Kainuun aluehallitus käsitteli talouden riskejä ja ennustetta
Kainuun aluehallitus keskittyi kokouksessaan 8. huhtikuuta hyvinvointialueen talouteen. Alkuvuoden tulosennusteen perusteella toimintamenojen arvioidaan toteutuvan 5,8 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Hyvinvointialueen alijäämä kuluvalta vuodelta kasvaisi tällöin -32,2 miljoonaan euroon.
Talouteen vaikuttavina suurimpina riskeinä on tunnistettu asiakaspalveluihin liittyvien ostojen sekä muiden palveluiden kustannusten kasvu. Sekä hyvinvointialueen asiakkaiden tarvitsemat ostopalvelut - kuten yliopistosairaalahoidot ja lastensuojelu- ja vammaispalvelut - että henkilöresurssien ostot ovat ennusteen mukaan vaarassa ylittyä. Samalla hoitojonojen hallinta on yhä vaikeampaa, kun lisärahoitusta ei ole käytettävissä.
”Yleisen kustannustason nousu vaikuttaa moniin kulueriin. Myös ensihoidossa osaulkoistuksen viivästyttyä oikaisuvaatimusten vuoksi kustannukset kasvavat suunnitelluista noin puoli miljoonaa euroa”, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg. ”Aluehallitus seuraa taloustilannetta kuukausittain, jotta tarvittavia toimenpiteitä voidaan suunnata. Aluevaltuustolle huhtikuun lopussa esitettävässä lisätalousarviossa on suunnitellusti esillä kahden miljoonan säästötavoite, mutta on selvää, että alijäämien kertymää on pystyttävä tämän lisäksi merkittävästi pienentämään”.
Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden seurannan, ennusteen sekä toimialueiden talouden riskit tammi-helmikuulta 2024. Se totesi talousennusteen olevan alkuperäistä talousarviota heikompi ja velvoitti hyvinvointialuejohtajan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin riskien realisoitumisen ehkäisemiseksi ja toimintakatteen alijäämän vähentämiseksi.
Katsausasioissa aluehallitus keskusteli mm. Kuhmon sote-keskuksen rakentamisesta ja arviointi- ja kuntoutusyksikön muutoksista. Sote-keskuksen rakentamishankkeen hankintavalmistelu on parhaillaan käynnissä ja etenee kilpailutukseen kesän kuluessa. Sote-keskuksen rakentamisella Kuhmon linja-autoaseman tontille tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottotoimintojen tilat.
Arviointi- ja kuntoutusyksikön pilottivaihe jatkuu aluehallituksen aiemman päätöksen mukaisesti Honkalinnan hoitokodin tilojen yhteydessä. Arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnan sisältöjä ja käytäntöjä kehitetään muutosvaiheessa erityisesti kuntouttavan jatkohoidon ja kotisairaalan yhteistyön osalta. Akuuttivaiheen sairaanhoito ja siihen liittyvä osastohoito toteutetaan Kainuun keskussairaalassa.
Palvelumuutokset herättävät kysymyksiä sekä henkilöstössä että asukkaissa
Hyvinvointialueiden palvelurakenteen muutokset ja talouden sopeuttamistoimet ovat tärkeinä yhteiskunnallisina aiheina runsaan julkisen keskustelun kohteena. Myös Kainuussa nämä herättävät kysymyksiä henkilöstössä ja asukkaissa. ”Tavoitteena on tarjota niin työyhteisöille kuin kuntalaisille ajantasaista tietoa valmisteltavista asioista ja niiden vaikutuksista. Tähän liittyen tärkeitä ovat sisäinen ja ulkoinen viestintä, jossa niin toiminnasta vastaavat kuin poliitikotkin käyvät avointa keskustelua muutosten perusteista ja vaikutuksista”, korostaa Jukka Lindberg.
”Julkisten palveluiden tulevaisuutta leimaa rahoitusvaje sekä pula hoidon, hoivan ja pelastuksen ammattilaisista. Henkilöstön suuntaan korostamme, että näissä tehtävissä töitä riittää, vaikka palveluverkko ja -tavat muuttuvatkin. Toinen tärkeä viesti on, että nyt voimme Kainuussa vaikuttaa muutoksiin omilla päätöksillämme. Valtiontalouden vahva ohjaus kyllä huolehtii niistä joka tapauksessa, mutta ratkaisut tehtäneen silloin eri menettelyillä”, toteaa hyvinvointialuejohtaja Lindberg.