti se, kun oli soittanut terveysasemalle, takaisinsoittoa ei tullut sekä kun lääkärille ei pääse tai lääkärin aika meni pitkälle ja vaiva oli parantunut. Lisäksi osalla vastanneista oli tunne, että jos kuuluu tiettyyn potilasryhmään, ei saa oikeinlaista hoitoa. Vastattiin myös, että akuutissa tilanteessa oli ohjattu menemään Kajaanin päivystykseen jatkotutkimuksiin. Vastanneista 92 % oli saanut yhteyshenkilön eli omahoitajan yhteystiedot ja 99 % tiesi miten jatkossa on yhteydessä terveysasemalle.

Omasote-viesti

Vastanneista 41 % oli asioinut Omasote-viestillä. Vastanneet olivat kokeneet asian hoitumisen Omasote-viestillä erittäin hyvänä tai hyvänä sekä nopeana. Vastaus oli tullut nopeasti joko viestillä tai soittamalla parin tunnin sisällä tai jopa melkein saman tien. Osa asioista koettiin hoituvan Omasoten kautta, kuten laboratoriovastauksien katsominen, reseptien uusiminen, ajanvaraaminen, hoitotarvikkeiden tilaaminen, oireiden kuvaus ja hoito-ohjeiden saaminen. Omasotella asiointi oli koettu jopa nopeampana kuin puhelimella asiointi, sillä ammattilainen ehti tarvittaessa käsitellä asiaa ennen vastaamista, jolloin hoidon suunnittelu on pidemmällä kuin puhelimella asioidessa. Lisäksi oli koettu, että palvelu on asiantuntevaa ja ystävällistä. Osa oli kokenut, että ensikäynti tulisi olla kasvotusten. Asian oli saanut hoidettua, mutta se ei ollut edennyt. Osin oli koettu, että on vaikea kuvata vaivaa viestillä sekä osan asioista oli saanut hoidettua ja osan ei. Asiakkaat vastasivat, että Omasote voisi olla helpompi käyttää ja tästä syystä pääsääntöisesti asiointi tulee hoidettua puhelimella.

Vastanneista 57 % ei ollut asioinut Omasote-viestillä ja 2 % oli vastannut, ettei osaa sanoa. Jotta jatkossa voisi asioida Omasote-viestillä, täytyisi ohjeet, kirjautuminen ja viestin lähetys olla helppoa sekä Omasotea täytyisi opetella ja totutella käyttämään. Koettiin, että puhelimella asiointi on ollut helppoa ja nopeaa. Asiakkaat antoivat palautetta, että netistä tulisi löytyä tarkemmin ohjeita, kuten mihin voisi itse varata ajan. Lisäksi koettiin, ettei oma kirjoitustaito ollut riittävä Omasoten kautta viestittelyyn tai pitäisi osata paremmin käyttää digitaalisia välineitä. Vastauksissa asiakkaan kommentoivat, että Omasote ei toimi puhelimella niin hyvin kuin tietokoneella. Vastattiin myös, että asia ja kiireellisyys vaikuttaa siihen, mitä kautta asioi.

Asiointi puhelimella ja vastaanotolla

Vastanneista 91 % oli asioinut puhelimella. Suurin osa oli kokenut sen sujuvan hyvin. Puhelimella asioimisesta oli lisäksi koettu, että yhteyden saanut nopeasti puolen tunnin sisällä tai viimeistään saman päivän aikana. Asia hoitui yhdellä kertaan puhelimessa ja asiointi oli selkeää, sekä puhelimitse oli saanut nopeasti apua ja neuvoa vaivoihin. Asiakkaat kertoivat myös, että puhelimessa oli arvioitu vastaanottokäynnin olevan tarpeen ja ajan oli saanut tunnin päähän. 9 % ei ollut asioinut puhelimella, koska jatkossakin asioi Omasoten kautta, mutta tarpeen vaatiessa voi myös ottaa yhteyttä puhelimella.

Vastanneista 82 % oli saanut vastaanotolle ajan, kun oli sitä tarvinnut. Suurin osa vastanneista oli kokenut vastaanottoajan tarpeellisena, koska mm. etävastaanotto ei aina riitä, tarvitsee toimenpideaikaa tai kun asia vaatii muuten vastaanotolla käyntiä. Muutamassa vastauksessa vastaanotolla käyntiä ei ollut koettu tarpeellisena. 9 % ei ollut saanut vastaanottoaikaa, vaikka oli kokenut sitä tarvitsevan ja 9 % ei osannut sanoa. Siihen, ettei ollut saanut vastaanottoaikaa, oli asiakkaiden mukaan vaikuttanut se, että ammattilainen ei ollut nähnyt käyntiä tarpeellisena. Läsnävastaanottoajan saamiseen oli myös vaikuttaneet asiakkaan saama soittoaika lääkärille, lääkäripula tai se, että jatkotutkimuksiin ei päässyt. Lisäksi takaisinsoittoa ei ollut kuulunut tai asia hoidettiin puhelimitse ja viesteillä.

Kokemukset palvelusta ja hoidosta

Vastanneista 59 % oli kokenut, että saama palvelu tai hoito oli ollut erittäin hyödyllistä. Kokemukseen oli vaikuttanut:

• Saanut tarvittavat hoidot, asia hoitui nopeasti, oireet varmistuivat. Kohtelu hyvää, henkilökunta ammattitaioista ja ystävällistä. Luotettava omahoitaja, asiat menevät eteenpäin. Asia hoitui etänä. Kuulluksi tuleminen, saanut kannusta sekä onnistunut elämäntapamuutoksessa.

• Sairaus on vielä lievä, apu lyhytaikaista, hoitoon ei pääse välittömästi, halu päästä läsnävastaanotolle. Epätoivoisuus, jatkotutkimukset menivät viikkojen päähän, joutunut odottamaan, ollut pompottelua.

Kysyimme, kohentuiko terveydentilasi saamasi palvelun tai hoidon jälkeen? Vastauksissa oli hajanaisuutta 11 % - 26 % välillä, ei lainkaan ja erittäin paljon. Vastauksista, jossa terveydentila oli kohentunut vähän, kohtalaisesti, paljon tai erittäin paljon, kysyimme, miten terveydentila kohentui? Vastauksissa nousi esiin, että terveydentila kohentui, kun sai vaivaan ohjeen tai hoitoa, mikä auttoi. Mieliala kohentui tai epävarmuus hävisi sekä odottelee vielä jatkotutkimuksia tai lähetteen etenemistä ja jo tieto näiden etenemisestä auttoi.

Vastaajilla, joilla terveydentila ei ollut ollenkaan kohentunut (23 %), oli kokemukseen vaikuttanut se, ettei ollut hoidon tarvetta, vaivaa ei voitu käynnillä parantaa, vaiva menee itsestään ohi tai kyseessä oli muu kontrollisoitto. Lisäksi vastattiin, ettei ollut vielä saanut hoitoa, odotteli jatkohoitoa tai ei osannut sanoa, miten hoito auttaa.

Sotkamon vastaanoton henkilöstökyselyn vastaukset

Henkilöstölle tehtiin kysely huhtikuussa 2023 ja vastausaikaa oli kolme viikkoa. Sotkamon vastaanoton henkilöstöstä 73 % vastasi kyselyyn. Kysyimme, kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi Sotkamon vastaanottoa ystävälle tai kollegalle? Sotkamon vastaanoton henkilöstön NPS-suositteluindeksi on 53.

Kysyimme mikä vaikutti antamaasi arvosanaan?

• Mukava työpaikka. Hyvä yhteishenki. Tiimityöskentely. Oman työn hallinta. Järkevä työmäärä. Jonottomuus. Suotuisa oppimisympäristö nuorille kollegoille. Etätyön mahdollisuus. Monipuolinen työ, mikä haastaa ja oppii uutta. Yhteistyötä eri tahojen kanssa. Asiakkaat saavat nopeasti avun ja asiointi sujuvaa. Asiakastyytyväisyys vaikuttaa työssä jaksamiseen. Työntekeminen tällä mallilla sujuu hyvin!

• Tiivis työyhteisö, mihin hankala päästä sisään. Sisäilma huono. Etätyöntekijänä olo on irrallinen työyhteisöstä. Palautetta ei juurikaan saa.

Työn mielekkyys ja hallittavuus

Vastanneista työn mielekkyys on lisääntynyt toimintojen uudistamisen myötä erittäin paljon 31.6 %, paljon 52.6 %, kohtalaisesti 10.5 %, vähän 5.3 % ja ei ollenkaan 0 %. Kokemukseen työnmielekkyydessä vaikutti se, että tiimitilassa työskentely on parantanut konsultaatiomahdollisuutta, nopeuttanut työntekoa ja yhteistyö on sujuvaa. Oman työn hallinta koettiin lisääntyneen ja uusi toimintamalli on tuonut joustavuutta työhön sekä parantanut työssä jaksamista. Itsenäinen, vaihteleva ja monipuolinen työ sekä etätyön mahdollisuus lisää työhyvinvointia ja jaksamista. Hoidon vaikuttavuuden näkee omassa työssä ja potilaan kokonaishoito toteutuu paremmin. Työn tehokkuus on lisääntynyt, puhelimella ja Omasotella vastaaminen on aiempaa nopeampaa ja tarvittaessa voi joustavasti kutsua asiakkaan vastaanotolle. Hoitoon pääsy on lisännyt asiakastyytyväisyyttä. Työnmielekkyyden vähentymiseen vaikutti se, että puhelintyö on lisääntynyt, asiakkaat edelleen vaativat läsnäaikoja, vaikkei sille olisi tarvettakaan. Etätyössä konsultointi ja avun saaminen koettiin haastavampana ja toisten etätyö työllistävän läsnä työskenteleviä.

Vastaajista oman työn hallintaan koki pystyvänsä vaikuttamaan erittäin paljon 15.8 %, paljon 47.4 %, kohtalaisesti 26.3 %, vähän 5.3 % ja ei ollenkaan 5.3 %. Ammattilaiset vastasivat, että oman työn hallintaan pystyy vaikuttamaan ajanvarauskirjan suunnittelulla ja hallitsemisella. Oman työn hallintaa vaikuttaa se, että on omat asiakkaat ja työt priorisoidaan kiireellisyyden mukaan. Sekä pystyy itse hallitsemaan, mitä hoitaa puhelimitse ja mitä vastaanotolla. Autonomia siihen, milloin ottaa potilaan vastaanotolle ja onko tarvetta ottaa tutkimuksia ennen vastaanottokäyntiä, jolloin asiakas on valmisteltu vastaanotolle. Hoidon tarpeen arviointiin osaaminen vahvistuu koko ajan, mikä helpottaa työntekoa. Turhia vastaanottoja vähentää se, että ensikontakti on etänä ja siinä arvioidaan vastaanoton tarve. Yhteiseltä asiakaslistalta pystyy aikatauluttamaan työt, mitä on ajatellut tehdä. Vastaajat kokivat, että voivat pitää asiakaskontaktien määrät sellaisena, että selviytyvät päivästä, eikä omaa työlistaa täytä potilailla, joita ei ehdi hoitaa sen päivän aikana. Etätyömahdollisuus lisännyt oman työn hallintaa sekä keskustelu työkavereiden ja esihenkilön kanssa.

Kokemuksena oman työn hallitsevuuteen vaikutti se, ettei pysty hallitsemaan asiakkaiden puheluiden virtaa. Sekä se, että viime aikoina on osin muuttunut, ettei täysin pysty hallinnoimaan omaa ajanvarauskirjaa. Työtä on ollut enemmän ja työpäivän aikana ei ole ehtinyt mm. tekemään kirjauksia, jolloin työt ovat menneet yliajalle.

Tiimityöskentely

Vastaajista tiimityöskentelyn koki erittäin hyvänä 57.9 %, hyvänä 21.1 %, kohtalaisena 21.1 %, huonona tai erittäin huonona 0 %.

• Konsultaatiomahdollisuus koettiin parantuneen. Kun hoitajat ja lääkärit ovat tiimitilassa, pystyy helposti konsultoimaan tarpeen tullen ja tieto kulkee paremmin kuin ennen. Työyhteisö on tiivis ja yhteistyö helppoa. Hoidetaan itsenäisesti sekä yhdessä asiakkaat. On hyvä, kun tiimissä voi kysyä neuvoa, kun ei itse pysty ratkaisemaan tai päättämään asiaa. Nuoret lääkärit ovat olleet hyvillään, kun kokenut lääkärituki löytyy läheltä tiimistä, kokevat asian erittäin positiivisena. Tiimissä järjestellään päivän työt, pohditaan yhdessä, miten toteutetaan, jotta selvitään päivästä. Kiireen ja turhautuneisuuden tunne hävinnyt.

• Huonona puolena nostettiin esille äänihaitta, tiimitilassa on melua välillä aika paljon. Mutta toisaalta osa on aina etätöissä, joten kaikki ei ole tiimitilassa yhtä aikaa. Etätyössä avun ja tuen saanti on koettu haasteellisempana. Tunne, että etänä työtä tekevä unohdetaan kokonaan ja ei kuulu tiimiin. Yksin ei pysty etänä työtä tekemään ja se on koettu raskaana.

Vastaajat kokivat, että osaaminen on vahvistuminen tiimityöskentelyssä erittäin paljon 15.8 %, paljon 42.1 %, kohtalaisesti 21.1 %, vähän 5.3 % ja ei ollenkaan 15,8 %. Osaamisen vahvistumisessa tiimityöskentelyssä koetiin lääkärin läsnäolo tärkeänä, mikä tuonut lisää tietoa ja osaamista hoitajille. Myös hoitajien kesken toisten erityisosaamista voi hyödyntää. Kun ollaan samassa tilassa, tulee herkemmin kysyttyä ja keskusteltua asioista, jolloin kaikkien tieto lisääntyy. Kun toinen hoitaja konsultoi lääkäriä, niin saa itsekin tietoa, jos sattuu olemaan kuulolla. Lisäksi koettiin, että henkilöstö on jatkuvasti vaihtunut, jolloin ei jää aikaa perehtymiseen eikä perehdyttämiseen. Koettiin, että pelkkä puhelintyö ei kehitä sekä, ettei neuvoa kysytä oikeastaan koskaan.

Moniammatillinen tiimimalli

Vastaajista 68.4 % oli sitä mieltä, että tiimiä pitäisi laajentaa moniammatillisesti eri ammattilaisilla, jotta asiakkaan asia hoituisi sujuvammin ja 31.6 % oli sitä mieltä, ettei tarvitsisi laajentaa. Vastauksissa suurimmassa osassa nähtiin tarpeellisena vahvistaa tiimiä päihde- ja mielenterveystyön sekä fysioterapeutin osaamisella. Muutamassa vastauksessa oli mainintaa aikuisten sosiaalityöntekijästä. Lisäksi toivottiin yhteistyön lisäämistä muistihoitajan ja vanhuspalvelun asiakasohjaajan kanssa sekä suoraa yhteyttä hammashuoltoon. Vastauksissa koettiin hyötynä eri ammattilaisista tiimissä se, että olisi eri asiantuntemusta lähellä, jolloin asiakkaan asiat hoituisivat nopeammin. Toisaalta koettiin, että yhteydenotto onnistuu myös puhelimitse ammattilaisten välillä.

Omahoitajuus ja hoidon jatkuvuus

Vastaajat kokivat, että omahoitaja on lisännyt asiakkaille hoidon jatkuvuutta erittäin paljon 47.4 %, paljon 47.4 %, kohtalaisesti 5.3 %, vähän tai ei ollenkaan 0 %. Omahoitajan koettiin vaikuttavan hoidon jatkuvuuteen, kun hoitaja tietää asiakkaan perussairauksista ja terveydentilasta paremmin sekä pystyy jatkamaan hoidon suunnitelmaa sujuvasti. Omahoitaja tuntee asiakkaat ja heidän ei tarvitse kertoa asioita joka kerta alusta alkaen. Omahoitaja myös huomaa herkemmin, jos asiakkaan vointiin tulee muutosta. Hoito on kokonaisvaltaista, kun ammattilainen ei vaihdu jatkuvasti, jolloin asiakas pysyy yhdellä hallinnassa. Kun itse hoitaa asiakkaan suunnitelman mukaan alusta loppuun, näin ei myöskään kuormita toista hoitajaa siirtämällä asiakasta jonoon hänelle. Ammattilaiset kokivat, että asiakkaat ovat etupäässä tyytyväisiä omahoitajuuteen ja hyvään yhteydensaantiin sekä tyytyväisempiä saamaansa hoitoon. Asiakkaat ottavat jatkossakin hyvin yhteyttä omahoitajaan. Omahoitajana työskentelyä pidettiin helppona ja se nopeuttaa työtä.

Toimintojen lukujen seuranta osana kehittämistä

Vastaajat kokivat toimintojen lukujen seurannan tiimitaulujen avulla oman tai tiimin työn kehittämisen kannalta hyödyllisenä erittäin paljon 5.3 %, paljon 31.6 %, kohtalaisesti 10.5 %, vähän 26.3 % ja ei ollenkaan 26.3 %. Toimintojen lukujen seuranta tiimitaulujen avulla koettiin oman työn tarkastelun ja toiminnan kehittämisen työvälineenä. Tiimitaulun avulla työ tulee näkyväksi ja se motivoi sekä pystyy tarkastelemaan työnkuormittavuutta suhteessa suoritelukuihin. Voi tarkastella omaa työtahtia ja myös parantaa omaa suoritusta. Lukujen seurantaa osataan jo hyödyntää tiedolla johtamiseen. Osassa vastauksissa tiimitaulujen seurantaa ei nähty tarpeellisena, koska asioille ei kuitenkaan voi tehdä mitään tai seuranta nähtiin vain rasitteena. Ongelmaksi koettiin tiimitaulujen tekninen toimimattomuus. Tiimitauluista vastattiin myös, ettei tuloksia pysty vertaamaan työntekijöiden kesken, koska työnsisällöt voivat olla erilaiset.

Kehittämistyöstä kokemuksia

Vastaajien mielestä toimintojen uudistamisessa on ollut parasta työyhteisön tai työntekijän näkökulmasta se, että konsultointi on helpottanut työntekoa sekä jonoja ei ole, joten asiakkaat saavat nopeammin avun. Uusi toimintatapa on ollut mullistava työn jakautumisen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Työpäivät eivät veny ja asiakkaiden kontrollit ovat paremmin hallinnassa. Tiimitilassa työskentely on lisännyt osaamista. Asiakkaisiin otetaan ensin yhteys etänä, jolloin asiakkaat eivät joudu odottelemaan turhaan aulassa. Työssä jaksaminen on parantunut. Lisäksi parasta on ollut hyvä johtajuus, työyhteisön tuki, tiimiytyminen, etätyön mahdollisuus, työnkuvan monipuolistuminen, omat asiakkaat ja oman työn hallinta.

Jotta työn tekeminen olisi sujuvampaa tai mielekkäämpää, vastaajien mielestä tulisi vielä kehittää tiimin työvuorosuunnittelua autonomiseksi. Sekä kehittää etänä hoitamista sekä digitaalisuutta ja lisätä siihen liittyviä koulutuksia. Jotta tiimitilassa pystyisi keskittymään paremmin, tulisi häiritsevää meteliä saada vähennettyä. Moniammatillisen tiimityöskentelyä tulisi kehittää niin, että tiimitilaan tulisi työskentelemään päihde- ja mielenterveystyöntekijä sekä fysioterapeutti tai omaan osaamiseen toivottiin vahvistusta lisäkoulutuksella, ainakin psykiatrinen osaaminen koettiin tarpeellista. Vastauksissa mainittiin, että jatkuvan kehittämisen toiminta on pysynyt hyvin käynnissä tiimipalaverien avulla. Toimintaohjeiden tulisi olla selkeitä ja kaikkein tulisi noudattaa niitä.

Vastauksissa oli mainintaa palkkaerojen tasaamisesta, resurssin lisäämisestä ja sijaisten saamisen tarpeesta. Apulaisosastonhoitajalle ei nähty enää tarvetta. Palautetta toivotiin omasta työstä. Kehitysehdotuksena nousi esiin myös, että laskutusta pitäisi parantaa. Lisäksi toivottiin etätyöskentely mahdollisuuden jatkumista. Varusteltuja tutkimushuoneita tulisi olla enemmän sekä siellä toimivat tutkimusvälineet ja osaan huoneista toivottiin tietokoneet tulostimineen.

Yleisimmät asiakkailta saamat palautteet uudistettuihin toimintatapoihin liittyen olivat vastaajien mielestä tyytyväisyys omahoitajaan, koska asiakkaan on helppo ottaa yhteyttä ja asiointi on nopeaa sekä hoitaja tuntee asiakkaan taustat. Uudistus on hyvä, vastuuhoitajamalli toimii, saa yhteyden lääkäriin ja asiat etenevät. Ammattilaisten mielestä asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun monet asiat hoituvat nopeasti puhelimitse, eikä aina tarvitse tulla paikan päälle. Palautetta on myös tullut siitä, että terveysasemalle ei pääse tai lääkärin lähivastaanotolle ei voi vain tulla ja lasku tulee sekä lääkärin etä- että läsnävastaanotosta. Lisäksi palautetta on tullut siitä, ettei saa heti yhteyttä hoitajaan, vaan joutunut odottamaan kiireellisen asian kanssa.

Kattavan aineiston perusteella on ilo huomata, että muutoksen eteen on tehty paljon työtä. Palvelut ovat parantuneet, mikä lisännyt asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä. Palautteista nousee myös hyviä kehittämisideoita, joita suositellaan jatkotyöstettävän Sotkamon vastaanotolla. Kiitos asiakas- ja henkilöstökyselyyn vastanneille!

 

Lisätietoja:

Laura Pasanen, suunnittelija
Helposti lähelläsi (HELLÄ) -hanke
Kainuun hyvinvointialue
laura.pasanen@kainuu.fi
puh. 040 688 4019
 

Arja Horto, palvelualuepäällikkö
Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut
Kainuun hyvinvointialue
arja.horto@kainuu.fi
puh. 044 710 1336