Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen

• Lähisuhdeväkivallaksi kutsutaan perheessä tai ihmissuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. 
• Lähisuhdeväkivalta on toimintaa, vallankäyttöä tai puhetta, joka aiheuttaa pelkoa tai uhan tunnetta tai mikä loukkaa toista. 
• Väkivallan tekijä on nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, muu lähisukulainen tai läheinen. 
• Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua omaan puolisoon, lapseen tai muuhun sukulaiseen tai saman tekijän taholta useaan eri henkilöön. Joissakin tapauksissa se voi olla myös molemminpuolista. 
• Lähisuhdeväkivalta voi olla perheväkivaltaa, parisuhdeväkivaltaa tai seurustelusuhdeväkivaltaa. 

Väkivaltaa käyttävän ja sitä kokevan saattaa olla vaikeaa tunnistaa tilannetta väkivallaksi tai se halutaan pitää perheen tai lähipiirin sisäisenä salaisuutena.

• Väkivallan kokemukset eivät useimmiten näy ulospäin. 
• Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein kodissa, on toistuvaa ja raaistuu yleensä ajan kuluessa. 
• Perheissä ja lähisuhteissa on hyvin erilaisia väkivallan muotoja. 

Lähisuhdeväkivallan ris­kiä nos­ta­via te­ki­jöi­tä:

• Vanhempien väsymys ja uupumus vauva- tai pikkulapsiperheessä

• Haasteet murrosikäisten lasten kanssa

• Erityislasten tarpeet ja haasteet

• Äkillinen elämäntilannekriisi mm. Parisuhdekriisi, erityisesti erotilanne

• Päihde- ja mielenterveysongelmat

• Vakava sairaus perheessä

• Työhön tai toimeentuloon liittyvä stressi

• Elä­män­hal­lin­tai­tojen vaikeudet tai on­gel­man­rat­kai­su­tai­dot,  vaikeus tunnistaa ja käsitellä tunteita

• Oma hoitamaton väkivaltatrauma

• Taloudellinen tai muu riippuvuus ihmissuhteissa

• Sosiaalisen tukiverkoston puute

• Puutteelliset tiedot ja taidot kasvatuksessa tai vanhemmuudessa

• Kunniaan liittyvät käsitykset

Lähisuhdeväkivalta voi jäädä yksittäiseksi tapahtumaksi tai toistua satunnaisesti tai tiettyihin tilanteisiin liittyen. Väkivalta voi myös olla jatkuvaa, pitkäkestoista ja muuttua ajan myötä vakavammaksi.

Yleisiä lähisuhde- ja perheväkivallan ilmenemismuotoja, joihin apua voi hakea

• Hallitsematon raivostuminen

• Pelko väkivaltaan turvautumisesta

• Esineiden rikkominen tai muun uhkaavan toiminnan kohdistaminen ympäristöön

• Läheisen sanallinen uhkaaminen tai loukkaaminen

• Läheiseen kohdistuvat fyysiset väkivallan teot: kiinnipitäminen, töniminen, repiminen, läpsiminen, lyöminen, puristaminen, estäminen, jne.

• Lasten kasvattamiseen liittyvät haasteet: huoli omasta raivostumisesta, lapsen kovakouraisesta kohtelusta tai aikuisten riitojen vaikutuksesta lapseen

• Tarve hallita läheisen elämää toistuvalla kontrolloinnilla

• Korostunut mustasukkaisuus

• Fyysinen, sanallinen tai muu seksuaalisuuden alueella tapahtuva vahingoittaminen

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri muotoja:

• Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa ihmisen elämään ja hyvinvointiin. 
• Lähisuhdeväkivallalla on aina seurauksia tekijälle, puolisolle (uhrille) tai lapsille. 
• Lähisuhdeväkivallan vaikutukset voivat näkyä vasta paljon myöhemmin ja lähisuhdeväkivallan jo loputtua. 
• Lähisuhdeväkivalta on erityisen traumaattista, koska sen tekijänä on läheinen ihminen, jonka pitäisi edustaa turvaa, rakkautta, luottamusta ja suojaa. 
• Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia, vaan viranomaisilla on velvollisuus puuttua ja se on useimmiten rikos.
•  Monessa tapauksessa lähisuhdeväkivallan muodot täyttävät myös jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Välittömät seuraukset kokijalle

• Fyysiset vammat: mustelmat, murtumat, haavat, naarmut ja hiertymät, 

verenpurkaumat, aivovammat, palo- ja silmävammat.

• Pahimmillaan väkivalta voi johtaa kuolemaan.
• Psyykkiset vaikeudet ja ongelmat: ahdistuneisuus, syömis- ja unihäiriöt
• Yliaktiivisuus tai korostuneet häpeän tai syyllisyyden tunteet
• Riskialtis käyttäytyminen, akuutti stressireaktio ja eristäytyminen.

Pitkäaikaiset seuraukset

• Masennus
• Traumaperäinen stressihäiriö
• Pelkotilat
• Paniikkihäiriö
• Psykosomaattiset häiriöt
• Päihteiden väärinkäyttö
• Itsetuhoinen tai väkivaltainen käyttäytyminen
• Itseluottamuksen puute, huonommuuden kokemus

 ja vaikeus muodostaa pysyviä luottamuksellisia ihmissuhteita 

• Aivojen kehitys- ja neurologiset häiriöt
• Suurentunut riski kansanterveyssairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja syöpä.

Lähisuhdeväkivalta voi vaikuttaa myös läheisiin monin eri tavoin. He saattavat huomata, että jokin on pielessä, mutta eivät välttämättä tiedä tarkalleen, mistä on kyse, tai väkivallan kokenut kieltää sen. Kun läheiset tietävät väkivallasta, he voivat kokea jatkuvaa pelkoa ja olla huolissaan läheisensä turvallisuudesta.

Ota lähisuhdeväkivalta puheeksi läheisesi (kokijan, tekijän tai lapsen) kanssa. Tavoitteena on auttaa läheistäsi harkitsemaan tilannetta, tunnistamaan sen vakavuus ja hakemaan sekä vastaanottamaan apua. 

Huolehdi samalla myös omasta jaksamisestasi, sillä tilanteen kuormittavuus voi vaikuttaa sinuunkin. On mahdollista, että tarvitset itsekin tukea ja apua tässä tilanteessa.

Kuinka lähisuhdeväkivalta voi vaikuttaa läheisiin tai lähipiiriin:

• Uhkailu voi kohdistua myös uhrin lähipiiriin. 
• Väkivallan kokija saattaa lopettaa yhteydenpidon suojellakseen läheisiään tai suojella itseään uusilta väkivaltatilanteilta. 
• Tai väkivallan käyttäjä saattaa edellyttää yhteydenpidon lopettamista tai vähentämistä läheisiin.
• Läheisen kokema väkivalta parisuhteessa koskettaa ja voi olla vaikeaa ymmärtää. Miksi parisuhdeväkivallan kokija ei kykene irrottautumaan väkivaltaa sisältävästä parisuhteesta tai yrittää irrottautua siitä monta kertaa.
• Toisinaan läheisiltä tarvitaan myös paljon apua väkivallasta irrottautumiseksi tai siitä toipumiseksi. 

Jos vanhempana, isovanhempana, kummina, opettajana tai muuna läheisenä olet huolissasi lapsen turvallisuudesta, ota kiireellisissä tilanteissa yhteyttä poliisiin tai sosiaalipäivystykseen. Jos epäilet lähipiirissäsi esiintyvän perheväkivaltaa, on oikeutesi tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä nimettömästi. Muista, että myös väkivallan todistaminen on lapselle vahingollista.