Keskussairaalan alasajon kustannukset hyötyjä suuremmat
Tuoreessa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen julkaisemassa selvityksessä arvioidaan, että keskussairaaloiden muuttuminen ei-päivystäviksi sairaaloiksi ei toisi tavoiteltuja kustannussäästöjä. Näiden sijasta aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia, potilasturvallisuuden heikentymistä ja muita haittoja. Myös Kainuun hyvinvointialueella on käynnistetty arviointi sairaalaverkkouudistuksen mahdollisista vaikutuksista.
Kainuun hyvinvointialue toteaa kannanottonaan, ettei keskussairaalan alasajolla saavuteta tavoiteltuja hyötyjä. Taloudellisesti synnytysten, päivystysleikkausten ja tehohoidon siirtäminen maakunnan ulkopuolelle ei ole kannattavaa, sillä lisäkustannukset nousevat korkeiksi. Potilasturvallisuus sekä hoidon saatavuus heikentyisivät merkittävästi, mikäli päivystystasoinen sairaanhoito olisi usean tunnin ajomatkan päässä Kainuusta. Kainuun hyvinvointialue katsoo, että sairaalaverkon muutokset erityisesti esitetyn toisen vaiheen osalta on vaiheistettava ja niiden tulee perustua laajoihin vaikutusarvioihin ennen hallituksen esityksen antamista.
Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindbergin mukaan nykyisen keskussairaalatason alasajon aiheuttamat häiriöt olisivat niin merkittävät, että koko hyvinvointialueen toimintaedellytyksiä jouduttaisiin tarkastelemaan. ”Etelä-Karjalan päätelmät koskevat yleisellä tasolla myös Kainuuta. On epärealistista, että päivystyssairaaloiden radikaali karsiminen pienentäisi kustannuksia tai onnistuisi ilman potilasturvallisuuden vaarantumista erityisesti Kainuun välimatkoilla. Kyseessä on kokonaisuus, jossa eri toiminnot tukevat toisiaan. Se on monin tavoin maakunnan palveluiden ydin, jolla tuetaan myös peruspalveluita. Riskinä on, että sairaaloiden palvelukyky alkaa jo nyt rapautua ammattilaisten tehdessä omia tulevaisuuden ratkaisujaan”, korostaa Lindberg.
Päivystyskyvyn puuttuessa myös sairaalan muu toiminta supistuu ja vaikuttaa koko terveydenhuollon kokonaisuuteen alueella. Asukkaiden kannalta jo erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan osittainenkin etääntyminen satojen kilometrien päähän on merkittävää. Tämän lisäksi keskussairaalan aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Välillisesti seurauksina aiheutuvat ostovoiman heikentyminen, kuntatalouden supistuminen ja oppilaitosyhteistyön rapautuminen ovat alueelle suuria tekijöitä.
”Tuemme esityksen ensimmäistä vaihetta, emmekä ole lainkaan eri mieltä työvoiman saatavuuden ja kustannusten haasteista. Toisen vaiheen esitetyillä keinoilla tavoitteisiin ei kuitenkaan päästä. Muutoksia suomalaiseen terveydenhuoltoon on väistämättä tehtävä, mutta erikoissairaanhoidon kehittäminen tulee perustua yhteistyöhön yhteistyöalueiden sisällä yliopistosairaaloiden kanssa. Näin voidaan sopia työnjaosta ja resurssien jakamisesta”.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten nykytilaa selvittävän työryhmän tammikuussa julkaistun raportin mukaan Suomeen jäisi vuodesta 2028 lähtien yliopistosairaaloiden lisäksi vain 5–8 keskussairaalaa. Muut olisivat ns. akuuttisairaaloita, joilla ei olisi synnytyksiä, päivystysleikkauksia tai tehohoitovalmiuksia. Työryhmän raportti on luettavissa STM:n verkkosivuilta.
Arvioiden mukaan hoidon ja kuljetusten kustannukset lisääntyvät ja turvallisuus heikentyy
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen laatima laaja selvitys sairaalaverkoston muutosten vaikutuksista osoittaa, että tavoiteltujen säästöjen sijaan keskussairaalan muuttuminen akuuttisairaalaksi lisäisi haitallisten potilasvaikutusten lisäksi yhteiskunnan kustannuksia. Näitä aiheutuu esimerkiksi lisääntyvistä kuljetuksista ja ostopalveluista sekä hoitokäynneistä ja -päivistä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen selvitykseen voi tutustua EKHVA:n verkkosivuilta.
Kainuun hyvinvointialueella sairaalaverkkouudistuksesta on tehty alustavia laskelmia, joita tarkennetaan kevään aikana. ”Potilaiden hoitamisen kustannukset hyvinvointialueelle eivät katoa minnekään sairaalan sijainnin vaihtuessa. Selvitämme kustannuksia eri vaihtoehtojen osalta, erityisesti välimatkojen pidentymisestä aiheutuvien ja muualta hankittavien hoitojen kuluista. Pelkästään ensihoitoyksiköiden tarpeen lisääntyminen merkitsisi arviolta 4,5 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa”, toteaa Jukka Lindberg.
Jo edeltävissä terveydenhuoltoa uudistavissa vaiheissa on arvioitu, millaisia aluetaloudellisia vaikutuksia keskussairaalalla on Kainuulle. Analyysien johtopäätöksinä on todettu, että osittaisenkin alasajon negatiiviset vaikutukset maakunnalle ovat merkittävät, mutta hyödyt toisilla alueilla jäävät rajallisiksi. Helsingin yliopiston selvitykseen voi tutustua Kainuun hva:n verkkosivuilla.
