Ajankohtaista

Ke­hon­huol­to, ke­hon­muu­tok­set ja lii­kun­ta (fy­sio­te­ra­pia)

Val­men­nuk­ses­sa pe­reh­dy­tään lan­tion­poh­jan li­has­ten toi­min­taan ja nii­den har­joit­ta­mi­seen. Kes­kus­te­lem­me ryh­din mer­ki­tyk­ses­tä ras­kau­sai­ka­na ja sen jäl­keen se­kä ras­kau­sa­jan lii­kun­nas­ta. Li­säk­si kä­si­tel­lään er­go­no­mian ja ren­tou­tu­mi­sen mer­ki­tys­tä niin ras­kau­sai­ka­na kuin sen jäl­keen.

Lan­tio­poh­jan li­hak­set toi­mi­vat poh­ja­na si­säe­li­mil­le se­kä yh­des­sä mui­den kes­ki­var­ta­lon li­has­ten kans­sa lan­ne­se­län tu­ke­na. Niil­lä on vah­va mer­ki­tys, niin nais­ten, kuin mies­ten sek­suaa­li­toi­min­nois­sa ja -nau­tin­nois­sa. Ras­kau­sa­jan hor­mo­ni­muu­tok­set se­kä syn­ny­tys vai­kut­ta­vat lan­tio­poh­jan li­has­ten ra­ken­tee­seen ja toi­min­taan. Lan­tio­poh­jan li­has­ten hal­lin­nal­la on mer­ki­tys­tä myös syn­ny­tyk­sen ete­ne­mi­ses­sä. Li­has­ten hei­ken­ty­nyt toi­min­ta voi joh­taa lan­tio­poh­jan li­has­ten toi­min­ta­häi­riöön. Näi­den vuok­si lan­tio­poh­jan li­has­ten har­joit­te­lu on hy­vä aloit­taa jo ras­kau­sai­ka­na.

Ras­kau­sa­jan lii­kun­ta pa­ran­taa kun­toa, ko­hen­taa mie­lia­laa ja aut­taa sel­viy­ty­mään ras­kau­sa­jan fyy­si­ses­tä ra­si­tuk­ses­ta. Lii­kun­taa voi har­ras­taa lä­pi ras­kau­sa­jan omaa ke­hoa kuun­nel­len. Syn­ny­tyk­sen jäl­keen lii­kun­ta aut­taa pa­lau­tu­maan ras­kau­sa­jas­ta. Rau­hal­li­sen lii­kun­nan voi aloit­taa  he­ti syn­ny­tyk­sen jäl­keen. Tär­kein­tä on aloit­taa har­joit­te­lu lan­tio­poh­jan li­hak­sis­ta. Sel­kä­lii­ton si­vuil­ta löy­tyy Odot­ta­van sel­kä- opas, jos­sa on mo­ni­puo­li­sia har­joi­tuk­sia jot­ka so­vel­tu­vat hy­vin ras­kau­sai­ka­na se­kä he­ti ras­kau­sa­jan jäl­keen teh­tä­vik­si.

Hor­mo­ni­toi­min­nan muu­tok­set vai­kut­ta­vat ryh­tiin. Omaa ryh­tiä on hy­vä tark­kail­la, tie­dos­taa se­kä har­joi­tel­la ko­ko ras­kau­den ajan ja sen jäl­keen. Er­go­no­mias­ta huo­leh­ti­mi­nen on tär­keää fyy­si­sen jak­sa­mi­sen vuok­si. Hen­gi­tyk­sel­lä ja hen­gi­tys­ryt­mil­lä on vai­ku­tus ren­tou­tu­mi­seen. Ren­tou­tu­mi­nen on tär­keää ki­vun hal­lin­nan kan­nal­ta niin ras­kau­sai­ka­na, sen jäl­keen kuin syn­ny­tyk­ses­sä­kin.

Odottavien lihashuolto

Katso videon linkit ja muut ohjeet täältä:

• Odottavat äidit ja vauvat

Ras­kaus on psyyk­ki­nen pro­ses­si jo­ka he­rät­tää van­hem­mis­sa mo­nen­lai­sia tun­tei­ta. Mo­lem­pien van­hem­pien pro­ses­sit ovat yh­tä tär­kei­tä ja mer­ki­tyk­sel­li­siä vaik­ka ovat luon­nol­li­ses­ti eri­lai­sia. Tu­le­vat van­hem­mat käy­vät mie­les­sään lä­pi muu­tok­sia se­kä mie­len et­tä ke­hon ta­sol­la. On ta­val­lis­ta et­tä omat lap­suu­den ko­ke­muk­set tu­le­vat aja­tuk­siin ai­kai­sem­paa enem­män. Psyyk­ki­sen pro­ses­sin tu­lok­se­na syn­tyy mie­li­ku­va vau­vas­ta ja it­ses­tä van­hem­pa­na.

Ras­kau­den en­sim­mäi­sen kol­man­nek­sen ai­ka­na aja­tus ras­kau­des­ta täyt­tää usein äi­din mie­len. Äi­din ko­ke­ma vä­sy­mys liit­tyy pait­si fyy­si­siin muu­tok­siin myös psyyk­ki­seen työs­tä­mi­seen. Tun­tei­den ris­ti­rii­tai­suus on ta­val­lis­ta ja usein omat elä­män­ta­vat tu­le­vat uu­del­leen ar­vioi­ta­vak­si. 
Isät­kin al­ka­vat poh­ti­maan uut­ta tu­le­vaa elä­män­muu­tos­ta ja si­tä kaik­kea mi­tä muu­tos tuo tul­les­saan.

Ras­kau­den kes­kim­mäi­nen kol­man­nes kat­so­taan al­ka­vak­si kun äi­ti tun­nis­taa vau­van liik­keet. Ras­kaus tu­lee nä­ky­väk­si ja vau­va per­soo­nak­si äi­din mie­leen. Van­hem­mat al­ka­vat poh­ti­maan mil­lai­nen vau­va on, mil­tä hän näyt­tää ja mil­lai­nen luon­ne hä­nel­lä on? Puo­li­so on voi­nut ko­kea, et­tä äi­ti on pi­dem­mäl­lä omas­sa van­hem­muu­des­saan, kos­ka äi­ti kan­taa vau­vaa si­säl­lään. Täs­tä ei kui­ten­kaan kan­na­ta ko­kea alem­muu­den­tun­toa. Lap­sel­le on vain hy­väk­si, et­tä on kak­si eri ta­val­la toi­mi­vaa van­hem­paa. Toi­nen van­hem­mis­ta an­taa ra­vin­non ja sy­lin eri ta­val­la kuin toi­nen, mut­ta on sil­ti vau­val­le yh­tä lä­hei­nen, tär­keä ja ra­kas. Nyt myös on se ai­ka, jol­loin puo­li­so voi äi­din vat­san pääl­tä tun­nus­tel­la vau­van pot­ku­ja. Vau­val­le voi li­säk­si ju­tel­la ja lau­laa, hän kuu­lee ää­net ja tun­nis­taa nä­mä myö­hem­min myös syn­nyt­tyään.

Ras­kau­den vii­mei­sel­lä kol­man­nek­sel­la mie­li­ku­vat vau­vas­ta hie­man vä­he­ne­vät ja van­hem­pien aja­tuk­set siir­ty­vät jo tu­le­vaan syn­ny­tyk­seen ja vau­va-ar­keen. Van­hem­mat odot­ta­vat jo ko­vas­ti nä­ke­vän­sä vau­van, toi­saal­ta tu­le­vai­suus voi tun­tua jän­nit­tä­väl­tä tai pe­lot­ta­val­ta­kin.
 

• MLL, Ras­kau­sai­ka
• Väes­tö­liit­to ry, Hy­vä ky­sy­mys
• Ter­veys­ky­lä, Nais­ta­lo | Ter­veys­ky­lä.fi (ter­veys­ky­la.fi)
• Oma­per­he

Ra­vit­se­mus

Ras­kau­den lop­pu­vai­hees­sa päi­vit­täi­nen ener­gian tar­ve on noin 300kcal suu­rem­pi kuin en­nen ras­kaut­ta. Kui­ten­kin ra­vin­non laa­dul­la on ai­kai­sem­paa suu­rem­pi mer­ki­tys. Ime­ty­sai­ka­na ener­gian tar­ve nou­see noin 500kcal vuo­ro­kau­des­sa en­sim­mäi­sen kuu­den ime­tys­kuu­kau­den ajan. Tie­tyt ruo­ka-ai­neet ovat edel­leen väl­tet­tä­viä mut­ta äi­din mo­ni­puo­li­nen ruo­ka­va­lio on tär­keä. Äi­ti voi vai­kut­taa mm. rin­ta­mai­don ras­van­laa­tuun ja ve­si­liu­kois­ten vi­ta­mii­nien mää­rään. Äi­din mo­ni­puo­li­nen ruo­ka­va­lio ime­ty­sai­ka­na vä­hen­tää lap­sen al­ler­gia­ris­kiä. Ime­tys aut­taa äi­tiä pai­non­hal­lin­nas­sa, var­si­nais­ta laih­dut­ta­mis­ta ei kui­ten­kaan suo­si­tel­la ime­ty­sai­ka­na.

Lap­si­per­heen ar­jes­sa sään­nöl­li­nen ate­ria­ryt­mi ja mo­ni­puo­li­nen ruo­ka­va­lio ovat hy­vien ruo­ka­tot­tu­mus­ten pe­rus­ta. Ter­veel­li­sen ruo­ka­va­lion pe­rus­ta­na voi­daan käyt­tää ruo­ka­kol­mio­ta. Kui­ten­kin ko­ko­nai­suus rat­kai­see, yk­sit­täi­nen ruo­ka-ai­ne ei tee ruo­ka­va­lios­ta hy­vää tai huo­noa. Lap­sen ter­vet­tä suh­tau­tu­mis­ta ruo­kaan tu­kee myön­tei­nen ruo­ka­pu­he ja van­hem­pien jous­ta­va suh­de ruo­kaan. Ko­ko per­heen yh­tei­nen ruo­kai­lu­het­ki oli­si hy­vä jär­jes­tää päi­vit­täin.

• THL, ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set
• Neu­vo­kas per­he, Ruo­ka ja syö­mi­nen
• Ruo­ka­vi­ras­to, Elin­tar­vik­kei­den tur­val­li­sen käy­tön oh­jeet

Suun­ter­veys

Lap­sen suun ter­vey­den tu­ke­mi­nen al­kaa jo äi­din odo­tus vai­hees­sa, sil­lä si­kiön ham­pai­den ke­hi­tys al­kaa 4 vii­kon iäs­sä. Odot­ta­van äi­din on hy­vä syö­dä mo­ni­puo­lis­ta ra­vin­toa, jot­ta si­kiö saa tar­vit­ta­vat ra­ken­nu­sai­neet. Tu­pa­koin­tia ja päih­tei­den käyt­töä tu­lee vält­tää ko­ko ras­kau­den ajan. Van­hem­pien on hy­vä käy­dä ham­mas­hoi­dos­sa en­nen vau­van syn­ty­mää, jot­ta suun hai­tal­lis­ten bak­tee­rei­den ta­so on mah­dol­li­sim­man al­hai­nen. Van­hem­pien ksy­li­to­lin käyt­tö vä­hen­tää bak­tee­rei­den mää­rää syl­jes­sä. Rei­kiä ai­heut­ta­va bak­tee­ri tart­tuu lap­sen ham­pai­siin syl­jen vä­li­tyk­sel­lä.

Ham­pai­den puh­kea­mi­sen yh­tey­des­sä syl­jen eri­tys voi­mis­tuu, lap­si voi ol­la är­tyi­sä, ike­niä ku­tit­taa ja kuu­mei­lua voi esiin­tyä. Vau­van ham­pai­den hoi­to al­kaa he­ti en­sim­mäi­sen ham­paan puh­je­tes­sa. Har­jaus suo­si­tus on kak­si ker­taa päi­väs­sä ja ham­mas­tah­naa lai­te­taan pie­ni si­pai­su ham­mas­har­jan pääl­le vain ker­ran päi­väs­sä. Sään­nöl­li­nen ate­ria­ryt­mi ja ve­si ja­no­juo­ma­na luo­vat hy­vän poh­jan suun ter­vey­del­le. Ma­kei­den käyt­töä tu­lee ra­joit­taa. Eri­to­ten me­hut saa­vat pie­nen lap­sen ham­paat hel­pos­ti rei­kiin­ty­mään. Tut­ti ja tut­ti­pul­lo voi­vat ol­la käy­tös­sä ai­na 1,5 ikään saak­ka. Lap­sen luon­tai­nen ime­mis­tar­ve heik­ke­nee 8 kk iäs­tä al­kaen, jol­loin luo­pu­mi­nen tut­ti­pul­los­ta ja tu­tis­ta al­kaa hil­jal­leen. Vau­van suun en­si­tar­kas­tus on 6 kk iäs­sä neu­vo­las­sa ja noin vuo­den iäs­sä ham­mas­hoi­to­las­sa.

Ter­ve­tu­loa kes­kus­te­le­maan las­ten ham­mas­hoi­dos­ta per­he­val­men­nuk­seen, sil­lä lap­sen ham­pai­den tu­li­si säi­lyä eh­ji­nä ko­ko elä­män! Opi­taan yh­des­sä hy­vä suun­hoi­to ta­vat ja kan­ne­taan vas­tuu las­ten ham­pais­ta.

• Suo­men Ham­mas­lää­kä­ri­liit­to, Ras­kaus ja suun­ter­veys

Päih­teet ja me­dia

Jo­kai­nen van­hem­pi toi­voo lap­sel­leen pa­ras­ta; vä­sy­mys, näl­kä, st­res­si ja päih­teet vai­kut­ta­vas­ti ne­ga­tii­vi­ses­ti vau­vaan jo ras­kau­sai­ka­na. Päih­teis­tä on syy­tä luo­pua ras­kau­sai­ka­na ko­ko­naan, tar­vit­taes­sa apua on saa­ta­vil­la. Se­kä ak­tii­vi­nen, et­tä pas­sii­vi­nen tu­pa­koin­ti on ris­ki ke­hit­ty­väl­le si­kiöl­le se­kä kas­va­val­le, ke­hi­ty­siäs­sä ole­val­le lap­sel­le. Ni­ko­tii­ni, hä­kä ja muut myr­kyt kul­keu­tu­vat suo­raan si­kiöön is­tu­kan ja na­pa­nuo­ran kaut­ta se­kä ni­ko­tii­ni kul­keu­tuu äi­din­mai­toon. Kan­na­bik­sen vai­kut­ta­va ai­ne THC lä­päi­see hel­pos­ti is­tu­kan, mi­kä al­tis­taa si­kiön en­ne­nai­kai­suu­del­le. Vää­rin­käy­tet­tyi­nä rau­hoit­ta­vat- ja uni­lääk­keet voi­vat ai­heut­taa si­kiöl­le epä­muo­dos­tu­mia. Vas­ta­syn­ty­nyt voi kär­siä ikä­vis­tä vie­ro­tu­soi­reis­ta. Suo­ma­lais­ten al­ko­ho­lin­ku­lu­tus on las­ke­nut vii­me vuo­si­na, mut­ta edel­leen suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta ai­kui­sis­ta käyt­tää al­ko­ho­lia run­saas­ti, mi­kä ai­heut­taa ter­vey­del­li­siä, so­siaa­li­sia ja ta­lou­del­li­sia hait­to­ja. Ras­kau­sai­ka­na si­kiön ja vas­ta­syn­ty­neen ve­ren al­ko­ho­li­pi­toi­suus on sa­ma kuin äi­dil­lä. Al­ko­ho­li on suu­rin yk­sit­täi­nen ke­hi­tys­vam­mai­suu­den ai­heut­ta­ja (FASD). Van­hem­pien päih­tei­den­käyt­tö ai­heut­taa lap­sel­le akuut­te­ja ja py­sy­viä hait­to­ja. Koh­tuu­käy­tön ra­jaa lap­sen nä­kö­kul­mas­ta ei ole. Van­hem­mat ei­vät ai­na tu­le aja­tel­leek­si, mil­tä hei­dän päih­tei­den­käyt­tö näyt­tää ja tun­tuu lap­ses­ta.

Me­dia ja di­gi­pe­lit ovat osa tä­män päi­vän lap­si­per­heen ar­kea. Pie­ni lap­si kai­paa syn­ty­mäs­tään saak­ka so­siaa­lis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Ei­hän oma me­dian­käyt­tö­si vie lii­kaa ai­kaa lap­sel­ta? Pie­ni lap­si ei tar­vit­se te­le­vi­sios­ta tai tie­to­ko­nei­ta ke­hi­tyk­sen­sä tuek­si. Taa­pe­roi­käi­sen kans­sa voi yh­des­sä, pie­ni het­kiä ker­ral­laan, ope­tel­la te­le­vi­sion, tie­to­ko­neen ja äly­lait­tei­den käyt­töä. Lap­si ot­taa mal­lia ai­kui­sen me­dian­käy­tös­tä. Sään­nöl­li­nen ar­ki­ryt­mi suo­jaa par­hai­ten las­ta di­gi­pe­li- ja me­dia­käy­tön on­gel­mil­ta tu­le­vai­suu­des­sa.

Avoin kes­kus­te­lu per­hees­sä on tär­keää. On­ko oma suh­tau­tu­mi­se­si päih­tei­siin ja di­gi­lait­tei­siin sel­lai­nen, jon­ka toi­voi­sit lap­se­si pe­ri­vän? On hy­vä muis­taa, et­tä las­ten hy­vä on myös van­hem­pien hy­vä. Lap­si muo­dos­taa kä­si­tyk­sen­sä elä­mäs­tä sen pe­rus­teel­la, mil­lais­ta on omas­sa ko­to­na. 

• MLL, Lap­set ja me­dia
• MLL, Van­hem­pi juo lii­kaa

Pa­ri­suh­de ja sek­suaa­li­suus

Van­hem­muu­den myö­tä pa­ri­suh­de muut­taa luon­nol­li­ses­ti muo­toaan. Myös sek­suaa­li­suu­teen liit­ty­vät toi­veet ja tar­peet usein muut­tu­vat. On hy­vä kes­kus­tel­la jo ras­kau­sai­ka­na sii­tä, kuin­ka pi­de­tään huol­ta sii­tä, et­tä omat ja toi­sen tar­peet tu­li­si­vat huo­mioi­duik­si vau­va-ar­jes­sa. Hy­vin­voi­va pa­ri­suh­de on per­heen ki­vi­jal­ka. Kai­nuus­sa Per­he­neu­vo­la | Kai­nuun hy­vin­voin­tia­lue tar­joaa tu­kea myös las­ta odot­ta­vil­le per­heil­le. Omasoten kautta voi varata pariskunta- tai henkilökohtaisen perhevalmennusajan perheneuvolaan. 

• Oma­per­he

Sek­suaa­li­suus ras­kau­sai­ka­na:

• Nais­ta­lo, Ras­kaus ja sek­suaa­li­suus | Nais­ta­lo |

Sek­suaa­li­suus syn­ny­tyk­sen jäl­keen:

• Nais­ta­lo, Sek­suaa­li­suus pa­ri­suh­tees­sa syn­ny­tyk­sen jäl­keen | Nais­ta­lo |
• Nais­ta­lo, Pa­ri­suh­de ja sek­suaa­li­suus syn­ny­tyk­sen jäl­keen | Nais­ta­lo |

Syn­ny­tyk­ses­tä toi­pu­mi­nen:

• Nais­ta­lo, Syn­ny­tyk­ses­tä toi­pu­mi­nen | Nais­ta­lo |

Per­he ja pa­ri­suh­de:

• Väes­tö­liit­to, Väes­tö­liit­to vah­vis­taa hy­vin­voin­tia ja ih­mis­ten vä­lis­tä yh­teyt­tä
• Väes­tö­liit­to ry, Hy­vä ky­sy­mys - Kun elä­mä as­kar­rut­taa 

Ime­tys ja vau­van­hoi­to

Ter­ve­tu­loa Per­hei­den pe­sä­ko­loon Lin­nan­tauk­sen seu­ra­kun­ta­kes­kuk­sel­le (Kap­las­tie 2) jo­ka kuu­kau­den vii­mei­nen kes­ki­viik­ko klo 9-11! Ajan­koh­dan osal­lis­tu­mi­sel­le saat­te va­li­ta it­se mis­sä ta­han­sa ras­kau­den vai­hees­sa. Ky­sei­sel­lä ker­ral­la kä­sit­te­lem­me ime­tys­tä ja vau­van­hoi­toa. Mu­ka­na ta­paa­mi­sel­la on ter­vey­den­hoi­ta­jan li­säk­si ime­tys­kä­ti­lö. Ta­voit­tee­na on ja­kaa tie­toa ime-tyk­sen lu­kui­sis­ta hyö­dyis­tä se­kä äi­din et­tä vau­van nä­kö­kul­mas­ta ja ja­kaa tie­toa mm. vau­van imuot­tees­ta, ime­ty­sa­sen­nois­ta, ime­tyk­sen tu­ki­vä­li­neis­tä se­kä mah­dol­li­sis­ta pul­ma­ti­lan­teis­ta ime­tys­tai­pa­leel­la. Li­säk­si käym­me lä­pi vau­van kä­sit­te­lyä ja pe­rus­hoi­toa.

• Ime­tyk­sen tu­ki ry, Ime­tys
• Nais­ta­lo, Vas­ta­syn­ty­neen pe­rus­hoi­to | Nais­ta­lo |
• MLL, Lap­sen kas­vu ja ke­hi­tys - Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­liit­to (mll.fi)

Tu­tus­tu­mi­nen syn­ny­tys­sai­raa­laan

En­sio­dot­ta­jil­la on mah­dol­li­suus käy­dä tu­tus­tu­mas­sa syn­ny­tys­sa­lin ti­loi­hin ras­kau­sai­ka­na. Syn­ny­tys­sa­liin tu­tus­tu­mis­käyn­ti va­ra­taan Kai­nuun Oma­so­te :n kaut­ta, kun rv30 on täyn­nä. Tar­kem­mat oh­jeet tu­tus­tu­mis­käyn­nin va­raa­mi­seen saat omal­ta ter­vey­den­hoi­ta­jal­ta­si.

Val­men­nuk­seen tu­le­vien toi­vo­taan tu­tus­tu­van en­nak­koon Ter­veys­ky­län val­men­nu­so­sioon Syn­ny­tys se­kä Syn­ny­tä Ka­jaa­nis­sa | Kai­nuun hy­vin­voin­tia­lue – si­vus­tol­ta löy­ty­vään ma­te­riaa­liin.

Ta­voit­tee­na on tyy­ty­väi­nen syn­nyt­tä­jä, ter­ve hy­vin­voi­va vas­ta­syn­ty­nyt ja per­he. Käyn­ti val­mis­taa syn­nyt­tä­jää luot­ta­vai­ses­ti koh­taa­maan syn­ny­tyk­sen­sä ja vah­vis­taa äi­din ti­lan­teen hal­lin­ta­ky­kyä. Tar­koi­tuk­se­na on vah­vis­taa ja tu­kea kas­vua van­hem­muu­teen ja an­taa hy­vän alun vuo­ro­vai­ku­tus­suh­teel­le van­hem­pien ja vas­ta­syn­ty­neen vä­lil­lä.
Tu­tus­tum­me käyn­nil­lä, ti­lan­teen sal­lies­sa, se­kä syn­ny­tys­sa­lin et­tä vas­ta­syn­ty­nei­den tark­kai­lu- ja lap­si­vuo­deo­sas­ton ti­loi­hin. Kes­kus­te­lem­me sai­raa­laan läh­te­mi­ses­tä su­pis­tus­ten al­kaes­sa, lap­si­ve­den­me­non yh­tey­des­sä se­kä kuin­ka toi­mia, jos odot­ta­jal­la on lop­pu­ras­kau­des­sa ve­ris­tä vuo­toa tai voi­ma­kas­ta ki­pua koh­dun alueel­la. Käym­me lä­pi sai­raa­laan saa­pu­mis­ta se­kä sii­tä mi­tä syn­ny­tys­sa­lis­sa ta­pah­tuu syn­nyt­tä­jän sin­ne tul­tua.

Pää­pai­no käyn­nil­lä on nor­maa­lis­sa ala­tie­syn­ny­tyk­ses­sä, jon­ka vai­heet käym­me lä­pi. Kes­kus­te­lem­me sii­tä, mi­ten syn­nyt­tä­jä it­se voi avau­tu­mis­vai­hees­sa vai­kut­taa syn­ny­tyk­sen ete­ne­mi­seen ja vau­van las­keu­tu­mi­seen/oi­keaan asen­toon ha­keu­tu­mi­seen lan­tios­sa. Puo­li­son/tu­ki­hen­ki­lön roo­lis­ta syn­ny­tyk­ses­sä kes­kus­te­lem­me myös. Käym­me lä­pi luon­non­mu­kai­sia ki­vun­lie­vi­tys­kei­no­ja ja kan­nus­tam­me nii­tä ko­kei­le­maan. Ker­rom­me myös eri­lai­sis­ta lääk­keel­li­sis­tä ki­vun­lie­vi­tys­vaih­toeh­dois­ta.

Var­hai­nen vuo­ro­vai­ku­tus, en­si-iho­kon­tak­ti ja en­si-ime­tys ovat myös tär­keäs­sä osas­sa täl­lä käyn­nil­lä.

Val­men­nus­käyn­nin päät­teek­si teil­lä on mah­dol­li­suus jää­dä kes­kus­te­le­maan myös miel­tä as­kar­rut­ta­vis­ta asiois­ta.

• Oma­per­he- syn­ny­tys 
   
• Syn­nyt­tä­mi­seen läh­te­mi­sen kri­tee­rit