Ajankohtaista

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi vähentää riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen. 

Hyvinvoivat ihmiset jakavat hyvinvointia ympärilleen, ja hyvinvoivan ihmisen tarve käyttää väkivaltaa on vähäisempi.

• On tärkeää pysähtyä ja pohtia, miten itse jaksan ja mitkä ovat minun voimavarani. 

• Voinko tunnistaa alueita omassa hyvinvoinnissani, joissa voisi olla hyvä lähteä hakemaan muutosta? 

• Kuinka voin lisätä omaa hyvinvointiani?"

Ter­veel­li­sen elä­män pe­rus­pi­la­rei­ta ovat:

• lii­kun­ta
• oi­kean­lai­nen ra­vin­to
• riit­tä­vä uni, lepo 
• mie­le­käs te­ke­mi­nen, joka lisää voimavaroja ja hyvinvointia. 

On tärkeää tietää, että väkivallan kokemukset voivat vaikuttaa kehoon, mieleen ja vireystasoon.

Hy­vä mie­len­ter­veys on yk­si­lön elä­män­laa­tua ja toi­min­ta­ky­kyä li­sää­vä voi­ma­va­ra, jo­ta voi­daan vah­vis­taa lä­pi elä­män. Mielen hyvinvointi rakentuu monesta eri asiasta: arjen rytmistä, elämänhallinnasta, tyytyväisyydestä itseensä, fyysisestä terveydestä ja mielenterveydestä, toimivista ihmissuhteista ja mielekkyyden kokemuksesta. Jokainen voi valinnoillaan vahvistaa ja edistää paitsi omaa, myös läheistensä mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. 
 

Stressi on yksi hyvinvointia merkittävästi heikentävä tekijä, ja on tärkeää tunnistaa stressioireita sekä niiden vaikutus hyvinvointiin.  Kaikki ihmiset kokevat stressiä jossain vaiheessa elämäänsä, ja sen aiheuttajat voivat olla hyvin moninaisia. Usein ihminen pystyy käsittelemään stressiä aiheuttavat tekijät melko nopeasti. Kuitenkin, jos stressi jatkuu pitkään, ihminen saattaa tottua tilanteeseen niin, ettei hän enää huomaa stressin aiheuttamia oireita tai osaa yhdistää niitä stressiin. Stressin aiheuttajat voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai niiden yhdistelmiä. On olennaista kiinnittää huomiota stressin vaikutuksiin ja tarvittaessa hakea apua sen hallitsemiseksi.

• Itsetunto vaikuttaa merkittävästi mielenterveyteen, hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Hyvä itsetunto lisää tyytyväisyyttä elämään ja oman elämän hallintaan.
   
• Itsetunto voi vaihdella elämän kuluessa:

o Vaikeat elämäntilanteet voivat laskea itsetuntoa.

o Myönteiset asiat ja tapahtumat puolestaan voivat nostaa itsetuntoa.

o Itsetuntoa voi kuitenkin kaikissa elämänvaiheissa kehittää parempaan suuntaan.

• Itsetuntemus on henkilökohtaista ymmärrystä itsestä, tietoisuutta siitä, kuka ja millainen ihminen on, sekä kykyä havaita omia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita.
   

Seksuaalisuus kuuluu jokaiseen elämänvaiheeseen.  Seksuaalisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, ja se ilmenee eri tavoin eri ihmisten elämässä.

• Toisinaan seksuaalisuuteen liittyvät asiat voivat kriisiytyä tai korostua eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa johtuen.

• Terve seksuaalisuus mahdollistaa nautinnollisen ja turvallisen seksin, joka perustuu itsekunnioitukseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen seksisuhteissa. Siihen ei kuulu esimerkiksi pakottaminen, loukkaukset, väkivalta tai syrjiminen.

• Seksuaalisuus on eri asia kuin seksi.

• Seksuaalisuuteen liittyy monia osa-alueita, kuten sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja -rooli, seksuaalinen suuntautuminen, erotiikka, mielihyvä, sukupuolisuhteet ja lisääntyminen.

Sosiaaliset suhteet vahvistavat omaa hyvinvointia ja mielenterveyttä.  Hyvät ihmissuhteet kohottavat mielialaa ja tuovat elämään iloa ja merkityksen tunnetta. Toisille tämä voi tarkoittaa laajaa kaveriverkostoa, yhtä tai muutamaa läheisempää ystävää.

• Positiiviset kokemukset sosiaalisista suhteista muodostavat itsestä positiivisen kuvan ja helpottavat uusien sosiaalisten suhteiden luomista.
• Sosiaaliset verkostot voivat luonnollisesti muuttua elämäntilanteiden mukaan.

On tärkeää tietää, että väkivaltaisessa suhteessa eläminen on aina riski ihmisen hyvinvoinnille.  Tällaisessa tilanteessa on olennaisen tärkeää hakea apua ja tukea oman turvallisuuden varmistamiseksi.

Riittävän hyvin toimiva parisuhde lisää merkittävästi ihmisen hyvinvointia. Onnistuneeseen parisuhteen vuorovaikutukseen tarvitaan empatiaa, avoimuutta sekä kunnioitusta.

Turvallisessa parisuhteessa ja perheessä:

• arvostetaan ja huomioidaan kaikki sen jäsenet 

• pidetään huolta toisistaan

• saa olla oma itsensä ja ilmaista itseään vapaasti

• isoista asioista päätetään yhdessä, ja kaikki kokevat tulevansa kuulluiksi

• kaikilla perheenjäsenillä on omat ystävänsä ja harrastuksensa, joiden lisäksi voi tehdä mukavia asioita myös yhdessä.

Hyvinvoiva parisuhde ei kehity itsestään, vaan sen eteen on tehtävä työtä. Puolisot joutuvat parisuhteessa ratkaisemaan monenlaisia vaatimusten, odotusten sekä yhteenkuulumisen yksilöllisyyden ristiriitoja. 

Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin lähisuhteisiin. Väkivaltaisessa suhteessa on aina vallan väärinkäyttöä, joka heikentää luottamusta sekä turvallisuuden tunnetta. Lisäksi pelko ja väkivallan uhka estävät turvallisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön rakentamisen.

Riitatilateet

Pariskuntana tai perheenä voi olla asioista eri mieltä ilman, että kukaan tulee tuomituksi, haukutuksi tai ivatuksi. Perheessä tai parisuhteessa ei myöskään pitäisi pelätä perheenjäsenesi suuttumista tai jättää sen pelossa asioita tai mielipiteitäsi kertomatta.

Jos tilanteet kotona muuttuvat helposti riitaisiksi, turvallisuutesi vahvistamiseksi mieti seuraavia asioita:

• Millaisista asioista teillä riidellään? Onko näitä tilanteita mahdollista ennakoida?

• Miten riidat yleensä etenevät? Mistä riidat alkavat, mitä tapahtuu seuraavaksi, miten riidat päättyvät?

• Mitkä ovat ne asiat, jotka koet uhkaavina ja pelottavina (henkisenä väkivaltana)? Pystytkö puhumaan niistä puolisosi tai läheisesi kanssa?

Olisiko aikalisästä hyötyä? Miettikää ja sopikaa yhdessä seuraavista asioista:

• Miten toimitte, jos riita etenee liian pitkälle tai on liian intensiivinen?

• Miten voitte tunnistaa, että riita on edennyt liian pitkälle tai liian intensiiviseksi?

• Kuka poistuu tilanteesta, minne hän voi mennä?

• Miten riitatilanteet käsitellään jälkikäteen, jotta voitaisiin ehkäistä niiden uusiutumista?

Parisuhteen päättyminen

Joskus voi tulla tarve erota, ja parisuhde voi päättyä. Parisuhteen päättymisen taustalla voi olla, ettei pariskunta kykene yhdessä selviämään suurista kriiseistä tai ratkaisemaan parisuhteen erimielisyyksiä, tai suhteessa voi olla paha olla.  Päätöstä parisuhteen lopettamisesta voi olla vaikea tehdä, vaikkei ole tyytyväinen nykytilanteeseen. 

Ero ja suhteen päättyminen tuovat hankalia tunteita molemmille, kuten surua, pettymystä, pelkoa, vihaa, hylätyksi tulemisen tunnetta ja syyllisyyttä.  On tärkeää, että työstät näitä tunteita, jotta erosta selviäminen ja tulevaisuuden luominen onnistuvat paremmin.  Ensimmäiset päivät ja viikot ovat vaikeimmat, ja alussa voi olla jopa fyysisiä oireita.

Eron jälkeen ota vastaan tai pyydä tukea läheisiltä. Ero ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan luopumisprosessi, ja sen hyväksyminen ja siitä toipuminen vie aikaa.

• Riittävän hyvään vanhemmuuteen kuuluu lapsen fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista perustarpeista huolehtiminen, jotta lapsi voi elää, kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä. Lapsen mielenterveyden pohja luodaan lapsuudessa, ja vanhemmilla on keskeinen rooli tässä prosessissa.

• Vanhemmuus herättää aina joukon erilaisia tunteita. Vanhemman toimintaan voi vaikuttaa omat kokemukset omasta lapsuudesta ja millaista vanhemmuutta hän itse on saanut. Vanhempien omat lapsuudenaikaiset väkivallan kokemukset tai nykyhetken lähisuhdeväkivallan kokemukset voivat vaikuttaa voimakkaasti vanhemmuuteen.

• Väkivalta vaikuttaa lapseen väkivallan kokijan kautta, ja kokijan kyky toimia vanhempana saattaa heiketä väkivallan aiheuttaman trauman ja stressin vuoksi. 

• Väkivalta vaikuttaa lapseen myös kodin ilmapiirin kautta, jos lapsi joutuu altistumaan väkivallalle, vaikkei itse olisikaan sen kohteena. Lapsi näkee, kuulee tai aistii väkivallan.

• Vanhemmuuteen kuuluu myös, että vanhempi tunnistaa omia vahvuuksia ja heikkouksia. Ole valmis muuttamaan toimintatapoja, jos pelkäät käyttäväsi tai olet käyttäytynyt väkivaltaisesti tai kaltoinkohtelevasti lasta kohtaan. Uskalla pyytää tukea ja apua arjen haasteisiin, lapsen tai nuoren hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemiseksi.

• Jokainen lapsi, joka on joutunut lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kaltoinkohdelluksi tai on kärsinyt siitä välillisesti, tarvitsee apua ja tukea. Lapsi ei pysty itse hakemaan apua tai sanoittamaan tunteitaan, siksi aikuisen tehtävä on hakea koko perheelle apua, kun väkivaltaa tai sen uhkaa ilmenee.

Eron jälkeen vanhemmuuden muoto muuttuu. Riitaisassa erotilanteessa vanhempi ei usein pysty huomioimaan lapsen etua oman pahan olonsa vuoksi, ja lapsi saattaa joutua keskelle vanhempien taistelua. Vanhempien yhteistyö eron jälkeen vaatii molemmilta vanhemmilta paljon vaivannäköä, yhteistä pohdintaa, sopimista ja joustavuutta.

Eron jälkeen vanhemmuudesta ja lapsen asioista sopiminen tulisi toteuttaa yhteistyöllä ja vastuullisella tavalla, huomioiden lapsen tarpeet etusijalla.

• Positiivinen suhtautuminen: On tärkeää, että eronneet vanhemmat suhtautuvat myönteisesti toisiinsa vanhempina. Tämä auttaa lasta ylläpitämään kiinteää suhdetta kumpaankin vanhempaansa. Myönteinen asenne luo lapselle turvallisen ympäristön ja mahdollistaa terveen vanhemmuuden jatkumisen eron jälkeen.
• Varhainen apu ristiriitoihin: Vanhempien on tärkeää hakea mahdollisimman varhain apua ristiriitoihinsa ja yhteistyöongelmiinsa. Ammattilaisen tuki voi auttaa selvittämään erimielisyyksiä ja luomaan rakentavaa yhteistyötä lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Varhainen tuki voi ehkäistä tilanteen kärjistymistä ja helpottaa vanhempien välistä vuorovaikutusta. Yhteistyöllä, myönteisellä asenteella ja ammattituen avulla eronneet vanhemmat voivat luoda lapselle turvallisen ja vakauden tunteen eron jälkeen.

Jos parisuhteessa on ollut väkivaltaa jo suhteen aikana, eron aikana väkivallan riski kasvaa.

• Vaikka väkivalta ei olisi aiemmin kohdistunut lapsiin, tilanteet voivat kärjistyä, ja myös lapsi voi joutua väkivallan kohteeksi tai käytön välineeksi.
• Lapsia voidaan käyttää vallankäytön välineinä toista vanhempaa vastaan, tai lapsen saatetaan olettaa ottavan jommankumman vanhemman puolen.
• Lapselle voidaan myös puhua pahaa toisesta vanhemmasta, ja häntä voidaan estää tapaamasta toista vanhempaa. Tällöin kyseessä on vieraannuttaminen, mikä on väkivaltaa lasta kohtaan. 
• Eron jälkeen toinen vanhempi voi myös toimia kontrolloivasti toista vanhempaa kohtaan, ja tässä tapauksessa kyseessä voi olla vainoaminen.
• Jos lapsi joutuu keskeiseen rooliin vainoajan pyrkiessä saamaan tietoa entisestä puolisostaan, vaino on myös lapseen kohdistuvaa väkivaltaa.

Lapsen edun asettaminen ja oikeuksien toteutuminen ovat etusijalle ja hänen yksilöllisen tilanteensa ymmärtäminen ovat avainasemassa vaativissa erotilanteissa.

• Yksilöllinen arviointi: Jokainen lapsi ja perhetilanne ovat ainutlaatuisia.  Erotilanteessa on tärkeää tehdä yksilöllinen arviointi lapsen tarpeista, huomioon ottaen hänen ikänsä, kehitystasonsa ja mielipiteensä.
• Mielipiteen huomioiminen: Lapsen mielipide tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa, kun se on ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti mahdollista.  Lapset voivat ilmaista näkemyksiään eri tavoin, ja ammattilaisen tehtävänä on arvioida, miten lapsen ääni voidaan parhaiten ottaa huomioon.
• Väkivallan huomioiminen: Huoltajuus- ja tapaamisoikeusratkaisuissa on erityisen tärkeää huomioida mahdollinen väkivalta. Yhteishuolto voi joskus mahdollistaa vallankäytön ja väkivallan jatkumisen, joten päätöksissä on oltava herkkä väkivallan vaikutuksille ja pyrittävä turvaamaan lapsen hyvinvointi.

Masennus on yksi mielenterveyden häiriöistä. On normaalia kokea lyhytaikaisia alakuloisuuden tunteita elämän eri vaiheissa. Masennuksesta puhutaan silloin, kun erilaiset oireet, kuten alakuloisuus, mielihyvän puute ja voimavarojen vähäisyys, esiintyvät jatkuvasti pidemmän aikaa. On tärkeää tunnistaa masennuksen merkkejä ja aloittaa hoito ajoissa. Masennuksen ja unettomuuden asianmukainen hoitaminen sekä päihteettömyyteen tukeminen voivat olla ennaltaehkäiseviä tekijöitä lähisuhdeväkivallan torjunnassa. Ajoissa aloitettu hoito ja tuki voivat auttaa lievittämään masennuksen oireita ja vähentämään riskiä lähisuhdeväkivallan esiintymiselle.

Mitkä ovat masennuksen oireet? | Mielenterveystalo.fi

Päihdeongelma

Päihdeongelma vaikuttaa monin tavoin ihmisen arkeen, heikentäen sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Lisäksi sillä on vaikutuksia läheisiin ja sosiaaliseen elämään.Lomakkeen yläreuna

• Alkoholin runsas käyttö ja muiden päihteiden vaikutus näkyvät arjessa monin tavoin, vaikuttaen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä sosiaaliseen elämään. 

• Alkoholin liiallinen käyttö lisää lähisuhdeväkivallan riskiä ja vaikuttaa väkivallan vakavuuteen ja seurauksiin. Erityisen vakavia seurauksia esiintyy tilanteissa, joissa väkivallan osapuolet ovat päihtyneitä. 

• Parisuhteessa runsas alkoholinkäyttö saattaa korostaa erimielisyyksiä, heikentää ongelmanratkaisukykyä ja vähentää tyytyväisyyttä parisuhteeseen. 

• Toisaalta lähisuhdeväkivallan kokeminen voi myös lisätä alkoholin käyttöä, mikä tarkoittaa, että väkivallalla ja alkoholilla voi olla toisiaan vahvistavia vaikutuksia.

Mistä tunnistaa päihdeongelman? | Mielenterveystalo.fi

Haitallinen rahapelaaminen

Erilaisten toiminnallisten riippuvuuksien, kuten ongelmapelaamisen, haitat voivat vaikuttaa paitsi yksilöön itseensä myös hänen lähiympäristöönsä ja läheisiinsä.

• Ongelmapelaamisesta voi kehittyä peliriippuvuus, mikä tarkoittaa, että pelaaja menettää hallinnan pelaamiseensa tai kohtaa vaikeuksia sen hallitsemisessa. 
• Ongelmapelaaminen vaikuttaa kielteisesti henkilön muihin elämänalueisiin, kuten hänen psyykkiseen tai fyysiseen terveyteensä, suoriutumiseensa opinnoissa tai työelämässä sekä talouteen ja ihmissuhteisiin. 
• Aikuisen henkilön pelaamisessa vastuu on aina pelaajalla itsellään, eikä ongelmallista pelaamista voi syyttää tai kohdistaa läheisiin. 
• On tärkeää huomata, että peliriippuvuus voi myös lisätä lähisuhdeväkivallan riskiä.

Monialainen ammattilaisten yhteistyö

Väkivallan ennaltaehkäisy, sen loppuminen  ja turvallisuuden lisääntyminen edellyttävät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.  Sinun ja perheesi tuen ja avun tarpeeseen voidaan vastata laajemmin tekemällä yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa verkostossa. Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä, kun lapseen kohdistuu epäily seksuaali- tai pahoinpitelyrikoksesta.

• Eri ammattilaisilla on juridinen velvoite tehdä väkivallan riskiarviointi, kun lähisuhdeväkivalta on tunnistettu.
• Kansalainen voi myös itse tehdä ilmoituksen, jos hänellä herää huoli siitä, että lapsen tai nuoren tarve lastensuojelulle olisi selvitettävä. 
• Samoin yli 18-vuotias henkilö tai ikäihminen voi tehdä huoli-ilmoituksen, jos hän ei itse mielestään pysty vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.

Lastensuojeluilmoitus 

Eri ammattilaisten kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten sekä poliisin on ilmoitettava tietoonsa tulleesta lapseen (alle 18 v) kohdistuneesta lähisuhdeväkivallan uhrista tai paikalla läsnä olleesta alaikäisestä kunnan lastensuojeluviranomaiselle (Lastensuojelulaki 25§). Alaikäiseen kohdistuneesta väkivallasta on ilmoitettava lisäksi suoraan poliisiviranomaiselle. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä myös muissa tapauksissa kuin lähisuhdeväkivallan takia. 

Lastensuojeluilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi:

• Lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka.
• Lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.
• Lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen.
• Lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveysongelma, rikokset tai itsetuhoisuus.
• Lapsen kehitystä vaarantava olosuhde voi olla vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, koulunkäyn­nin laiminlyöminen, tai jos lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta (esim. vanhemman sairauden vuoksi)

Mi­kä­li olet huo­lis­sa­si lap­sen hy­vin­voin­nis­ta, tee säh­köi­nen las­ten­suo­je­luil­moi­tus . 

Li­sä­tie­toa las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen te­ke­mi­ses­tä > 

Kii­reet­tö­mis­sä las­ten­suo­je­lu­ti­lan­teis­sa yh­teyt­tä ote­taan oman asuin­kun­nan lap­si­per­hei­den so­siaa­li­työn työn­te­ki­jöi­hin

Kii­reel­li­ses­sä ti­lan­tees­sa tee las­ten­suo­je­luil­moi­tus soit­ta­mal­la so­siaa­li­päi­vys­tyk­seen. (käy­tös­sä ta­kai­sin­soit­to­jär­jes­tel­mä, ei teks­ti­vies­ti­pal­ve­lua). Mi­kä­li so­siaa­li­päi­vys­tys ei pys­ty vas­taa­maan, soi­te­taan hä­tä­kes­kuk­seen 112.

Il­moi­tus ai­kui­sen hen­ki­lön so­siaa­li­pal­ve­lui­den tar­pees­ta

Jos huomaat, että joku yli 18-vuotias tai ikääntynyt henkilö tarvitsee apua huolenpidossaan, terveydessään tai turvallisuudessaan, voit tehdä ilmoituksen. Ammattilaiset, kuten sosiaalityöntekijät tai terveydenhuollon ammattilaiset, tekevät myös huoli-ilmoituksia, kun he näkevät, että joku tarvitsee tukea.

Il­moi­tus teh­dään lo­mak­keel­la tai soit­ta­mal­la ai­kuis­so­siaa­li­työ­hön.  

Lo­ma­ke: Il­moi­tus yli 18-vuo­tiaan asiak­kaan tai iäk­kään hen­ki­lön so­siaa­li­huol­lon pal­ve­lun­tar­pees­ta

Kii­reel­li­sis­sä so­siaa­li­sen avun ti­lan­teis­sa soi­te­taan Sosiaalipäivystykseen. (käy­tös­sä ta­kai­sin­soit­to­jär­jes­tel­mä, ei teks­ti­vies­ti­pal­ve­lua). Mi­kä­li so­siaa­li­päi­vys­tys ei pys­ty vas­taa­maan, soi­te­taan hä­tä­kes­kuk­seen 112.

•  
• Lähisuhdeväkivallan käyttäminen on tietoinen valinta ja päätös. 
  • Väkivallankäyttö ei ole hyväksyttävää. 
  • Väkivallan tekijä on itse vastuussa väkivallan käytöstään.
  • Väkivallan tekijällä on myös rikosoikeudellinen vastuu teostaan 
• Tieto väkivallan vaikutuksista, seurauksista ja väkivaltailmiöstä auttaa ymmärtämää omaa käyttäytymistä, tekemiä valintoja ja toimintaa. 
• Avun hakeminen ja vastaanottaminen voivat kehittää valmiuksia ja antaa välineitä väkivallattomaan elämään samalla kun auttavat ymmärtämään tekojen seuraukset:
  • Väkivallan tekijän hyvinvoinnin lisääntyminen vähentää väkivaltaista käyttäytymistä. 
  • Tekijän työskentely väkivallan loppumiseksi lisää sekä tekijän että uhri turvallisuutta ja parantaa lasten tilannetta. 

Olenko väkivaltainen? – testi antaa tietoa väkivaltaisesta käyttäytymisestä ja sen riskistä elämässäsi. 

Läheistesi turvallisuuden vahvistamiseksi ja väkivallan loppumiseksi, voit miettiä etukäteen seuraavia asioita:

• Miten voin käsitellä aggressiivisia ajatuksia ja tunteita
• Mistä merkeistä voit ennakoida tilanteen muuttuvan väkivaltaiseksi?
• Opettele tunnistamaan se kohta, jolloin pystyt hallitsemaan käyttäytymistäsi.

Miten voit toimia tilanteessa, jotta asiat eivät kärjistyisi väkivallaksi?

• Hallitse kiihtymystäsi hengittäen syvään ja rauhallisesti palleaa käyttäen ja keskittyen positiivisiin ajatuksiin kuten ”osaan toimia järkevästi tilanteessa”.
• Istu alas ja laita jalkapohjat tukevasti maata tai lattiaa vasten. Istuessaan harvoin pahoinpitelee ketään.
• Puhu rauhallisesti, älä huuda, ota ns. aikalisä/tauko tilanteessa
• Pysyttele tarpeeksi etäällä kumppanistasi, vähintään käsivarren mitan päässä.
• Löytyykö kodistasi sellainen paikka, jossa voit rauhoittua ja koota ajatuksiasi? Keskustele tästä puolisosi / perheesi kanssa ennakkoon ja pyydä, että saat vetäytyä paikkaan rauhassa tarpeen niin vaatiessa.
• Onko sinulla ystävä, naapuri, sukulainen tai muu henkilö, jolle voit soittaa tai jonka luokse voit mennä, jos tilanne muuttuu uhkaavaksi?

Jos sinulla on lapsia, keskustele lasten kanssa kotona tapahtuvasta väkivallasta

• Anna lapsille lupa ja neuvo heitä avun hakemiseen väkivaltatilanteissa.
• Opeta lapsille mitä he tekevät, jos tilanne kotona muuttuu uhkaavaksi. Kenelle he voivat soittaa tai minne he voivat mennä turvaan.
• Opeta lapset soittamaan hätänumeroon ja läheisille.

Väkivaltaisen käytöksen taustalla voi olla mm:

• Väiski väkivallaton työ Kainuussa työskentelee lähisuhde- ja perheväkivallan tekijän kanssa.
• Käyn­nit on tar­koi­tet­tu hen­ki­löil­le, jot­ka ovat käyt­tä­neet tai pel­kää­vät käyt­tä­vän­sä vä­ki­val­taa per­hees­sään tai lä­hi­suh­teis­saan. 
• Toimintaa varten on kehitetty lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelma, jonka avulla tekijä voi kehittää omia valmiuksia ja saada välineitä väkivallattomaan elämään ja vahvistaa perheenjäsenten turvallisuutta. 
• Tavoitteena on tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä väkivaltaa tai sen uusiutumista.
• Lähisuhdeväkivallan tekijä voi olla itse yhteydessä Väiski-työryhmän työntekijään tai hänet voidaan ohjata palvelun piiriin.

Jos pelkäät käyttäväsi väkivaltaa lapsiasi kohtaan, voit ottaa yhteyttä alueesi perheneuvolaan   ja  lapsiperheiden sosiaalityöhön .

• Ank­ku­ri­toi­min­ta on en­nal­ta es­tä­vää työ­tä, jon­ka ta­voit­tee­na on: Var­hai­nen puut­tu­mi­nen alai­käis­ten ja ai­kuis­tu­vien nuor­ten ri­kol­li­seen käyt­täy­ty­mi­seen.
• Nuo­ren asiak­kaan ko­ko­nais­val­tai­sen elä­män­ti­lan­teen ja avun tar­peen sel­vit­tä­mi­nen yh­des­sä mo­niam­ma­til­li­sen tii­min kans­sa (po­lii­si, so­siaa­lityöntekijä, psy­kiat­ri­nen sai­raan­hoi­ta­ja ja nuo­ri­so-oh­jaa­ja).
• Ankkuri-tiimi järjestää nuorelle mahdollisen ohjaamisen jatkopalveluihin.
• Ank­ku­ri­tii­miin voi ol­la yh­tey­des­sä nuo­ren ti­lan­tees­ta huo­les­tu­nut ai­kui­nen tai myös nuo­ri it­se.

Ankkuri toimintaa ollaan laajentamassa myös muihin Kainuun kuntiin. Tarkemmat yhteistiedot saat oman asuinalueesi verkkosivuilta tai kunnan nuorisotyöstä.

Ankkuritiimi. nuorisotyön moniammatillinen tiimi | Kajaani

Lyömätön Linja, Lyömätön Linja yhteydenottolomake Tukea on tarjolla valtakunnallisesti puhelin- ja verkkovälitteisesti.    

Miessakit, Juttusakki Kajaani Miesten juttusakissa on mahdollista jakaa luottamuksellisessa ympäristössä kokemuksia ja tuntemuksia miehenä olemisesta.

Chat - Naisenvakivalta  on tarkoitettu naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. 

Keijun varjo - Naisenvakivalta toiminta on tarkoitettu 15–28-vuotiaille nuorille naisille, jotka tarvitsevat tukea tunteiden, itsehillinnän ja väkivallan kysymysten kanssa. Keijun varjo tarjoaa Chat palvelua. 

• Jokaisella väkivaltaa kokeneella on oma tarinansa ja kokemuksensa. 
• Väkivallan seurauksiin vaikuttaa usein se, millaiselle väkivallalle on altistunut ja kuinka pitkäaikaista altistuminen on ollut. 
• Kokija voi tuntea herkästi vastuuta, syyllisyyttä ja häpeää kokemastaan väkivallasta. 
• Avun hakemiseen voi liittyä pelkoa, mitä vaikutuksia sillä on itselle tai läheisille. 
• Suhteen päättyessä, erotilanteessa lähisuhdeväkivallan kokija voi olla suuren tuen ja turvaamistoimenpiteiden tarpeessa.  

Oletko kokenut parisuhdeväkivaltaa? Et ole yksin. - YouTube (kesto n. 4 min)

• Turvasuunnitelman avulla voi varautua etukäteen uhkaavien tilanteiden varalle.
• On tärkeää, että kaikki väkivaltaisessa perheessä tai parisuhteessa elävät tekevät itselleen suunnitelman siitä, miten voivat turvata itsensä ja lapset tilanteiden uhatessa kärjistyä.  

Turvasuunnitelma väkivaltaa kokeneelle - Nettiturvakoti

Turvasuunnitelma väkivaltatilanteeseen - Rikosuhripäivystys (riku.fi)

Henkilökohtainen turvasuunnitelma lomake, THL (kainuu.fi)

• MARAK-toimintamalli on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla. 
• MARAK-työryhmä tekee vakavan parisuhdeväkivallan riskinarviointia ja  laatii yhdessä uhrin kanssa suunnitelma turvallisuuden parantamiseksi.
• Tavoitteena on, että parisuhdeväkivalta ja sen uhka loppuu ja että uhri saa tarvitsemansa avun ammattilaisilta/viranomaisilta yhdellä ilmoituksella mahdollisimman helposti, nopeasti sekä yksinkertaisesti.

1. Työskentely alkaa siitä, kun uhri ilmoittaa ammattilaiselle/viranomaiselle kokemastaan väkivallasta tai sen uhan alla elämisestä. 
2. Tämän jälkeen uhri käy ammattilaisen/viranomaisen kanssa luottamuksellisen keskustelun tilanteestaan. 

• Keskustelun aikana täytetään riskinarvioinninlomake, jonka lopputulos kertoo, onko hän korkeassa riskissä joutua vakavan väkivallan uhriksi. 

3. Riskinarvion perusteella tapaus ohjataan Marak-työryhmään. 

• Työskentely tapahtuu aina asiakkaan suostumuksella.
• Asiakkaalla oikeus perua suostumus milloin tahansa.
• Mahdollisen tekijän tietoja ei käsitellä kokouksissa.

4. Työryhmä laatii uhrille turvasuunnitelman ja auttaa uhria moniammatillisesti.

• Asiakas voi osallistua Marak-kokoukseen yksin tai oman työntekijän kanssa 
• tai asiaa voidaan käsitellä ilman asiakastakin.

• Rikosuhripäivystys (RIKU) on valtakunnallinen tukipalvelu rikosten uhreille, heidän läheisille ja todistajille. 
• Rikosuhripäivystyksen Kainuun palvelupisteeseen voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä muun muassa
  • jos olet tai epäilet olevasi rikoksen uhri
  • läheisesi on joutunut rikoksen uhriksi
  • olet todistajana rikosasiassa 
  • tarvitset apua esimerkiksi rikosilmoituksen tekemisessä, lähestymiskiellon hakemisessa
  • tai tarvitset apua oikeusprosessin aikana (poliisikuulustelu ja oikeudenkäynti) 

Palvelut - Rikosuhripäivystys (riku.fi)

Yhteystiedot - Rikosuhripäivystys (riku.fi)- hae Kainuun palvelupiste

Useimmilla sivustoilla on huomioitu nopea poistumisen mahdollisuus, jolloin ei myöskään selaushistoriaan ei jää jälkeä.
 

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naiseksi itsensä määritteleville.

Naisten linjan auttamismuodot ovat puhelin- ja Chat -palvelut, avointa ryhmätoiminta, nettikirjepalvelu ja tukihenkilötoiminta. 
 

Nollalinja - Apua väkivaltaan 080 005 005 Nollalinja, auttaa kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan, maksuton puhelinpalvelu.  Päivystäjien kanssa voi keskustella suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Puhelimessa soittajan ei tarvitse mainita nimeään.  Puhelusta ei jää jälkeä soittajan puhelinlaskuun. Päivystäjälle ei näy soittajan puhelinnumero puhelun aikana eikä sen jälkeen.
 

Tukikeskus Varjo - Varjosta valoon toiminnan tavoitteena on eron jälkeisen vainon ja väkivallan kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainon ennaltaehkäisy. Toiminta on ohjausta ja neuvontaa valtakunnallisesti verkossa. 
 

Monika-Naiset liitto ry  tarjoaa erityispalveluja ja toimii asiantuntijana väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille mm. puhelin- ja Chat palvelua useilla eri kielillä. 
 

Sopu - (soputila.fi) auttaa kunniaan liittyvissä kriiseissä ja konfliktitilanteissa puhelin- ja Chatpalvelussa tai sähköpostitse. 

• Kainuun kriisikeskuksen toimialueena on koko Kainuu.
• Kainuun kriisikeskus tarjoaa yksilöille, pareille, perheille sekä ryhmille tukea ja apua haastavassa elämäntilanteessa tai kriisissä, jolloin omat selviytymiskeinot ja voimavarat eivät riitä. 
• Kriisiauttaminen on keskustelua kasvokkain, puhelimitse tai etäyhteydellä videovälitteisesti, sekä ryhmätoimintojen tarjoamista.
• Auttamisen lähtökohtana on asiakkaan kokema tuen tarve.
• Avun saanti ja tuki on lyhytkestoista, keskusteluaikoja on käytettävissä n. 1–5 kertaa/ asiakas. 
• Kriisikeskukseen voit ottaa yhteyttä nimettömänä ja apu on maksutonta sekä luottamuksellista.

Kainuun kriisikeskus (mielenterveysseurat.fi)

• Kajaanin perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa kainuulaisille terapeuttista keskusteluapua ennaltaehkäisevänä työnä parisuhteen huoliin ja parisuhteen kriisitilanteisiin.
• Palveluihin voi hakeutua niin yksin kuin pariskuntana. 

Kajaanin perheasian neuvottelukeskus - Kajaanin seurakunta

• Lähisuhdeväkivallan sovittelulla tarkoitetaan perheenjäsenten tai lähisuhteessa elävien henkilöiden välistä rikosasioiden sovittelua.
• Lähisuhdeväkivaltatapauksissa ainoastaan poliisi tai syyttäjä voi tehdä aloitteen sovittelusta. 
• Lakisääteinen sovittelupalvelu on rikoksesta epäilylle ja uhrille on vapaaehtoista ja maksutonta. 
• Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö selvittää sovittelun edellytykset sekä asianosaisten suostumuksen sovitteluun. 

Yhteyttä sovitteluun voi ottaa sovittelu@vuolleoulu.fi .

 Pohjois-Suomen sovittelutoimisto, Kainuun aluetoimisto yhteystiedot_Lahisuhdevakivalta_haitariesite_.pdf (vuolleoulu.fi)

Lisätietoa:

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu - THL 

Kunnan peruspalvelut järjestävät ja tarjoavat kansalaisille tai asukkaille mm. hyvinvointia lisääviä palveluja kuten koulutus- ja varhaiskasvatus, kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalveluja.

Varhaiskasvatus 

• Varhaiskasvatus koskee alle kouluikäisiä lapsia. 
• Varhaiskasvatus on osa ennaltaehkäisevää lastensuojelua. 
• Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta. 
• Varhaiskasvatuksen henkilökunta on tärkeässä roolissa lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa sekä puheeksi ottamisessa ja näin vaikuttamassa lasten ja perheiden hyvinvointiin.
• Lisäksi varhaiskasvatuksessa tunnekasvatuksen ja empatiataitojen opettaminen lapsille on merkityksellistä ja osa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä. 

Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät oman kunnan verkkosivuilta.

Varhaiskasvatus ja esiopetus - Kajaani

Varhaiskasvatus - Paltamo

Varhaiskasvatus - Ristijärvi

Varhaiskasvatus ja esiopetus - Kuhmo

Varhaiskasvatus ja esiopetus - Sotkamo 

Varhaiskasvatus - Hyrynsalmi

Varhaiskasvatus - Suomussalmi

Varhaiskasvatus ja esiopetus - Puolanka

Perusopetus

• Perusopetus on yleissivistävää koulutusta, ja sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä.
• Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. 
• Oppilaan hyvinvoinnin turvaaminen on hyvän perusopetuksen lähtökohta. 
• Oppilaan hyvinvoinnin turvaaminen tapahtuu koulun ja kodin yhteistyönä.
• Peruskoulut ovat tärkeässä roolissa lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa ja näin vaikuttamassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. 
• Lisäksi perusopetuksessa tunne-, seksuaali- ja turvallisuuskasvatuksen ja empatiataitojen opettaminen on merkityksellistä ja osa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä.

Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät oman kunnan verkkosivuilta.

Perusopetus | Kajaanin Kaupunki

Esi- ja perusopetus - Paltamo

Esi- ja perusopetus - Ristijärvi

Perusopetus - Kuhmo

Perusopetus - Sotkamo

Esi- ja perusopetus - Hyrynsalmi

Esi- ja perusopetus - Suomussalmi

Perusopetus - Puolanka

Kuntien nuorten palvelut

• Kun­nis­sa nuo­ri­so­työl­lä luo­daan edel­ly­tyk­siä nuor­ten omaeh­toi­sel­le toi­min­nal­le jär­jes­tä­mäl­lä pal­ve­lui­ta ja ti­lo­ja sekä tarjotaan nuorten työllistymis- ja opiskelupalveluita yhteistyössä useiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. 
• Ta­voit­tee­na on tu­kea nuor­ten edel­ly­tyk­siä oman elä­män­ti­lan­teen­sa hal­lin­taan. 
• Nuorisotyö tukee nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia kodin ja koulun rinnalla. 
• Nuorisotyötä tehdään lasten, nuorten sekä perheiden parissa, ja se ennaltaehkäisee ja vähentää eriarvoisuuden kasvua nuorison keskuudessa.
• Nuorisotyössä on erilaisia tukipalveluja mm. kohdennettua- tai etsivää nuorisotyötä. 

Al­la ole­vis­ta lin­keis­tä saat tie­toa paik­ka­kun­ta­si nuorisopalveluista ja nuo­ri­so­työs­tä: 

Nuorten palvelut | Kajaani 

Tukipalveluja nuorille Kajaanissa | Kajaani

Nuorisotyö - Paltamon kunta

Nuorisotoimi (ristijarvi.fi)

Hyrynsalmen Kunta - Nuorisotyö (hyrynsalmi.fi) 

NUORET - Suomussalmi 

Nuorisotyö - Kuhmo

Nuorisotoimi - Sotkamo

Nuoret - Puolanka

Et­si­vä nuo­ri­so­työ Kai­nuus­sa

Etsivä nuorisotyö Kajaani, Paltamo, Ristijärvi | Kajaani

Hyrynsalmen Kunta - Etsivä nuorisotyö (hyrynsalmi.fi)

Etsivä nuorisotyö - Suomussalmi

Etsivä nuorisotyö - Kuhmo

Etsivä nuorisotyö - Sotkamo

Etsivä nuorisotyö - Puolanka

Kansainväliset palvelut

• Kajaanin kansainvälisten palveluiden tehtävä on varmistaa eri syistä Kainuuseen muuttaneiden ulkomaalaisten arjen sujuvuus, hyvinvointi, turvallisuus ja kotoutuminen moninaiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. 
• Kajaanin kaupungin kansainvälisistä palveluista saa apua heidän asiakkuudessaan olevat perheet, joita lähisuhdeväkivalta tavalla tai toisella koskettaa.
• Maahanmuuttajataustaisissa perheissä voi esiintyä samanlaista lähisuhdeväkivaltaa kuin kantasuomalaisissakin perheissä.
• Maahanmuuttajataustainen uhri voi olla kantasuomalaista vaikeammassa asemassa, jos hänen suomenkielen taitonsa on heikko tai hän tuntee huonosti suomalaiset peruspalvelut. Usein häneltä puuttuu myös tieto siitä, että lähisuhdeväkivalta on Suomessa rikos.

Kansainväliset palvelut |Kajaani

Kela hoitaa Suomessa asuvien ja monien ulkomailla asuvien suomalaisten perusturvaa eri elämäntilanteissa. 

Tietoa Kelan palveluista| Kela

Kelan asiakkaille suunnattu verkkojulkaisu Elämässä.fi (elamassa.fi) , jossa asiakkaat itse kertovat Kelan etuuksista ja palveluista. 

2 tapaa hakeutua terapiaan | Henkilöasiakkaat | Kela

Kun kohtaat sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen, kerro rohkeasti, mikäli lähisuhteissasi on väkivaltaa tai tarvitset tukea elämäntilanteeseesi. 

• On monia toimijoita, jotka tarjoavat asiantuntija-apua.  
• Asiasta puhuminen on tärkeä ensiaskel kohti turvallisempaa elämää ilman väkivaltaa. 

Tuen ja avun tarve on aina yksilöllistä myös ikäryhmäsi voi vaikuttaa, mihin otat luontaisesti yhteyttä. 

Tukea ja apua on saatavilla esimerkiksi sosiaalityöstä, perheneuvolasta tai terveydenhuollon yksityisen tai julkisen terveydenhuollon palvelutuottajilta.

• Apu voi olla tilanteesta keskustelua, tuen tai hoidon sekä suojan järjestämistä. 
• Apu voi olla myös juridista apua poliisilta ja oikeuslaitokselta sekä Rikosuhripäivystyksestä. 
• Sekä näiden monialaista yhdistämistä. 

Perhe- tai lähisuhdeväkivallalle altistuminen ja väkivallan kohteena oleminen vaikuttavaa aina lapseen. 

• Lapsi voi joutua näkemään vanhempiensa väkivaltaa tai elämään pelon ilmapiirissä.
• Lapsi saattaa kokea erilaisia muutoksia käytöksessään, oppimisessaan, ja hän voi kärsiä fyysisistä tai psyykkisistä oireista.
• Lapsi tarvitsee tukea ja ymmärrystä, ja on tärkeää puuttua tilanteeseen varhaisessa vaiheessa tarjoamalla asianmukaista apua ja tukea.
• Lapsuudessa koettu altistuminen väkivallalle voi vaikuttaa myös aikuisuudessa, joten tuki ja ohjaus voivat olla tärkeitä myös myöhempinä vaiheina elämässä.

Lapsen saama tuki

• Lapsen tukeminen ja hänen kokemuksensa huomioiminen ovat ensisijaisen tärkeitä.

• On tärkeää varmistaa, että lapsi tietää, että apua on saatavilla myös hänen vanhemmilleen.

• Lapsen toipumista lähisuhdeväkivallasta tuetaan luomalla turvallinen ja vakaa ympäristö sekä tekemällä yhteistyötä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.

• Perhe voi saada apua esimerkiksi lastensuojelusta, perhetyöstä ja perheneuvolasta. 
 

Lapsen tai nuoren turvasuunnitelma, uhkaavan tilanteeseen varautuminen

Kun kotona riidellään kovasti ja on väkivaltaa tai sen uhkaa, voi se tuntua sinusta pahalta ja pelottavalta.  Mieti tilanteita etukäteen ja tee turvasuunnitelma.
 

Onko olemassa jotain merkkejä, mistä voit ennakoida, että läheisesi on muuttumassa väkivaltaiseksi, esim.

• alkoholinkäyttö
• vihainen puhetyyli
• uhkaava käyttäytyminen
• riitely

Mieti miten voit turvata itsesi uhkaavissa tilanteissa:

• Mihin voit kotona mennä turvaan (oma huone, vessa), kun sinua pelottaa?
• Mieti valmiiksi selitys, jonka avulla voit mennä ulos (roskien vieminen, koiran ulkoilutus, kaupassa käyminen).
• Mieti etukäteen ystävä, naapuri, sukulainen tai muu henkilö, jolle voit soittaa ja jonka luokse voit mennä.
• Jos joudut yllättäen poistumaan kotoa, mitä sinun on tärkeää pakata mukaasi, esim.
  • lääkkeet
  • puhelin ja laturi
  • rahaa
  • jotain tärkeitä papereita

Lapsiper­heet voi­vat saa­da pal­ve­lu­ja eri elä­män­ti­lan­teis­sa.

Perhekeskuksen tehtävänä on:

• lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen
• varhainen tunnistaminen
• puheeksi ottaminen ja tuen tarpeeseen vastaaminen 

Ta­voit­tee­na on:

• edis­tää las­ten- ja per­hei­den hy­vin­voin­tia se­kä ter­veyt­tä 
• tar­jo­ta van­hem­mil­le var­hais­ta tu­kea ja apua
• tehdä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa

Perhettä tukeva toiminta | Kainuun hyvinvointialue

Perhekeskukset | Kainuun hyvinvointialue
 

Perheneuvola

Perheneuvola auttaa:

• on­gel­ma­ti­lan­teen käsittelyssä

• uu­sien nä­kö­kul­mien löy­ty­mi­sessä

• per­heen omien voi­ma­va­ro­jen vah­vis­tamisessa 

Per­he­neu­vo­laan voi ottaa yhteyttä, lä­het­tä­mäl­lä vies­tin Oma­so­tes­sa. Vies­tin lä­het­tä­mi­nen edel­lyt­tää kir­jau­tu­mi­sen verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sil­la tai mo­bii­li­var­men­teel­la, Per­he­neu­vo­lan yh­tey­de­not­to­lo­ma­ke.

Perheneuvolat kunnittain| Kainuun hyvinvointialue

Perhetyö

• Per­he­työ on lap­si­per­hei­den aut­ta­mis­ta ja tu­ke­mis­ta ar­jes­sa esim. kes­kus­te­lua, oh­jaus­ta, neu­von­taa ja mal­lin­ta­mis­ta se­kä yh­des­sä te­ke­mis­tä.
• Per­he­työ toi­mii lap­si­per­hei­den en­nal­taeh­käi­se­vä­nä var­hai­sen tuen pal­ve­lu­na. 
• Työs­ken­te­ly on ta­voit­teel­lis­ta, suun­ni­tel­mal­lis­ta se­kä mää­räai­kaan ra­jat­tua. 
• Per­he­työn ta­voit­teet mää­ri­tel­lään per­he- ja ti­lan­ne­koh­tai­ses­ti. 

Perhetyö | Kainuun hyvinvointialue

Per­he­työ­tä voi ha­kea, täyt­tä­mäl­lä säh­köi­sen hakemuksen Omasotessa - Suomi.fi-tunnistus tai Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun hakemuslomakkeella (pdf)

Lapsiperheiden kotipalvelu

• Lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lu tukee van­hem­muu­tta se­kä ar­jes­sa sel­viy­ty­mi­stä.
• Lapsiperheiden kotipalvelun palveluntarve arvioidaan myöntämisperustein.
• Ko­ti­pal­ve­lua to­teu­te­taan yh­teis­työs­sä per­heen kans­sa. 
• Lapsiperheiden kotipalveluista voidaan periä asiakasmaksu ohjeistuksen mukaisesti. 

kat­so asia­kas­mak­su­tau­luk­ko -> Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista/1992/19920912/Finlex.fi

Pal­ve­lua voi ha­kea:

• säh­köi­ses­ti Omasotessa - Suomi.fi tunnistus tai
• täyt­tä­mäl­lä Per­he­työn ja lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lun ha­ke­muslomakkeen (pdf) tai
• ot­ta­mal­la yh­teyt­tä lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lun so­siaa­lioh­jaa­jaan.
   

Lapsiperheiden kotipalvelu | Kainuun hyvinvointialue

Lap­si­per­hei­den Ko­ti­pal­ve­lun esi­te.pdf

Ho­me ca­re ser­vi­ces for fa­mi­lies with child­ren (pdf)

Oma­so­te asia­ka­soh­je ko­ti­pal­ve­lu

Perheasioiden sovittelu

Perheasioiden so­vit­te­lu on käy­tän­nön asioi­hin ja tu­le­vai­suu­teen kes­kit­ty­vää. 

Eroa­siois­sa per­hea­sioi­den so­vit­te­lus­sa ta­voit­tee­na on yhteistyössä ra­ken­ta­va eron suun­nit­te­lu ja van­hem­muu­den jat­ku­mi­nen pa­ri­suh­teen päät­ty­mi­ses­tä huo­li­mat­ta. 

Perheasioiden sovittelu on tarkoitettu:

• avio-/avoe­roa miet­ti­vil­le
• eroon liit­ty­viä jär­jes­te­ly­jä te­ke­vil­le
• eron­neil­le, jot­ka ovat so­peu­tu­mas­sa uu­teen elä­män­ti­lan­tee­seen
• puo­li­soil­le, jot­ka pää­ty­vät jat­ka­maan yh­des­sä 
• las­ten nä­kö­kul­man/ ti­lan­teen huo­mioi­mi­sek­si tai
• kun las­ten ta­paa­mi­set ei­vät su­ju

Perheasioiden sovittelu | Kainuun hyvinvointialue 

Lastenvalvoja

• Vanhempien erotessa, heidän tulee sopia alaikäisen lapsensa huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. 
• Vanhemmat voivat sopia lapsia koskevat sopimusasiat keskenään. 
• Lastenvalvojan luona sopiminen on vapaaehtoista 

Lastenvalvojan tehtävä on:

• avustaa vanhempia lapsen edun mukaisen sopimuksen laadinnassa ja valvoa etteivät sopimukset ole lapsen edun vastaisia.
• auttaa vanhempia tarkastelemaan asioita eri näkökulmista ja huomioimaan lapsen etu.

Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä. Mikäli vanhemmat eivät kykene sopimaan lapsen asioista keskenään tai lastenvalvojan luona, kyseiset asiat on mahdollista viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Ero lapsiperheessä | Kainuun hyvinvointialue

Lastenvalvojien yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue

Ystävä hädässä tunnetaan -testi, kertoo sinulle, millainen auttaja olet, kun ystävällä on huolia.

TURVAKAMU-SOVELLUS Sovellus on yli 7-vuotiaille lapsille tai nuorille, jotka ovat kohdanneet perheessään väkivaltaa tai elävät väkivallan keskellä. Lataa Turvakamu-sovellus lisäämään lapsen tai nuoren turvallisuutta sekä tukemaan väkivallasta selviytymistä. Sovellus tarjoaa tietoa, läsnäoloa ja turvaa omassa kännykässä. Sovelluksen käyttöönotosta lisätietoa Turvakamu-sovellus lasten turvaksi - Nettiturvakoti

Zekki | Miten sulla menee?  Zekkaa tilanteesi vastaamalla10 kysymykseen ja löydä sopivaa tukea.  Se soveltuu parhaiten n. 15–25-vuotiaille.

Onks ok pyytää apua? - OnksOK (ensijaturvakotienliitto.fi) Kodin turvattomiin tilanteisiin on saatavilla apua. Riidat kotona, vanhempien ero ja lähisuhdeväkivalta ovat asioita, joiden kanssa ei ole hyvä jäädä yksin.  

Kainuu chat – Onks tää normaalia? – apua nuor­ten huo­liin. Nuo­ren elä­mään kuu­luu mo­nen­lai­sia huo­lia, mut­ta niis­tä ei tar­vit­se sel­vi­tä yk­sin. Nor­maa­li.fi- on ni­me­tön ja mak­su­ton ka­na­va am­mat­ti­lais­ten tar­joa­maan apuun nuo­ril­le. Chat on au­ki maa­nan­tai­sin kel­lo 16–18.

Nuorelle apua arjen ongelmiin - Punainen Risti tarjoaa keskusteluapua ja tukea itsenäistymiseen myös verkossa.  

Lasten ja nuorten puhelin
MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Verkkosivuilla palvelun aukioloajat. Puhelu on sinulle täysin ilmainen eikä näy sinun puhelinlaskussasi. Puheluita ei myöskään nauhoiteta.

Sekasin -chat
Chatissä voit keskustella mistä tahansa mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, tarkemmat aukioloajat verkkosivuilla.

Riku Nuoret (Rikosuhripäivystys)
Rikosuhripäivystyksen nuorille suunnatut sivut. Tietoa muun muassa siitä, mikä on rikos ja kuinka tehdä rikosilmoitus. RIKUchat:n aukioloajat löytyvät tarkemmin verkkosivuilta.

Keijunvarjo.fi
Keijun varjo -hanke on tarkoitettu 15–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, jotka tarvitsevat tukea tunteiden, itsehillinnän ja väkivallan kysymysten kanssa. Nuorille on tarjolla chat-keskusteluja, ryhmiä ja tietoa.

Lasinen lapsuus (A-Klinikkasäätiö)
Sivusto lapsille ja nuorille, jotka ovat huolissaan läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. Tietoa paikoista, joihin voi ottaa yhteyttä, kun vanhemman juominen huolestuttaa.

Nuorten exit
Nuorten Exit tarjoaa tietoa ja tukea 13–29-vuotiaille seksuaalisen kaltoinkohtelun ja vastikkeellisen seksin tilanteisiin.

Ei kaikelle väkivallalle! (oph.fi)

Sosiaalityössä tarjotaan psykososiaalista tukea lähisuhdeväkivallan uhrille. 

Sosiaalihuollon tehtävänä on:

• tunnistaa ja puheeksi ottaa lähisuhdeväkivalta
• arvioida palvelujen tarve
• vastata uhrin tuen tarpeeseen 
• osallistua monialaisen yhteistyöhön asiakkaan auttamiseksi
• lasten terveyden ja kehityksen turvaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen
  • tarvittaessa Lastensuojelulain mukaisilla viranomaispäätöksillä, tukitoimilla ja palveluilla. 

Lapsen ja perheen palvelutarpeen arviointi

Pal­ve­lu­tar­peen ar­vioin­nin yh­tey­des­sä sel­vi­te­tään:

• nykytilannetta

• tuen tarvetta 

• sekä tar­vit­taes­sa lap­sen las­ten­suo­je­lun tar­vetta

Parhaiten perheitä pystytään tukemaan, kun palvelutarpeen arviointi tehdään yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa, mutta palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös ilman perheen suostumusta mm. silloin kun lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus.

Mikäli olet huolissasi omasta lapsestasi ja koet perheesi tarvitsevan tukea, voit tehdä lasten sosiaalityöhön sähköisen yhteydenoton.

Myös lapsi itse voi ottaa lasten sosiaalityöhön yhteyttä. 

Yhteydenoton tekeminen ei vaadi tunnistautumista.

Kuvaa yhteydenottoon lapsesi tilanne sekä huolenaiheet. 

Ota yhteyttä lasten sosiaalityöhön

Lastensuojelu

• Lasten sosiaalityössä pyritään edistämään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

• Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 

• Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla.

Mikäli olet huolissasi jonkun toisen lapsesta, voit tehdä lasten sosiaalityöhön sähköisen lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei vaadi tunnistautumista. Voit tehdä ilmoituksen yksityishenkilönä halutessasi nimettömänä. Kuvaa lastensuojeluilmoitukseen lapsen tilanne ja huolenaiheet niin hyvin, kuin ne ovat sinulla tiedossa.

Tee lastensuojeluilmoitus

Lisätietoa lastensuojeluilmoituksen tekemisestä > 

Kiireellisessä tilanteessa tee lastensuojeluilmoitus soittamalla sosiaalipäivystykseen.

Lapsen ja perheen palvelutarpeen arviointi | Kainuun hyvinvointialue

Milloin otan yhteyttä lasten sosiaalityöhön? | Kainuun hyvinvointialue

Kuinka otan yhteyttä? | Kainuun hyvinvointialue

Lastensuojelun yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue

Ai­kuis­so­siaa­li­työs­sä pal­vel­laan täy­si-ikäi­siä, ikäihmisiä, yk­si­na­su­via tai per­heel­li­siä asiak­kai­ta. 

Ai­kuis­so­siaa­li­pal­ve­lui­den teh­tä­vä­nä on: 

• arjessa pärjäämisen tukeminen ja hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­nen

• it­se­näi­sen sel­viy­ty­mi­sen tu­ke­mi­nen ja syrjäytymisen ehkäiseminen

• ta­lou­del­li­sen tur­val­li­suu­den ta­kaa­mi­nen ja talouden hallinnan tukeminen

Neuvonta ja ohjaus kunnittain | Kainuun hyvinvointialue

Sosiaalinen tuki | Kainuun hyvinvointialue

Puolangan sosiaalipalveluiden yhteystiedot Kainuun hyvinvointialueella

Huoli-ilmoitus

Mikäli olet huolissasi yli 18-vuotiaan henkilön arjessa pärjäämisestä, taloudellisesta toimeentulosta, asumisesta tai turvallisuudesta, tee ilmoitus aikuisten sosiaalityöhön. Ilmoituksen tekeminen ei vaadi tunnistautumista. Kuvaa lomakkeella mahdollisimman tarkoin tilanne ja huolenaiheet.

Tee il­moi­tus yli 18-vuo­tiaan so­siaa­li­huol­lon tar­pees­ta 

Mikäli olet huolissasi iäkkään henkilön hyvinvoinnista tai pärjäämisestä, voit teh­dä ikäihmisten asiakasohjaukseen sähköisen ilmoituksen. Ilmoituksen tekeminen ei vaadi tunnistautumista. Voit tehdä ilmoituksen yksityishenkilönä halutessasi nimettömänä. Kuvaa henkilön tilanne ja huolenaiheet niin hyvin, kuin ne ovat sinulla tiedossa.

Tee ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta

• Kiireellisissä tilanteissa soita hätänumeroon 112 (välitön henkeä ja terveyttä uhkaava tilanne) 

• tai kiireellisissä sosiaalisen avun tilanteissa soita Sosiaalipäivystys | Kainuun hyvinvointialue puh. 044 797 0676 

Vammaisten sosiaalityö

• Vammaiset ihmiset voivat kohdata samanlaista väkivaltaa kuin muutkin ihmiset. 

• Lisäksi heillä voi olla enemmän vaikeuksia kertoa kokemastaan väkivallasta ja hakea siihen apua. 

• Vamma tai toimintarajoite ei ole este avun saamiselle.

Vam­mais­pal­ve­lu­ja voi saa­da hen­ki­lö, jol­la on vam­man tai sai­rau­den joh­dos­ta pit­käai­kai­ses­ti eri­tyi­siä vai­keuk­sia suo­riu­tua ta­va­no­mai­sis­ta elä­män toi­min­nois­ta.

Vammaispalvelut | Kainuun hyvinvointialue

Palvelun hakeminen ja yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue

Akuutissa hätätilanteessa hälytyksen voi puhelun tehdä viittomakielellä tai tekstiviestillä.

Hätäilmoitus viittomakielellä - Hätäkeskuslaitos (112.fi)

Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112 - Hätäkeskuslaitos

Terveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa ja puuttua lähisuhdeväkivaltaa, jotta uhrit ja tekijät voidaan ohjata avun piiriin.  Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on luoda keinoja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.   

Perusterveydenhuollon terveysasemien vastaanottopalvelut

• Terveysasemilla tuotetaan terveyden- ja sairaanhoidon palveluja kaiken ikäiselle väestölle.
• Palvelut edistävät, tukevat ja ylläpitävät terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. 

Hoi­don tar­peen arviointi tehdään yhteydenoton perusteella tai sitä voidaan tarkentaa hoidon yhteydessä. 

• Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella sinut voidaan ohjata tarpeenmukaiseen palveluun tai hoitoon, huomioiden myös kolmannen sektorien tarjoama tuki.

Hoitoon hakeutuminen | Kainuun hyvinvointialue

Vastaanottojen yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue

Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu | (puolanka.fi)

• Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi.

• Neuvola tukee vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä sekä edistää terveellisiä elämäntapoja.

• Neuvolat tekevät väkivallan seulontaa ja pyrkivät tunnistamaan perheiden väkivaltaa. 

• Parisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen äitiys- ja lastenneuvoloissa on lastensuojelua. 

  • Väkivalta raskaana olevaa naista kohtaan on väkivaltaa myös syntymätöntä lasta kohtaan.

Äitiysneuvola | Kainuun hyvinvointialue

Neuvolapalvelut | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi)

Lastenneuvolat

Pikkulapsiperheissä velvollisuuksien lisääntyminen, yövalvomiset ja puutteelliset tunteiden hallinta- ja ilmaisutaidot voivat olla väkivaltaa lisääviä tekijöitä. Lapsen jatkuvat tarpeet, vaativuus ja kehittyvä oma tahto voivat yllättää ja vanhemmuuteen voi kohdistua monenlaisia paineita. 

• Las­ten­neu­vo­lan palvelut edis­tävät al­le kou­lui­käis­ten las­ten ja hei­dän per­hei­den­sä ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia. 
• Las­ten­neu­vo­las­sa seu­ra­taan ja edis­te­tään lap­sen fyy­sis­tä, psyyk­kis­tä ja so­siaa­lis­ta kas­vua ja ke­hi­tys­tä se­kä tue­taan van­hem­pia kas­va­tuk­ses­sa ja lap­sen hy­väs­sä huo­len­pi­dos­sa se­kä pa­ri­suh­teen hoi­ta­mi­ses­sa.

Lastenneuvola | Kainuun hyvinvointialue 

Neuvolapalvelut | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi) 

Kouluterveydenhuolto

Kou­lu­ter­vey­den­huol­lossa tuetaan op­pi­laan ter­vet­tä kas­vua ja ke­hi­tys­tä yh­teis­työs­sä op­pi­laan van­hem­pien, opet­ta­jien ja op­pi­las­huol­lon muun hen­ki­lös­tön kans­sa. 

Kouluterveydenhuollon ter­vey­den­hoi­ta­jien yh­teys­tie­dot kun­nit­tain:

Kouluterveydenhuolto | Kainuun hyvinvointialue

Kouluterveydenhuolto | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi)

Opiskelijaterveydenhuolto

• Opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lossa seurataan ja edistetään opis­ke­li­jan ter­vey­ttä, hy­vin­voin­tia ja opis­ke­lu­ky­kyä yh­teis­työs­sä opis­ke­li­jan, van­hem­pien, opet­ta­jien ja hy­vin­voin­ti­ryh­mien kans­sa. 
• Opis­ke­li­jan ter­vey­den edis­tä­mi­sek­si seu­ra­taan myös kou­luyh­tei­sön ja opis­ke­luym­pä­ris­tön ter­veel­li­syyt­tä ja tur­val­li­suut­ta.

Opiskeluterveydenhuolto | Kainuun hyvinvointialue

Kajaani - YTHS (tutkintoa suorittavat korkeakouluopiskelijat)

• Työ­ter­veys­huol­to kuu­luu työs­sä käy­vil­le työn­te­ki­jöil­le työ­suh­teen laa­dus­ta ja kes­tos­ta riip­pu­mat­ta.
•  Työ­ter­veys­huol­to on toi­min­taa, jon­ka jär­jes­tää ja kus­tan­taa työ­nan­ta­ja. 
• Työ­nan­ta­jan on jär­jes­tet­tä­vä la­ki­sää­tei­nen eh­käi­se­vä työ­ter­veys­huol­to. 
• La­ki­sää­tei­seen työ­ter­veys­huol­toon kuu­lu­vat työ­hön liit­ty­vät ter­veys­tar­kas­tuk­set, työ­paik­ka­sel­vi­tys, työ­ky­vyn tu­ke­mi­nen ja sai­rauk­sien tai oi­rei­den sel­vit­te­ly, joil­la on yh­teyt­tä työ­hön.

Sai­raan­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen työ­ter­veys­huol­lon­pal­ve­lu­na on työ­nan­ta­jal­le va­paaeh­tois­ta. Työ­nan­ta­ja­si ja työ­ter­veys­huol­lon pal­ve­lun­tuot­ta­ja ovat yh­des­sä suun­ni­tel­leet työ­pai­kan tar­pei­siin pe­rus­tu­van työ­ter­veys­huol­lon si­säl­lön ja toi­met.

Työs­sä ole­vat saa­vat tie­toa omis­ta työ­ter­veys­huol­lon­pal­ve­luis­ta ja yh­teys­tie­dois­ta työ­nan­ta­jal­ta.

• Ikäihmisten kokema kaltoinkohtelu ja väkivalta jää usein piiloon. 
• Se voi olla uskottua yleisempää, monet lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ikäihmiset eivät puhu kokemuksistaan. 
• Lähisuhdeväkivallan merkkejä voivat olla ulkoiset vammat, aliravitsemus, lääkkeiden käyttöön liittyvät ongelmat, käyttäytymisen muutokset, jotka eivät vastaa ikäihmisen tai hänen läheisensä kertomusta.
• Ikäihmisten asiakasohjaajat arvioivat ikäih­mis­ten pal­ve­lujen tarvetta ja antavat ohjausta ja neuvontaa, jot­ka as­kar­rut­ta­vat ko­to­na asu­mi­ses­sa ja ar­jes­sa sel­viy­ty­mi­ses­sä.  
• Oh­jauk­sen ja neu­von­nan poh­jal­ta ar­vioi­daan tar­vit­taes­sa asiak­kaan hy­vin­voin­tia, ter­veyt­tä ja toi­min­ta­ky­kyä se­kä it­se­näis­tä suo­riu­tu­mis­ta laa­ja-alai­ses­ti ja ko­ko­nais­val­tai­ses­ti yh­des­sä iäk­kään hen­ki­lön ja tar­vit­taes­sa hä­nen lä­hei­sen­sä tai hä­nel­le mää­rä­tyn edun­val­vo­jan kans­sa. 

Ikääntyneiden palveluohjaus ja neuvonta | Kainuun hyvinvointialue

Ikäihmiset | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi)

Asia­ka­soh­jaa­jil­le voi lait­taa ikäih­mis­ten pal­ve­lui­den oh­jaus­ta ja neu­von­taa kos­ke­via ky­sy­myk­siä myös säh­kö­pos­tit­se osoit­tee­seen
pal­ve­luoh­jaus.van­hus­pal­ve­lut@kai­nuu.fi

Lapsi tai nuori voi saada tukea väkivaltakokemusten käsittelyyn ja niistä toipumiseen perustason palveluissa, joista hän voi ohjautua tarvittaessa lasten- ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluihin. 
 

Miek­ka­rit (psykiatrinen sairaanhoitaja) 

• Kou­lu­ter­vey­den­huol­los­sa työs­ken­te­lee alueit­tain nuor­ten mie­len­ter­veys­työn­te­ki­jöi­tä nk. "miek­ka­rei­ta".

• ta­voi­tteena on eh­käis­tä ja puut­tua var­hain op­pi­lai­den psyyk­ki­seen oi­rei­luun ja huo­le­nai­hei­siin se­kä an­taa van­hem­mil­le ja kou­luil­le kei­no­ja tu­kea oi­rei­le­via op­pi­lai­ta. 

Yh­teys­tie­dot kun­nit­tain: 

Koulujen psykiatriset sairaanhoitajat, miekkarit | Kainuun hyvinvointialue 

Miekkarit - Puolanka
 

Kou­lup­sy­ko­lo­gi

Kou­lup­sy­ko­lo­gin teh­tä­vä­nä on tu­kea esi- ja pe­ru­so­pe­tuk­ses­sa ole­vien las­ten kou­lun­käyn­tiä, psyyk­kis­tä hy­vin­voin­tia ja ko­ko­nais­ke­hi­tys­tä se­kä kar­toit­taa ja en­nal­taeh­käis­tä op­pi­mi­sen pul­mia.

Yh­teys­tie­dot kun­nit­tain:

Koulupsykologit | Kainuun hyvinvointialue 

Koulupsykologi - Puolanka

Nuo­ri­sop­sy­ko­lo­git

• Nuo­ri­sop­sy­ko­lo­git pal­ve­le­vat yli 16-vuo­tiai­ta lu­kiois­sa ja am­mat­tio­pis­tois­sa opis­ke­le­via nuo­ria se­kä nuo­ria, jot­ka vas­ta et­si­vät opis­ke­lu­paik­kaa. 
• Psy­ko­lo­gien teh­tä­vä­nä on tu­kea ja edis­tää opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­tia ja mie­len­ter­veyt­tä.

Yh­teys­tie­dot kun­nit­tain: 

Nuorisopsykologit | Kainuun hyvinvointialue

Kuraattoripalvelut

• Oppilaitoksille on nimetty op­pi­laan hy­vin­voin­nin tu­ke­mi­sek­si myös ku­raat­to­ri­pal­ve­lut.  

• Kuraattoripalvelu on suunnattu opiskelussa, kasvussa tai kehityksessä tukea tarvitseville esi-, perus- ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille ja heidän huoltajilleen sekä oppilaitosyhteisöille. 

• Kuraattoripalvelu on matalan kynnyksen palvelua ja kuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas, huoltaja tai opettaja.

Yhteystiedot kunnittain:

Kuraattoripalvelut | Kainuun hyvinvointialue

• Ai­kuis­ten mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lut tar­joa­vat yli- 18- vuo­tiaal­le hoi­toa mie­len­ter­vey­den pul­mis­sa se­kä päih­deon­gel­mis­sa.

• Avo­hoi­to­käyn­nit ovat mak­sut­to­mia ei­kä eril­lis­tä lä­he­tet­tä tar­vi­ta. 

Kuntien mielenterveys- ja päihdeyksiköiden yhteystiedot:

Avohoito | Kainuun hyvinvointialue

Mielenterveys- ja päihdepalvelut | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi)

Terapianavigaattori

Terapianavigaattori on käytössä tällä hetkellä mielenterveyspalveluissa Kajaanissa, Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Sinulla on mahdollisuus täyttää verkossa Terapianavigaattori ennen yhteydenottoa. Terapianavigaattori sujuvoittaa hoidon tarpeen arviointia ja nopeuttaa oikeaan hoitoon tai palveluun pääsyäsi. Terapianavigaattorin täyttäminen vie noin 30 min, joten varaa itsellesi rauhallinen hetki sen täyttämiseen. Kysymykset kartoittavat oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita.

Täytettyäsi Terapianavigaattorin, saat lopussa henkilökohtaisen koodin, jolla ammattilainen voi avata tuloksesi yhden kuukauden ajan. Ota koodi varmaan talteen ja anna se pyydettäessä ammattilaiselle. Älä kirjaa Terapianavigaattoriin henkilötietojasi kuten nimeä tai henkilötunnusta! terapianavigaattori.fi

Muista, että akuutissa turvallisuutta vaarantavassa tilanteessa tulee aina soittaa hätäkeskukseen 112, jolloin paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia (poliisi, ensihoito, pelastus- ja sosiaalitoimi).

• Poliisi hoitaa hälytystehtäviä, joihin voi liittyä lähisuhde- tai perheväkivaltaa ja selvittää esitutkinnassa tapahtumia rikosilmoituksen perusteella.
• Lähisuhdeväkivalta ei ole perheen sisäinen asia, vaan lain mukaan poliisi on velvollinen tekemään viran puolesta rikosilmoituksen lähisuhteessa tapahtuvasta väkivallasta. Tällä pyritään siihen, että tekijä ei voi uhria painostamalla vaikuttaa asian selvittämiseen ja väkivaltaan voidaan puuttua. 
• Rikosprosessissa poliisi toimii puolueettomasti ja pyrkii auttamaan osapuolia väkivallan kierteen pysäyttämisessä ohjaamalla molemmat, tekijän ja uhrin, palveluiden piiriin. 
• Väkivaltarikoksissa poliisi selvittää osana esitutkintaa uhrin suojelutarpeen. 
• Poliisi tekee moniammatillista yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.

Poliisin yhteystiedot, ohjeita ja tietoa rikoksen osapuolille sekä sähköisen rikosilmoituksen löydät poliisin nettisivuilta, Poliisi.fi

• Päi­vys­tys­pal­ve­lut tar­joa­vat hoi­don tar­peen ar­vion 24/7. 

• Yhteispäivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille. 

• Jos kyseessä on akuutti fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, tulee asiakkaan käydä lääkärin vastaanotolla.

• Väkivallan aiheuttamat vammat tutkitaan ja vammat dokumentoidaan, asiakkaan oikeusturvan parantamiseksi.  

• Kun olet hakeutumassa päivystykseen, toivotaan sinun soittavan ensin päivystysapuun p. 116 117.

Yhteispäivystys | Kainuun hyvinvointialue

Päivystys | Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelu (puolanka.fi)

• Mie­len­ter­veys- ja päih­de­päi­vys­tys toi­mii Kai­nuun kes­kus­sai­raa­lan yh­teis­päi­vys­tyk­ses­sä. 
• Mielenterveys- ja päihdepäivystyksessä vastataan päivystykselliseen hoidon tarpeen arviointiin ja kiireellisiin yhteydenottoihin koko Kainuun alueella. 

Mielenterveys- ja päihdepäivystyksessä hoidetaan päivystykselliset hoidon tarpeen arvioinnit, kuten akuutit itsetuhoiset henkilöt, psykoosit, erilaiset kriisit, avokatkaisuhoidon arviot ja toteutukset ja jatkohoitoon ohjaukset joka päivä.

Mielenterveys- ja päihdepäivystys | Kainuun hyvinvointialue

Kiireetön hoito toteutetaan mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla.

Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriö .pdf (kaypahoito.fi)

Päivystyspuhelinnumero (24/7): 040 1533 273

• Seri-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tutkimus- ja auttamisyksikkö Kainuun keskussairaalassa. 
• Apu voi olla trauman hoitoa, lääketieteellistä apua ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia uhrin tilanteen mukaan. 
• Keskukseen voi olla yhteydessä uhri itse tai omainen hänen puolestaan. 
• Myös viranomaiset voivat ottaa suoraan yhteyttä.
• Puhelimeen vastaa koulutettu hoitaja ympäri vuorokauden. 
• Lähetettä ei tarvita.

Keskukseen on hyvä tulla mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen.  Läheisen voi ottaa tukihenkilöksi mukaan. Rikosilmoitus ei ole edellytys palveluille.  Käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia. Tukikeskus on tarkoitettu 16-vuotiaille tai sen yli sukupuolesta riippumatta.  Alle 16-vuotiaat hoidetaan yhteistyössä päivystyksen ja lastenlääkäreiden kanssa.  Alaikäisten kohdalla tulee muistaa lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus poliisille ja sosiaalityöntekijälle. 

SERI -tukikeskus Kainuu | Kainuun hyvinvointialue

• So­siaa­li­päi­vys­tys oh­jaa ja neu­voo kii­reel­li­sen so­siaa­li­huol­lon tar­pees­sa ole­via kuntalaisia Kainuun alueella.  

• So­siaa­li­päi­vys­tyk­sen teh­tä­viä ovat äkil­li­set krii­sit, ku­ten per­he- ja lä­hi­suh­de­vä­ki­val­ta­ti­lan­teet, on­net­to­muu­det, päih­de- tai mie­len­ter­vey­son­gel­mat tai il­man hoi­vaa ja tur­vaa jää­nyt lap­si tai ikäihminen.

Kai­nuun hy­vin­voin­tia­lueel­la on käy­tös­sä ym­pä­ri vuo­ro­kau­den ja kaik­ki­na vii­kon­päi­vi­nä kan­sa­lai­sil­le avoin ylei­nen so­siaa­li­päi­vys­tyk­sen pu­he­lin­nu­me­ro.

Kii­reel­li­sis­sä so­siaa­li­sen avun ti­lan­teis­sa soi­te­taan so­siaa­li­päi­vys­tyk­seen puh. 044 797 0676 (käy­tös­sä ta­kai­sin­soit­to­jär­jes­tel­mä, ei teks­ti­vies­ti­pal­ve­lua).

Sosiaalipäivystys | Kainuun hyvinvointialue

Kii­reet­tö­mis­sä las­ten­suo­je­lu­ti­lan­teis­sa yh­teyt­tä ote­taan oman asuin­kun­nan lap­si­per­hei­den so­siaa­li­työn työn­te­ki­jöi­hin

ja muis­sa kii­reet­tö­mis­sä asiois­sa oman asuin­kun­nan ai­kuis­ten so­siaa­li­työn työn­te­ki­jöi­hin.

Turvakoti 

• Turvakoti on tarkoitettu kaikille perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille, jotka tarvitsevat vä­li­tön­tä krii­sia­pua, ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta tur­vat­tua asu­mis­ta se­kä akuut­tiin ti­lan­tee­seen liit­ty­vää tu­kea, neu­von­taa ja oh­jaus­ta. 

• Pelkkä lähisuhdeväkivallan pelko tai uhka on riittävä syy hakeutua turvakotiin. 

• Lä­hi­suh­de- ja per­he­vä­ki­val­taa tai sen uh­kaa ko­ke­va voi ot­taa suo­raan yh­teyt­tä tai ammattilainen voi ohjata tur­va­ko­tiin.

• Tur­va­ko­tiin voi tul­la mi­hin kel­lo­nai­kaan ta­han­sa ja asioi­da myös ni­met­tö­mä­nä. 

• Pal­ve­lu on asiak­kail­le mak­su­ton­ta.  

• Kai­nuun tur­va­ko­ti toi­mii Las­ten­ko­ti Sal­mi­lan yh­tey­des­sä ja se on Ou­lun tur­va­ko­din etäyk­sik­kö.

Turvakoti | Kainuun hyvinvointialue

TURVAKOTI ESITE.pdf (kainuu.fi)

• Lähisuhdeväkivallaksi kutsutaan perheessä tai ihmissuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. 
• Lähisuhdeväkivalta on toimintaa, vallankäyttöä tai puhetta, joka aiheuttaa pelkoa tai uhan tunnetta tai mikä loukkaa toista. 
• Väkivallan tekijä on nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, muu lähisukulainen tai läheinen. 
• Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua omaan puolisoon, lapseen tai muuhun sukulaiseen tai saman tekijän taholta useaan eri henkilöön. Joissakin tapauksissa se voi olla myös molemminpuolista. 
• Lähisuhdeväkivalta voi olla perheväkivaltaa, parisuhdeväkivaltaa tai seurustelusuhdeväkivaltaa. 

Väkivaltaa käyttävän ja sitä kokevan saattaa olla vaikeaa tunnistaa tilannetta väkivallaksi tai se halutaan pitää perheen tai lähipiirin sisäisenä salaisuutena.

• Väkivallan kokemukset eivät useimmiten näy ulospäin. 
• Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein kodissa, on toistuvaa ja raaistuu yleensä ajan kuluessa. 
• Perheissä ja lähisuhteissa on hyvin erilaisia väkivallan muotoja. 

Lähisuhdeväkivallan ris­kiä nos­ta­via te­ki­jöi­tä:

• Vanhempien väsymys ja uupumus vauva- tai pikkulapsiperheessä

• Haasteet murrosikäisten lasten kanssa

• Erityislasten tarpeet ja haasteet

• Äkillinen elämäntilannekriisi mm. Parisuhdekriisi, erityisesti erotilanne

• Päihde- ja mielenterveysongelmat

• Vakava sairaus perheessä

• Työhön tai toimeentuloon liittyvä stressi

• Elä­män­hal­lin­tai­tojen vaikeudet tai on­gel­man­rat­kai­su­tai­dot,  vaikeus tunnistaa ja käsitellä tunteita

• Oma hoitamaton väkivaltatrauma

• Taloudellinen tai muu riippuvuus ihmissuhteissa

• Sosiaalisen tukiverkoston puute

• Puutteelliset tiedot ja taidot kasvatuksessa tai vanhemmuudessa

• Kunniaan liittyvät käsitykset

Lähisuhdeväkivalta voi jäädä yksittäiseksi tapahtumaksi tai toistua satunnaisesti tai tiettyihin tilanteisiin liittyen. Väkivalta voi myös olla jatkuvaa, pitkäkestoista ja muuttua ajan myötä vakavammaksi.

Yleisiä lähisuhde- ja perheväkivallan ilmenemismuotoja, joihin apua voi hakea

• Hallitsematon raivostuminen

• Pelko väkivaltaan turvautumisesta

• Esineiden rikkominen tai muun uhkaavan toiminnan kohdistaminen ympäristöön

• Läheisen sanallinen uhkaaminen tai loukkaaminen

• Läheiseen kohdistuvat fyysiset väkivallan teot: kiinnipitäminen, töniminen, repiminen, läpsiminen, lyöminen, puristaminen, estäminen, jne.

• Lasten kasvattamiseen liittyvät haasteet: huoli omasta raivostumisesta, lapsen kovakouraisesta kohtelusta tai aikuisten riitojen vaikutuksesta lapseen

• Tarve hallita läheisen elämää toistuvalla kontrolloinnilla

• Korostunut mustasukkaisuus

• Fyysinen, sanallinen tai muu seksuaalisuuden alueella tapahtuva vahingoittaminen

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri muotoja:

• Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa ihmisen elämään ja hyvinvointiin. 
• Lähisuhdeväkivallalla on aina seurauksia tekijälle, puolisolle (uhrille) tai lapsille. 
• Lähisuhdeväkivallan vaikutukset voivat näkyä vasta paljon myöhemmin ja lähisuhdeväkivallan jo loputtua. 
• Lähisuhdeväkivalta on erityisen traumaattista, koska sen tekijänä on läheinen ihminen, jonka pitäisi edustaa turvaa, rakkautta, luottamusta ja suojaa. 
• Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia, vaan viranomaisilla on velvollisuus puuttua ja se on useimmiten rikos.
•  Monessa tapauksessa lähisuhdeväkivallan muodot täyttävät myös jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Välittömät seuraukset kokijalle

• Fyysiset vammat: mustelmat, murtumat, haavat, naarmut ja hiertymät, 

verenpurkaumat, aivovammat, palo- ja silmävammat.

• Pahimmillaan väkivalta voi johtaa kuolemaan.
• Psyykkiset vaikeudet ja ongelmat: ahdistuneisuus, syömis- ja unihäiriöt
• Yliaktiivisuus tai korostuneet häpeän tai syyllisyyden tunteet
• Riskialtis käyttäytyminen, akuutti stressireaktio ja eristäytyminen.

Pitkäaikaiset seuraukset

• Masennus
• Traumaperäinen stressihäiriö
• Pelkotilat
• Paniikkihäiriö
• Psykosomaattiset häiriöt
• Päihteiden väärinkäyttö
• Itsetuhoinen tai väkivaltainen käyttäytyminen
• Itseluottamuksen puute, huonommuuden kokemus

 ja vaikeus muodostaa pysyviä luottamuksellisia ihmissuhteita 

• Aivojen kehitys- ja neurologiset häiriöt
• Suurentunut riski kansanterveyssairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja syöpä.

Lähisuhdeväkivalta voi vaikuttaa myös läheisiin monin eri tavoin. He saattavat huomata, että jokin on pielessä, mutta eivät välttämättä tiedä tarkalleen, mistä on kyse, tai väkivallan kokenut kieltää sen. Kun läheiset tietävät väkivallasta, he voivat kokea jatkuvaa pelkoa ja olla huolissaan läheisensä turvallisuudesta.

Ota lähisuhdeväkivalta puheeksi läheisesi (kokijan, tekijän tai lapsen) kanssa. Tavoitteena on auttaa läheistäsi harkitsemaan tilannetta, tunnistamaan sen vakavuus ja hakemaan sekä vastaanottamaan apua. 

Huolehdi samalla myös omasta jaksamisestasi, sillä tilanteen kuormittavuus voi vaikuttaa sinuunkin. On mahdollista, että tarvitset itsekin tukea ja apua tässä tilanteessa.

Kuinka lähisuhdeväkivalta voi vaikuttaa läheisiin tai lähipiiriin:

• Uhkailu voi kohdistua myös uhrin lähipiiriin. 
• Väkivallan kokija saattaa lopettaa yhteydenpidon suojellakseen läheisiään tai suojella itseään uusilta väkivaltatilanteilta. 
• Tai väkivallan käyttäjä saattaa edellyttää yhteydenpidon lopettamista tai vähentämistä läheisiin.
• Läheisen kokema väkivalta parisuhteessa koskettaa ja voi olla vaikeaa ymmärtää. Miksi parisuhdeväkivallan kokija ei kykene irrottautumaan väkivaltaa sisältävästä parisuhteesta tai yrittää irrottautua siitä monta kertaa.
• Toisinaan läheisiltä tarvitaan myös paljon apua väkivallasta irrottautumiseksi tai siitä toipumiseksi. 

Jos vanhempana, isovanhempana, kummina, opettajana tai muuna läheisenä olet huolissasi lapsen turvallisuudesta, ota kiireellisissä tilanteissa yhteyttä poliisiin tai sosiaalipäivystykseen. Jos epäilet lähipiirissäsi esiintyvän perheväkivaltaa, on oikeutesi tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä nimettömästi. Muista, että myös väkivallan todistaminen on lapselle vahingollista.