IPS-työhönvalmennus pysyvään käyttöön Kainuussa
Kainuun hyvinvointialue on kokeillut mielenterveyskuntoutujien työelämän tukimuotoa niin hyvin tuloksin, että malli otetaan pysyväksi osaksi kainuulaisia mielenterveyspalveluita.
Tuetun työllistymisen IPS-toimintamalli (Individual Placement and Support) edistää mielenterveyshäiriöihin sairastuneen työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.
Kainuussa mallia on kokeiltu IPS – Sijoita ja valmenna! -hankkeessa kesäkuusta 2023 alkaen. Tähän mennessä avoimille työmarkkinoille työllistyneiden osuus aktiivisista asiakkaista on noin 41 prosenttia. Palveluun on ohjautunut jo noin sata henkilöä ja palveluun on jonossa yli 30 henkilöä. Kainuu on saanut myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelun laatuarvioinnissa hyvän tason pisteet (103/125).
Hyvinvointialue hakee parhaillaan kahta ohjaajaa IPS-työhönvalmentajiksi.
Työhönvalmentaja tukee sekä asiakasta että työnantajaa
Työtä hakevat hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden asiakkaat saavat avukseen työhönvalmentajan, joka tukee myös työnantajaa. Työhönvalmentaja auttaa löytämään sopivan työpaikan ja tukee työn aloittamisessa sekä työyhteisöön asettumisessa niin pitkään kuin on tarvetta. ”Samalla IPS-asiakas jatkaa suunnitelmansa mukaista hoitosuhdetta. Työnantaja saa apua työllistymiseen liittyvissä asioissa, tehtävän muokkaamisessa sopivaksi sekä perehdytyksessä. Työnantajalle kyseessä on siis osaavan työntekijän maksuton täsmärekrytointi”, kuvaa työhönvalmentaja Veli-Pekka Kontio.
Kainuun hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden asiakkuuden yleisimpinä sairauksina hoidetaan masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä, psykooseja ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Akuutti ja vaikea elämäntilanne on myös yleinen hoidon syy. Jokainen voi sairastua tai kohdata vaikeuksia elämässään. Silti mielenterveydestä usein vaietaan työelämässä ja mielenterveyden häiriöiden stigma pysyy lujassa.
Veli-Pekka Kontio toivoo avoimuutta puhua mielenterveydestä työpaikoilla ja rohkeutta palkata mielenterveyskuntoutujia, sillä mielenterveyspalvelun asiakkuus ei estä työntekoa, vaan tukee työkykyä. ”Työ kuntouttaa ja vaikuttaa laajasti kaikkeen. Työpaikan saaneella itsetunto kohenee, hän on tarpeellinen osa yhteiskuntaa, arjessa on sisältöä ja taloudellinen tilanne paranee. Valtakunnallisesti on havaittu, että IPS-asiakkaiden hoitokäynnit vähenevät, kun työpaikka löytyy”, Kontio sanoo.
Hankkeella edistetään toimintamallien käyttöönottoa
IPS-työhönvalmennus on vuoden 2024 loppuun asti osa Kainuun hyvinvointialueen Kestävän kasvun Kainuu II -hanketta. Toiminnan seurannasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja toimintaa rahoittaa Euroopan Unioni. Hanketta koordinoi, tukee ja tutkii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). IPS-toiminta toteuttaa kansallista mielenterveysstrategiaa.
Kainuun lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima IPS-kehittämishanke on meneillään Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla. Mallia on aiemmin kokeiltu ja otettu käyttöön myös muualla Suomessa. Tieteellisesti tutkittu ja kansainvälisestikin hyviä tuloksia tuottanut työllistymisen ja mielenterveyden tukimuoto on tullut Suomeen Yhdysvalloista.
Lisätietoja IPS-työhönvalmennuksesta hyvinvointialueen verkkosivuilta.
