Ajankohtaista

Etusivu: Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

• Varhainen tuki käsittää tuen tarpeen havaitsemisen, syntyneen huolen puheeksi ottamisen ja tukitoimien järjestämisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskeistä on havaittu huoli ja siihen puuttuminen.

• Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat toiminnot, jotka tukevat arjessa jaksamista ja hyvää mieltä.
• Nuoren arkeen varhaisena tukena kuuluvat perhe, kaverit ja vapaa-ajan järjestö- ja harrastetoiminta sekä koulut ja oppilaitokset.

Järjestöjen yhteystietoja https://www.lahella.fi/

• Varhaisessa tuessa korostuu sosiaalisen elämän merkityksellisyys itsemurhien ehkäisyssä. Jos varhaisen tuen palveluissa nousee esille huolta nuoren itsetuhoisuudesta, tulee itsetuhoisista ajatuksista kysyä aina.
• Varhaista tukea tarjoavat myös oman paikkakuntasi seurakunnat.
   

Terveellisen elämän peruspilareita ovat liikunta, oikeanlainen ravinto, riittävä uni ja mielekäs tekeminen.  Seuraavista linkeistä lisätietoa:

https://www.terveyskyla.fi/nuortentalo/pohdi-ja-testaa/pohdi-ja-testaa-16-vuotiaasta-eteenp%C3%A4in/terveys-ja-el%C3%A4m%C3%A4ntavat

https://www.nuortenelama.fi/elavaa-elamaa/hyvinvointi-ja-terveys/terveelliset-el%C3%A4m%C3%A4ntavat-489

https://ehyt.fi/

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus

https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/

Kunnissa oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi kuraattoripalvelut: kuraattoreiden yhteistiedot löytyvät koulujen ja oppilaitosten nettisivuilta

Kuntien nuorisotyö

Nuorisotyö on kasvatustyötä, jolla tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisotyötä tehdään lasten, nuorten sekä perheiden parissa, ja se ennaltaehkäisee ja vähentää eriarvoisuuden kasvua nuorison keskuudessa.

Kunnissa nuorisotyöllä luodaan edellytyksiä nuorten omaehtoiselle toiminnalle järjestämällä palveluita ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Tavoitteena on tukea nuorten edellytyksiä oman elämäntilanteensa hallintaan.

Alla olevista linkeistä saat tietoa paikkakuntasi nuorisotyöstä, joiden sisältä löydät tarkempaa tietoa kunnan nuoriso palveluista:

https://www.kajaani.fi/kasvatus-ja-koulutus/nuorten-palvelut/

https://www.paltamo.fi/matkailu-ja-vapaa-aika/nuorisotyo.html

https://www.ristijarvi.fi/perhe-ja-hyvinvointi/nuorisotoimi.html

https://www.suomussalmi.fi/fi/vapaa-aika/nuoret/

https://www.hyrynsalmi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/nuorisotyoe

https://www.kuhmo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/nuoriso/nuoriso/

https://www.sotkamo.fi/vapaa-aika/nuorisotoimi/

https://puolanka.fi/liikunta-ja-vapaa-aika/nuoret/

Ankkuritiimi Kajaanissa

Ankkuritoiminta on ennalta estävää työtä, jonka tavoitteena on: Varhainen puuttuminen alaikäisten ja aikuistuvien nuorten rikolliseen käyttäytymiseen. Nuoren asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa (poliisi, sosiaaliohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuoriso-ohjaaja). Ankkuritiimiin voi olla yhteydessä nuoren tilanteesta huolestunut aikuinen tai myös nuori itse.

https://www.kajaani.fi/kasvatus-ja-koulutus/nuorten-palvelut/nuorten-tukipalvelut/ankkuritiimi/

Etsivä nuorisotyö Kainuussa

https://www.kajaani.fi/kasvatus-ja-koulutus/nuorten-palvelut/nuorten-tukipalvelut/etsiva-nuorisotyo/

https://www.suomussalmi.fi/fi/service/etsiva-nuorisotyo/

https://www.hyrynsalmi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/nuorisotyoe/etsiva-nuorisotyo

https://www.kuhmo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/nuoriso/etsiva-nuorisotyo/

https://www.sotkamo.fi/vapaa-aika/nuorisotoimi/etsiva-nuorisotyo/

https://puolanka.fi/liikunta-ja-vapaa-aika/nuoret/etsiva-nuorisotyo/

Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen Nuoren (13–17-vuotiaan) hoito- ja palvelupolku

Hoito- ja palvelupolku alkaa varhaisesta tuesta ja jatkuu matalan kynnyksen sähköisiin palveluihin ja omahoito-ohjelmiin. Hoito- ja palveluketju jatkuu huolen heräämiseen sekä itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottoon, mistä siirrytään varhaiseen tunnistamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn.

Terveys- ja sosiaalipalveluiden polkua on kuvattu perusterveyden huollosta erikoissairaanhoitoon.  Lisäksi hoito- ja palvelupolkuun on avattu tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä itsemurhien ehkäisemiseksi kuten Turvasuunnitelman laatiminen. Nuoren itsetuhoinen käyttäytyminen tai itsemurhayritys vaikuttaa myös läheisiin, jotka myös tarvitsevat tukea.

Jos huomaat, että läheisesi ei voi hyvin, kysy, miten voit? Siitä ei ole haittaa, vaan päinvastoin se osoittaa, että välität. Voit kehottaa ja auttaa hakemaan ammattiapua, jos nuorella tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia.

Lähteenä hoito- ja palvelupolussa: Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä hoito-suositus (2020)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50122  sekä

Käyvän hoidon potilasversio https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00131.pdf

Hoito- ja palvelupolku alkaa varhaisesta tuesta ja jatkuu matalan kynnyksen sähköisiin palveluihin ja omahoito-ohjelmiin. Hoito- ja palvelupolku jatkuu huolen heräämiseen sekä itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottoon, mistä siirrytään varhaiseen tunnistamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn.

Terveys- ja sosiaalipalveluiden polkua on kuvattu perusterveyden huollosta erikoissairaanhoitoon. Lisäksi hoito- ja palvelupolkuun on avattu tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä itsemurhien ehkäisemiseksi kuten Turvasuunnitelman laatiminen. Henkilön itsetuhoinen käyttäytyminen tai itsemurhayritys vaikuttaa myös läheisiin, jotka myös tarvitsevat tukea.

Nuoren hoito- ja palvelupolku

It­se­mur­ha­vaa­ras­sa ole­van tai it­se­mur­haa yrit­tä­neen Nuo­ren (13–17-vuo­tiaan) hoi­to- ja pal­ve­lu­pol­ku

Työikäisen hoito- ja palvelupolku

It­se­mur­ha­vaa­ras­sa ole­van tai it­se­mur­haa yrit­tä­neen työi­käi­sen hoi­to- ja pal­ve­lu­pol­ku.

Ikäihmisen hoito- ja palvelupolku

It­se­mur­ha­vaa­ras­sa ole­van tai it­se­mur­haa yrit­tä­neen ikäih­mi­sen hoi­to- ja pal­ve­lu­pol­ku.

Kai­nuun alueen kou­lu­tuk­sia ja ti­lai­suuk­sia
 

Yhdessä lasten ja perheiden parhaaksi -webinaari (maksuton)

Aika: ti 13.12.2022 klo 12 - 16
Paikka: Teams-etäyhteys

Webinaari on tarkoitettu Kainuun alueen ammattilaisille, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa. 

Päivän ohjelma:

Klo 12.00–12.15 Tilaisuuden avaus
Tarja Juppi, vastuualuepäällikkö lapsiperheiden sosiaalipalvelut
Ville Manninen, kasvatusjohtaja Sotkamon kunta

Klo 12.15–13.15 Vaikuttava moniammatillinen yhteistyö lasten ja perheiden tukena
  - Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä
  - Asiakasta tukeva vaikuttava moniammatillinen vuorovaikutus
  - Yhteinen tiedonmuodostus – jännitteitä, ihmettelyä ja yhteisiä oivalluksia

Kaarina Mönkkönen, vanhempi yliopistonlehtori, dosentti YTT, Itä-Suomen yliopisto

Klo 13.15–13.30 Keskustelua

Klo 13.30–13.45 Tauko

Klo 13.45–15.00 Kohtaamisen merkityksestä monialaisessa yhteistyössä – havainnollistavat videot ja paneelikeskustelu
Nina Lanko, kasvun- ja oppimisen tuen asiantuntija Kajaanin kaupunki
Matti Parviainen, osastonhoitaja lasten- ja nuorisopsykiatria
Laura Rahko, lastensuojelun sosiaalityöntekijä
Matti Ilvonen, kuraattori Kainuun ammattiopisto
Marjo Hiltunen, psykiatrinen sairaanhoitaja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut
Niina Jääskeläinen, lastensuojelun kokemusasiantuntija Auta Lasta ry Veturointi-toiminta

Klo 15.00–15.45 Asiakas monialaisen yhteistyön keskiössä
Lastensuojelun kokemusasiantuntijat Auta lasta ry:n Veturointi-toiminta

Klo 15.45–16.00 Tilaisuuden päätös
Henriikka Kyllönen, kehittämiskoordinaattori Pohjoinen lastensuojelu 20–22 -hanke

Ilmoittaudu viimeistään 8.12.2022 tästä linkistä. Kainuun soten työntekijät ilmoittautuvat koulutuskalenterista.

*********************************************************************

Systeeminen työote yhteisenä viitekehyksenä -koulutus

Työpaja I
Aika: to 6.10.2022 klo 12 - 16
Paikka: Teams-etäyhteys

Työpaja II
Aika: to 3.11.2022 klo 12 - 16
Paikka: Teams-etäyhteys

Koulutus on tarkoitettu Kainuun alueella lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisille. Koulutus on maksuton. Kou­lut­ta­ja­na toimii Päi­vi Pet­re­lius, Cu­rio­sa. Il­moit­tau­tu­mi­nen viimeistään 2.10.2022. Kai­nuun so­ten työn­te­ki­jät ilmoittautuvat kou­lu­tus­ka­len­te­rin kaut­ta, Kai­nuun alueen muut ammattilaiset säh­kö­pos­tit­se hen­riik­ka.kyl­lo­nen@kai­nuu.fi.

*********************************************************************
 

Kai­nuun osa­hank­kees­sa jär­jes­te­tään Per­he­te­ra­peut­ti­set pe­rus­teet -kou­lu­tus las­ten­suo­je­lun, per­he­työn ja lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lun työn­te­ki­jöil­le.

Mo­nia­lais­ten yh­teis­työ­käy­tän­tö­jen mal­lin­ta­mi­nen

Mo­nia­lai­set yh­teis­työ­käy­tän­nöt las­ten­suo­je­lus­sa -oh­jeet on otettu käyttöön. Oh­jei­siin on koot­tu mo­nia­lai­sia yh­teis­työ­käy­tän­tö­jä las­ten­suo­je­lun ja las­ten­suo­je­lun kes­keis­ten yh­teis­työ­ta­ho­jen väil­lä. Mo­nia­lais­ten yh­teis­työ­käy­tän­tö­jen ko­koa­mi­nen tu­kee ko­ko Kai­nuun osa­hank­keen ke­hit­tä­mis­työ­tä; ne kyt­key­ty­vät mo­nia­lai­nen jal­kau­tu­va työ­pa­ri­työ se­kä mo­nia­lai­nen pal­ve­lu­tar­peen ar­vioin­ti -mal­lei­hin.

Monialainen jalkautuva työparityö -mallin pilotointi

Kainuussa suunniteltiin monialainen jalkautuva työparityö -malli monialaisessa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Mallin pilotti käynnistyi Kainuun soten lastensuojelussa helmikuussa 2022. Malli on mallinnus jo tällä hetkellä toimivasta monialaisesta yhteistyöstä. Mallin avulla monialaista jalkautuvaa työparityötä laajennetaan käytettäväksi systemaattisesti. Mallissa on huomioitu systeeminen lastensuojelun työote. Malli on suunniteltu niin, että sen mukaista työskentelyä voidaan hyödyntää laajasti toimijaverkostossa. Pilotin väliarviointi toteutetaan keväällä 2022 ja loppuarviointi syksyllä 2022.

Tavoitteena monialainen palvelutarpeen arviointi

Monialainen palvelutarpeen arviointi -mallin suunnitteleminen on käynnissä. Mallin suunnittelun taustaksi tehtiin palvelutarpeen arvioinnin kartoitus muilta alueilta, jonka vastausmäärät jäivät niukaksi. Kainuun palvelutarpeen arvioinnin nykytilaa mallinnettiin ja kehittämistarpeita kartoitettiin kuvitteellisen case-työskentelyn avulla palvelutarpeen arviointia tekevien työntekijöiden, lapsiperheien sosiaalipalveluiden työntekijöiden sekä monialaisen projektiryhmän kanssa. Suunnittelutyö etenee koko ajan. Mallinnuksessa on tavoitteena huomioida myös systeemisen lastensuojelun toimintamalli. Mallinnuksen yhteydessä päivitetään palvelutarpeen arvioinnin työohje vastaamaan kehitettyä toimintamallia.

Lastensuojelun lomakkeiden sähköistäminen ja lastensuojelun Internet-sivujen päivittäminen

Lastensuojeluilmoitus, ennakollinen lastensuojeluilmoitus sekä yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen -lomakkeiden sähköistäminen on käynnissä. Kehittämistyö käynnistettiin päivittämällä lastensuojeluilmoituslomake ja yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen -lomake vastaamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kanta-asiakirjarakenteita. Päivitystyötä on tehty yhteistyössä Kainuun rakenneuudistus vv. 2020-2021 - alueellisen valmistelun tukena (KaRa) -hankkeen sekä Kainuun soten lastensuojelun digitaalisten palveluiden suunnittelijoiden kanssa. Seuraavassa vaiheessa aletaan suunnittelemaan sähköisiä lomakkeita. Ennakollinen lastensuojeluilmoituslomake sähköistetään myöhemmässä vaiheessa.

Päivittämistyö on käynnissä. Päivittämisessä on hyödynnetty lastensuojelun työntekijöiden, yhteistyötahojen sekä kokemusasiantuntijan näkemyksiä. Myös Kainuun soten digitaalisten palveluiden suunnittelijoiden työpanosta on hyödynnetty. Internet-sivuissa pyritään huomioimaan erityisesti asiakasnäkökulma sekä ammattilaisten tarpeet.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamisen työmenetelmien määrittäminen lastensuojelussa

Tavoitteena on määrittää lastensuojelussa systemaattisesti käytettävät työmenetelmät mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen, jotta asiakkaat pystytään ohjaamaan tarvittavien palveluiden piiriin. Menetelmien määrittämisessä hyödynnetään monialaisen projektiryhmän osaamista. Menetelmät kytkeytyvät hankkeen kehittämistyöhön; ne on tarkoitus sisällyttää kehitettäviin mallinnuksiin.

Lastensuojelun sisällön kuvaaminen yhteistyötahoille ja asiakasnäkökulman huomioiminen

Tavoitteena on lisätä yhteistyötahojen tietämystä lastensuojelusta. Kainuun soten lastensuojelussa on käynnissä prosessikuvausten päivittäminen. Prosessikuvaukset on tarkoitus avata yhteistyötahoille. Lisäksi suunnitteilla on lastensuojelun esittelyvideon tekeminen ja jakaminen. Myös muut hankkeen kehittämistoimet tukevat lastensuojelun sisällön kuvaamista yhteistyötahoille.

Han­ke te­kee tii­vis­tä yh­teis­työ­tä Au­ta Las­ta ry:n Ve­tu­roin­ti-toi­min­nan kans­sa. Li­säk­si pi­lo­teis­sa ke­rä­tään pa­lau­tet­ta myös asiak­kail­ta. Kai­nuus­sa on osallistettu kokemustoimijoita kehittämistyön tueksi.

Yksikön sijainti

Kainuun keskussairaala, E-rakennus.

Yksikön kuvaus

Kehitysvammaosasto tarjoaa tutkimus- ja kuntoutusjaksoja kainuulaisille kehitysvammaisille. Lääkehoito ja erilaiset toiminnalliset menetelmät sekä kommunikaation kehittäminen ovat oleellinen osa osastohoitoa.  Osastojakson aikana pidetään säännöllisiä hoitoneuvotteluja ja suunnitellaan potilaan hoitoa ja kuntoutusta yhdessä perheen ja/tai asumisyksikön henkilöstön kanssa.

Tavallisimmat potilaat/paikkamäärä

Osastolla on kuusi paikkaa, joista kolme on aikuisille ja kolme lapsille sekä nuorille. Potilailla on usein merkittäviä käyttäytymisen haasteita ja mielenterveysongelmia. Lääkehoito ja erilaiset toiminnalliset menetelmät sekä kommunikaation kehittäminen ovat oleellinen osa osastohoitoa.  Osastojakson aikana pidetään säännöllisiä hoitoneuvotteluja ja suunnitellaan potilaan hoitoa ja kuntoutusta yhdessä perheen ja/tai asumisyksikön henkilöstön kanssa.

Henkilökunta

Osastolla työskentelee sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä kehitysvammapoliklinikan lääkärin, kuntoutusohjaajan, puheterapeutin, psykologin, kommunikaatio-ohjaajan ja fysioterapeutin kanssa. Toiminta osastolla on kolmivuorotyötä.

Opiskelijat

Lähihoitajaopiskelijat, joilla on perushoitotyön jakso suoritettuna.

Osasto soveltuu sairaanhoitajaopiskelijoiden mielenterveystyön harjoittelupaikaksi.

Meillä voit oppia

• Ke­hi­tys­vam­ma­työtä
• Mie­len­ter­veys­työ­tä
• Kuntouttavaa työotetta
• Lääkehoitoa
• Ke­hi­tys­vam­ma­lais­ta ja it­se­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta se­kä nii­den to­teut­ta­mi­ses­ta päi­vit­täi­ses­sä työs­ken­te­lys­sä
• Kir­jaus­jär­jes­tel­män käy­ttöä
• Ennalta ehkäisemään ja toimimaan haastavissa tilanteissa
• Moniammatillista työskentelyä
• Vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä

Tervetuloa oppimaan!

Kehitysvammaosasto

Sotkamontie 13

E-rakennus

Yksikön esimiehen yhteystiedot

Anu Kuparinen

040 671 1039

Opiskelijavastaavat

Sonja Pajari (AMK), sonja.pajari@kainuu.fi

Ira-Krista Korhonen (KAO), ira.korhonen@kainuu.fi

Osoite:
Sotkamontie 13
uusi sairaala, 3.kerros
87100 Kajaani
käynti pääovesta F1

puhelin:
protetiikka ja purentafysiologia 040 1533 246
oikomishoito 040 6711 084

Aukioloaika:
ma –pe klo 8.00 – 14.00

Hankeaika: 9/2021 - 11/2022
Rahoitus: STM 80 %
Hankkeen hallinnoija: MIELI Suomen Mielenterveys ry

Tavoitteet:

Hankeen tavoitteena on kuntalaisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistuminen arkiympäristöissä ja asuinalueilla hallinnonalojen yhteistyöllä. Hankeen taustalla on Mielenterveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapa, joka lähtee ajatuksesta että kaikilla toimialoilla vaikutetaan mielenterveyteen, kuten hyvinvointiin ja terveyteen. Kuntalaisten hyvä mielenterveys edistää puolestaan kunnan muiden sektoreiden tavoitteiden saavuttamista. Hanke tukee kuntiin jäävää hyvinvoinnin- ja terveydenedistämistyötä Hyvän mielen kunta –konseptilla.

Kainuussa toteutettavalla osahankkeella on tavoitteena muodostaa käytännönläheinen ja kattava valikoima mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön toimintamalleja kuntien käyttöön.

Kainuun osahankkeen toimenpiteet:

Kainuun maakunta vastaa hankkeessa alueen toimijoiden mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön yhdyspintatyön mallintamisesta sekä yhteiskehittää vertaisoppimista yhdyspintatyössä Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. 7(10) Kainuun osahankkeessa mallinnetaan sitä, kuinka maakunnan asiantuntijuus ja rooli sote-järjestäjänä, kuntien hyte-työ, seurakunnat, järjestöt ja muut maakunnan olennaiset toimijat toteuttavat mielenterveyden edistämistä ja ehkäisevää päihdetyötä verkostomuotoisesti toimijoiden hyte-yhdyspinnalla. Tätä tuetaan toteuttamalla verkostojohtamisen koulutus. Mallinnus kattaa muun muassa eri toimijoiden roolit, tehtävät, vastuut ja asiantuntijuudet sekä niiden kytkennät toisiinsa ja sote-palvelujärjestelmään.

Mallinnuksessa jäsennetään verkostojohtamisen työtä eli minkälaisten toimintatapojen kautta verkostossa muodostetaan yhteiset tavoitteet sekä seurataan ja arvioidaan niitä. Lisäksi mallinnukseen sisällytetään tiedolla johtaminen mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudessa. Mallinnus toteutetaan Kainuussa, mutta sitä työstetään yhdessä Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakuntien kanssa ja siitä rakennetaan geneerinen malli, joka on sovellettavissa eri maakunnissa.

Kainuun mallinnus täydentää Kainuun HELLÄ-hanketta (Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelma) ja KaRa-hanketta (rakenneuudistus). Jälkimmäiseen sisältyy Itä-Suomen yliopiston kanssa toteutettava osio, jossa kehitetään vaikuttavan hyte-työn mittareita.