Ajankohtaista

Aikalisä on kainuulaisille nuorille miehille tarkoitettu palvelu, jossa saat: - sinulle nimetyn, oman ohjaajan - tukea elämäntilanteesi selvittelyssä - apua parhaiden ratkaisujen löytämiseen - tietoa palveluista Yhdessä ohjaajan kanssa voit käydä läpi aivan tavallisia ajankohtaisia asioitasi, jotka liittyvät esimerkiksi opiskeluun, asumiseen, raha-asioihin, ihmissuhteisiin ja terveyteen. Palveluun kannattaa tulla myös, jos päihteiden käyttö mietityttää, mieltä masentaa tai olet muuten huolissasi tilanteestasi. Aikalisässä saat henkilökohtaista tukea, tietoa ja rohkaisua asioittesi hoitamiseen. Tarvittaessa saat ohjausta myös sopivien palveluiden löytämiseen. Sovit käsiteltävistä asioista ja tapaamisten määrästä oman ohjaajasi kanssa. Kaikki Aikalisä-ohjaajat ovat koulutettuja ammattilaisia. Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta.

Lue lisää palvelusta oheisesta esitteestä ( tiedot päivitetty 06.08.2025).

Sivusto on vielä keskeneräinen, pahoittelemme.

Neuvonta ja ohjaus tukevat ikääntyneiden kainuulaisten kotona asumista. Ikääntyneille sekä heidän läheisille ja omaisille tarjotaan yleistä vanhuspalveluihin liittyvää tietoa. Kerrotaan eri palveluvaihtoehdoista, huomioidaan asiakkaan tarpeen mukaan omaisten ja läheisten antama apu sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut.

Sotainvalideille, joiden haitta-aste on vähintään 10 % Kainuun Sote järjestää omaishoidontukea, kotihoidon palveluja, asumispalveluja sekä erilaisia tukipalveluja. Sotainvalideille (10 %) palvelut perustuvat palvelutarpeen arvioon ja ovat sotainvalideille maksuttomia.

Tukipalveluina järjestetään mm.

● ateriapalvelua

● vaatehuoltopalvelua

● kylvetyspalvelua

● siivouspalvelua

● sosiaalihuoltona järjestettävä liikkumisen tuki

● saattaja- ja asiointipalvelua

● kuntouttava päivätoimintaa

● turvapalvelua

http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Kansalaisille_ja_yhteisoille/Korvaukset_ja_etuisuudet/Sotainvalidien_ja_rintamaveteraanien_etuudet

https://beta-sote.kainuu.fi/artikkelit/neuvonta-ikaantyneiden-palveluihin

Sidonnaisuudet

Hyvinvointialuelain 89 § säätää hyvinvointialueen luottamushenkilön ja viranhaltijan sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuudesta. Sidonnaisuusilmoituksia koskevan sääntelyn tarkoituksena on hyvinvointialueen päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen. Hyvinvointialueen luottamushenkilön ja viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. 

Ilmoitusvelvollisia ovat:

• aluehallituksen ja sen jaostojen jäsenet ja varajäsenet
• aluevaltuuston ja sen valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat
• lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat
• edellä mainittujen toimielinten esittelijät

Sidonnaisuusilmoitus on tehtävä oma-aloitteisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on valittu luottamustoimeen tai tehtävään. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on myös viivytyksettä ilmoitettava sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset ja päivitettävä vanhentuneet tiedot. Sidonnaisuusilmoitus on tehtävä myös silloin, jos sidonnaisuuksia ei ole. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset aluevaltuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta voi tarvittaessa kehottaa ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen tai täydentämään jo tehtyä ilmoitusta.

Vapaaehtoinen sidonnaisuusilmoitus annetaan samaa ohjelmaa käyttäen kuin lakisääteiset sidonnaisuusilmoituksetkin. Vapaaehtoisten sidonnaisuusilmoitusten kerääminen lisää päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, sillä muillakin kuin ilmoitusvelvollisilla luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla voi olla päätöksentekoon mahdollisesti vaikuttavia taloudellisia tai hallinnollisia sidoksia. Vapaaehtoisen sidonnaisuusilmoituksen täyttäminen katsotaan suostumuksen antamiseksi sidonnaisuusilmoituksen julkaisuun. 

Kainuun hyvinvointialueen sidonnaisuusrekisteri

Sidonnaisuusrekisteri 2025-2029

Sidonnaisuuksien ilmoittaminen-ohje

Tietosuojaseloste

Aluevaltuusto

Alue­val­tuus­tol­la on kaik­ki lain hy­vin­voin­tia­lueis­ta (611/2021) 22 §:n mu­kaan alue­val­tuus­tol­le kuu­lu­vat teh­tä­vät.

Aluehallitus

Hal­li­tus joh­taa hy­vin­voin­tia­lueen toi­min­taa, hal­lin­toa ja ta­lout­ta, jois­ta käy­tän­nön ta­sol­la vas­taa hy­vin­voin­tia­lue­joh­ta­ja omi­ne alai­si­neen.

Lautakunnat ja jaostot

Lautakunnat ja jaostot

Vaikuttamistoimielimet

Vaikuttamistoimielimet

Luottamushenkilöiden ohjeet ja lomakkeet

Luottamushenkilöiden ohjeet ja lomakkeet

Siirry sivulle

Älä pelkää hakea apua, jos tunnistat itsestäsi näitä seuraavia tuntemuksia eivätkä ne poistu kuukauden sisällä tai tuntuvat yhä pahenevan. Ota yhteyttä terveysasemaan, työterveyshuoltoon tai mielenterveyspalveluihin.

• Tunnet jatkuvaa ahdistusta, olet masentunut ja jännittynyt
• Nukkuminen on vaikeaa ja rauhatonta.
• Keskittyminen on vaikeaa ja työnteko ei onnistu.
• Ei löydä ketään kenelle puhua.
• Olet eristäytynyt läheisistäsi ja tunnet elämäsi turhaksi.
• Turvaudut ahdistuksessa suuriin määriin lääkkeitä, alkoholia tai muita päihteitä.
• Mietit itsemurhaa tai käyttäydyt itsetuhoisesti.

Mieltä järkyttävän kriisin jälkeen voit tuntea ruumiillisia ja henkisiä reaktioita.

Tapahtuma ja sen yksityiskohdat saattavat palata mieleesi jatkuvasti ja uni saattaa häiriintyä. Vaikeus keskittyä, ärtyneisyys ja pettymys ovat tyypillisiä mielentiloja, saatat myös vaatia itsellesi tilaa olla yksin. Tällaiset tapahtuman jälkivaikutukset voivat kestää muutamasta päivästä viikkoihin.

Ihmisten reagointi on kuitenkin aina yksilöllistä. Vaikka joku toinen kävisi läpi kaikki nämä tunteet, ei toinen välttämättä näytä reagoivan ollenkaan.

Traumaterapiakeskus

Lisää kriisitietoa löydät Traumaterapiakeskuksen verkkopalvelusta

Siirry palveluun

Saatuamme tiedon meille läheisen ihmisen kuolemasta, tuo tieto ei tunnu todelta. Sitä on vaikea uskoa. Kyseessä on mielen suojautuminen sellaiselta tiedolta, mitä se ei heti pysty ottamaan vastaan, se vaatii sopeutumisaikaa. Joskus ihmetellään myös sitä, että tällaisen järkyttävän tiedon vastaanottaminen ei tunnu miltään. On vain turta olo. Tämä saattaa tuottaa voimakkaita syyllisyydentunteita: minulle läheinen ihminen on kuollut ja minusta ei tunnu miltään. Kysymyksessä on kuitenkin ihmiselle tyypillinen sokkireaktio.

Vasta vähitellen saamamme järkyttävä tieto muuttuu todeksi mielessämme. Tällöin tulevat todelliset menetyksen tunteet ja ajatukset: järkytys tapahtuneesta, suru, kaipaus, ikävä, tyhjyys, epätoivo. Ajatukset täyttyvät toisaalta miksi-kysymyksillä ja toisaalta kysymyksillä, jotka liittyvät tapahtuneeseen ja muistoilla.

Ajatukset saattavat keskittyä tapahtuman epäoikeudenmukaisuuteen, syyllisten etsintään, omiin syyllisyydentunteisiin ja katkeruuden tunteisiin. Pelko tulevaisuudesta, pelko, että voi menettää myös muut läheiset ihmiset, saattaa vallata mielen. Yleinen tunne on myös viha ja suuttumus kuollutta kohtaan siitä, että hän jätti surijan tänne yksin kaipaamaan ja selviytymään.

Tyypillisiä jälkireaktioita tällaisessa tilanteessa ovat muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet. Unettomuus ja unihäiriöt ovat yleisiä. Toisaalta myös voimakas väsymys ja suuri unen tarve. Muita yleisiä jälkireaktioita ovat ärtyvyys, kärsivällisyyden puute ja tyytymättömyyden tunteet. Nämä tunteet kohdistuvat usein myös omaisiin ja muihin läheisiin ihmisiin. Tapahtuma saattaa johtaa elämänarvojen pohdintaan ja uudelleen arviointiin. Tyypillistä tällaisissa tilanteissa on myös oman elämän läpikäyminen muistojen ja mielikuvien muodossa.

Kaikki ylläkuvatut reaktiot ovat normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen. Ne kertovat siitä, että järkyttävän kokemuksen aiheuttama välttämätön psyykkinen sopeutuminen on meneillään. Se, kuinka voimakkaita reaktiot ovat ja kuinka pitkään ne jatkuvat, vaihtelevat yksilöstä toiseen. Jotkut reagoivat voimakkaasti, toiset lievemmin.

Kuoleman kohdatessa ja surussa voidaan antaa muutamia  neuvoja, joista voi olla hyötyä. Jaa surusi, ajatuksesi ja tunteesi muiden ihmisten kanssa. Vältä yksinoloa.

Älä yritä tunkea pois mielestäsi tapahtumaan liittyviä mielikuvia, ajatuksia, muistoja ja tunteita ensimmäisten viikkojen aikana läheisen ihmisen kuoleman jälkeen, vaan käy niitä läpi sekä ajatuksissasi että puhu niistä mahdollisimman paljon.

 Älä puhu vain siitä, mitä on tapahtunut vaan puhu myös ajatuksista ja tunteistasi tapahtuman yhteydessä ja sen jälkeen. Ei haittaa, vaikka tuntuu, että puhut samat asiat uudelleen ja uudelleen. Yritä säilyttää mahdollisimman paljon normaaleja elämän rutiinejasi.

Läheisen ihmisen menetyksestä toipumista edistää olennaisesti tapahtuneiden tosiasioiden ja niihin liittyvien ajatusten ja tunteiden perusteellinen läpikäynti niiden kanssa, jotka olivat osallisina tapahtumassa sekä lähiomaisten ja -ystävien kanssa lähipäivinä tapahtuman jälkeen. Jotta tällainen psykologinen jälkipuinti-istunto voidaan järjestää, ota yhteyttä päivystyspoliklinikan sairaanhoitajapäivystykseen, ja kerro mitä on tapahtunut ja anna yhteystietosi. Sinuun tullaan ottamaan yhteyttä mahdollisimman pian jälkipuinti-istunnon järjestämiseksi.

Suru on pitkäaikainen prosessi ja se vaatii kärsivällisyyttä sekä itseltä että ympärillä olevilta ihmisiltä. Yleensä ensimmäinen vuosi on raskain, koska se sisältää jatkuvasti uusia tilanteita, jotka muistuttavat menetyksestä. On kuitenkin tärkeää, että jossain vaiheessa pystyy irrottamaan otteen menetetystä ja jatkamaan omaa elämäänsä.

Matka kuoleman hyväksymiseen voi olla pitkä, mutta se on ainut päämäärä, mihin kannattaa pyrkiä. On tarkoituksenmukaista käydä läpi kaikki negatiivisetkin tunteet kuten suru, kieltäminen, katkeruus, viha, epäoikeudenmukaisuus, epäusko, tuska, luovuttaminen ja sitten päästää niistä irti .  On tärkeää saada käydä läpi suruprosessia omaan tahtiinsa ja omalla tavallaan. Ei tarvitse jaksaa kuin hetken kerrallaan. Ei tarvitse olla reipas. On lupa luovuttaa ja pyytää apua. Pääasia, että uskaltaa surra ja tuoda tunteet ulos, jotta ne eivät jää jumituksiksi kehoon tai käsittelemättömiksi asioiksi mieleen.

Tiedoksi vainajan omaisille

Toi­vom­me, et­tä seu­raa­vis­ta tie­dois­ta on apua lä­hei­sen­ne kuo­le­maan liit­ty­vien asioi­den hoi­dos­sa.

Siirry sivulle