Kainuun hyvinvointialueen investointisuunnittelu kytkeytyy järjestämissuunnitelmaan

Kainuun hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tarkentava suunnittelu on käynnissä. Palveluiden järjestämistä sekä investointeihin liittyviä lähivuosien ratkaisuja valmistellaan sopeuttamistavoitteiden ohjaamina.

Kainuun hyvinvointialueen talousarvion laadinnassa on tunnistettu erityisesti investointeihin liittyviä epävarmuuksia, joten investointiohjelmaan on jätetty mahdollisuus sen muuttamiseen. Valtioneuvosto käsittelee hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksia ja investointisuunnitelmia kuluvan kevään aikana.

Aluehallitus on 30. tammikuuta esittänyt aluevaltuustolle hyvinvointialueen ennakollisen investointisuunnitelman hyväksymistä. Vuoteen 2027 ulottuvan suunnitelman mukaan hyvinvointialueen omaan taseeseen tehtävät investoinnit ovat yhteensä 38,7 M€, joista ensi vuodelle kohdistuu 5,7 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeja vastaavia sopimuksia on suunnittelukaudella yhteensä n. 18,3 miljoonaa euroa, joista 12,2 miljoonaa euroa vuodelle 2024.

Kainuun hyvinvointialueen investointien suunnittelu on olennaisesti sidoksissa valmisteilla olevaan palveluiden järjestämissuunnitelmaan. Järjestämissuunnitelma kokoaa yhteen hyvinvointialueen strategioiden toteutuksen ja kuvaa eri toimenpiteet, palvelukonseptit ja -verkon sekä investoinnit. ”Järjestämissuunnitelma on siis myös käytännön uudistamisohjelma eri toimenpiteille ja sopeutumiselle käytettävissä oleviin resursseihin. Lähtökohtana tavoitellaan 15 miljoonaa euroa alempaa kustannuskehitystä rahoituksen lisäykseen suhteutettuna”, selventää Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg.

Järjestämissuunnitelmaa ja sen osana tehtäviä investointeja suunnitellaan kokonaisuutena, jossa etsitään sekä taloudellisesti että toiminnallisesti tehokkaita ratkaisuja. Palvelutuotannossa ja investoinneissa vaihtoehtona julkisen sektorin lisäksi ovat myös kumppanuudet markkinatoimijoiden kanssa.

Aluehallitus on käynnistänyt suunnittelun tammikuussa ja sen odotetaan etenevän kokonaisuudessaan päätöksentekoon huhtikuussa. Ensihoidon palvelutasopäätöksen osalta aikataulu on etupainotteisempi siihen liittyvien erilliskysymysten vuoksi. Ensihoidossa aluehallituksen antama tavoite on löytää taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä malli. Näihin liittyen esillä ovat esimerkiksi toiminnan osaulkoistus ja resurssien sopeuttaminen siten, että valmius ja tasavertaisuus alueella voidaan turvata. Myös kotiin vietävien terveydenhuoltopalveluiden vahvempi integrointi ensihoitopalveluihin ovat osa järjestämissuunnitelman vaihtoehtoja.

Valtio ohjaa tiukasti taloutta ja investointeja

Hyvinvointialueiden aloittaessa talouden ja investointien ohjausmalli uudistui täydellisesti aiempaan verrattuna. Kuntayhtymämallissa kunnat kattoivat mahdolliset alijäämät vuosittain ja kunnat ohjasivat vahvasti myös rakennusinvestointeja. Hyvinvointialueella valtio kattaa kustannukset yleiskatteellisella rahoituksella ja säätelee voimakkaasti investointeja erityisesti lainanottovaltuuksilla. Kainuun hyvinvointialueella ei ole tällä hetkellä lainkaan lainanottovaltuutta.

”Tämä on iso muutos aiempaan. Kun valtio maksaa, se myös ohjaa tiukasti. Ohjauksen piirissä ovat myös investointeja vastaavat sopimukset, esimerkiksi vuokraamiamme tiloja koskien. Tähän vaikuttaa myös asetuksella säädetty tuottovaatimus kuntien vuokratiloja koskien”, kertoo Lindberg.

”Palveluverkkoon, toimitiloihin ja palveluiden sisältöön on tehtävä kestäviä rakenteellisia muutoksia, jotta saamme toiminnan sopeutumaan käytettävissä olevaan rahoitukseen ja henkilöstöön. Kyseessä ei ole vain hyvinvointialueen haaste. Meidän on yhdessä kuntien ja muiden kumppanien kanssa löydettävä uudenlaisia ratkaisuja harvaan asutun, vähenevän ja ikääntyvän väestön maakunnassa.”, korostaa Jukka Lindberg.

Valtion lisätalousarvioon on esitetty 500 miljoonan euron lisärahoitusta hyvinvointialueiden toimintaan ja kertyneen hoito- ja palveluvelan purkamiseen. Kainuun hyvinvointialueen laskennallinen osuus tästä on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Kainuun hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2023 on 33 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten lisärahoitus ei muuta sopeuttamistarvetta, mutta auttaa välittömien kustannusten kattamisessa.

Lisätietoja medialle: Hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg (040 595 0631)